Vko 24/26: Trendit/private label/kesätauko
Mitä ajattelet ikääntyvän väestön terveydenhoitotuotteisiin sijoittamisesta? Lähinnä ajattelin hygieniatuotteita. Onko kaupan omat tuotteet riskinä isoille yrityksille? Tarve maailmanlaajuisesti on kyllä suuri. Ja toki myös muille iän mukana tuoville haasteille esim vaikka keinonivelet, erilaiset avannepussit yms.
Kysymys on hyvä ja siinä on monta ulottuvuutta. Ajattelet minusta väestön ikääntymisen trendiä aivan oikein. Itse en sijoita trendien perusteella, koska minkään toimialan kasvu ei takaa hyviä tuloksia, vaan yhtiöt voivat menestyä alalla kuin alalla ainoastaan, jos ne ovat kilpailijoitaan parempia.
Kerroin tästä viimeksi viikon 05/2024 blogissa ja sitä ennen sivusin viikon 37/2020 blogissa väestön ikääntymisen trendiä (silloin palveluasumiseen liittyen). Mielipiteeni ei ole muuttunut, joten lue myös ne.
– – –
Väestö kyllä ikääntyy. Kun maailmassa on nyt noin 8,3 miljardia ihmistä, eri tahot odottavat ihmisten määrän planeetalla vielä nousevan noin 10,3 miljardiin vuoteen 2080 mennessä, jonka jälkeen se alkaa hiljalleen laskea (näissä ennusteissa huomioidaan ymmärtääkseni alempi syntyvyys, mutta ei esimerkiksi pandemioita).
Yli 65-vuotiaiden osuus on nyt vajaat 900 miljoonaa, jonka odotetaan nousevan noin 2,4 miljardiin vuosisadan loppuun mennessä, jolloin se edustaisi vuonna 2100 noin 24% väestöstä kun se tänään on vähän yli 10%. Ikääntynyt väestö kasvaa siis noin 1,3% vuodessa. Siihen verrattuna monet muut kasvutekijät ovat paljon tärkeämpiä.
– – –
Ikääntyneen väestön kasvun trendi on niin kauan kuin muistan ollut erilaisten terveyspalveluja tarjoavien yhtiöiden myyntipuhe. Tarvitsevathan seniorit enemmän lääkkeitä, enemmän lääkäreitä, enemmän hoivapalveluja, enemmän aikuisvaippoja jne., aivan kuten sanot.
Mutta niiden 37 vuoden aikana, kun olen markkinoita seurannut, tämä trendi on pysynyt vahvana, eivätkä toimialan yhtiöt suinkaan ole olleet erityisen hyviä sijoituksia. Ei toki erityisen huonojakaan, mutta menestyjät ovat voittaneet aivan samalla reseptillä kuin kaikilla muilla aloilla. Siis tyytyväisimmillä asiakkailla, tyytyväisimmällä henkilöstöllä ja pitämällä kulut kurissa.
Terveyspalvelujen erityispiirre on, että ne rahoitetaan usein julkisesti, joka on alan yhtiöille haaste. Julkisia hankintakilpailuja voittamalla voi nopeasti saada suuren markkinaosuuden, mutta sen voi yhtä nopeasti menettää seuraavassa hankintakisassa.
Monet meistä muistamme, että Oriolan vuonna 2015 ostama ruotsalainen lääkkeiden annosjakeluyhtiö Svensk Dos oli juuri voittanut kolme isoa julkista hankintaa, joilla sen markkinaosuus nousi noin 40%:iin. Jo vuonna 2022 se hävisi niistä 95% ja siitä tuli raskaasti tappiollinen, kunnes se vihdoin myytiin viime vuonna. Koko seikkailu oli Oriolalle raskaasti tappiollinen, koska toiminnan skaalaaminen nopeasti ylös maksaa paljon, ja sen skaalaaminen nopeasti alas maksaa vielä enemmän. Saman ongelman olemme nähneet vaikkapa Pihlajalinnan ja Attendon voittamissa ulkoistuksissa.
Kasvu ei siis tee autuaaksi, vaan liiketoiminnan pitää olla hyvin johdettu.
– – –
Kauppojen omat merkit päivittäistavarakaupassa ovat Suomessa suhteellisen uusi ilmiö, mutta viimeiseen 10 vuoteen niiden markkinaosuus ei ole enää kasvanut, vaan vakiintunut noin neljännekseen myynnin arvosta ja kolmannekseen volyymista. Monet näkevät niitä uhkana merkkituotteille, mutta minä en ole samaa mieltä.
Useimmissa Euroopan maissa ja USA:ssa osuus on paljon suurempi. Esimerkiksi Costcon oma brändi Kirkland Signature edusti viime vuonna 90 miljardin dollarin liikevaihdollaan kolmasosan yhtiön koko myynnin arvosta ja 37%, jos poistamme polttoaineiden myynnin liikevaihdosta.
Kulutustavaroissa joka alalla on yleensä erikseen brändejä eri hintaluokissa. Jos ajattelet vaikka renkaita, niin vaikka et voi ehkä ostaa Vianor- tai Euromaster -nimisiä renkaita, isot ketjut myyvät sekä erittäin hyviä renkaita (esim. Pirelli, Nokian Hakka, Michelin, Continental), kohtuullisen hyviä renkaita halvemmalla (esim. Nordman, BF Goodrich, Hankook, Kumho) ja erittäin halpoja renkaita (usein Kiinasta).
Tämä hinta/laatu-segmentointi löytyy tietenkin myös päivittäistavarakaupassa. Kaupat segmentoivat valikoimaansa tarjoamalla sekä ”varmoja” merkkituotteita että kaupan omia merkkejä. Kaupan omat merkit ovat usein samojen valmistajien tekemiä kuin merkkituotteet, mutta resepti voi olla vähän halvempi valmistaa ja kaupan takaama suuri volyymi mahdollistaa suuremman alennuksen tuottajalta.
Jääkaapissani on esimerkiksi Pirkan Saariston Gouda -juustoa, jonka on valmistanut Ålandsmejeriet, jonka juustoja on myös kaupassamme Ålandsmejerin nimellä. Ahvenanmaalaisella meijerillä voisi olla vaikeaa päästä Helsingin K-kauppaan mutta, kun Pirkka-tuotteet ja omat tuotteet tulevat samalla rekalla, se varmasti helpottuu.
Kaupan omat merkit kilpailevat siis minusta lähinnä kakkosluokan brändien kanssa. Brändituottajatkin voivat halutessaan tarjoutua niitä valmistamaan, ja monesti tekevät niin. Siinä on toki sama riski kuin edellä mainitsemissani julkisissa hankinnoissa.
– – –
Eksyin ehkä turhan paljon Private Label -aiheeseen (pahoittelut siitä), mutta se on minusta kiinnostava, koska sitä ymmärretään minusta usein väärin.
Vastaus kysymykseesi on, että keskityn itse megatrendien tai volyymikasvun sijaan siihen, miten yhtiöt hoitavat asiakassuhteensa siten, että asiakkaat ovat toimialan tyytyväisimmät. Ja miten ne pitävät henkilöstönsä toimialan tyytyväisimpänä ja kuinka kustannustehokkaita ne ovat. Luulen, että joka toimialalla nuo ovat ydintekijät yhtiön menestykseen. Ja siten tietenkin myös yhtiön omistajien – eli meidän sijoittajiemme – menestykseen.
Jos tällainen yhtiö vielä hyötyy jostain megatrendistäkin, niin eihän se haittaa.
Salkunhoitajalta: Blogi jää kesätauolle
Blogi jää nyt kesätauolle ja vastaan kysymyksiinne taas (viimeistään) 27. elokuuta. Sitä ennenkin voi toki mielellään kesän aikana laittaa minulle sähköpostitse kysymyksiä. Eikä viestintäni rajoitu blogiin, vaan katsauksemme ilmestyy taas heinäkuun alussa.
Toivotan kaikille blogin lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 27. elokuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja