Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 10/19: SHB/kaivokset

Phoebus   |     8.3.2019   
  1. Pankit ovat olleet viime aikoina aika paljon taas esillä mediassa. Handelsbankenin johto on jälleen kerran vaihtumassa. Alkaakohan tässä jokin isompi siivous, jossa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, vai onko odotettavissa edelleen perinteistä ja vakaata Handelsbankenia?

 

Kysymys on hyvä, johdon vaihdoksia kannattaa aina seurata. Harvoin pystyy kovin suurella varmuudella tietämään, mitä uusi toimitusjohtaja aikoo tehdä toisin, mutta sitä kannattaa silti yrittää miettiä.

En näe Handelsbankenin johdon vaihdoksessa mitään dramatiikkaa enkä usko, että sillä pyritään isoihin mutoksiin. Pikemmin luulisin, että sillä pyritään vakauttamaan tilanne muutaman vuoden hieman turbulentin jakson jälkeen. Luvassa lienee entistä vakaampi pankki.

– – –

Turbulenssi oikeastaan alkoi jo vuonna 2008, kun silloinen hallituksen puheenjohtaja Lars Grönstedt sai potkut ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ulkopuolelta Hans Larsson. Sitä ennen Handelsbankenissa oli kolme vuosikymmentä tapana, että toimitusjohtaja istuu noin 10 vuotta ja siirtyy sen jälkeen puheenjohtajaksi.

Turbulenssia lisäsi vuonna 2013, että pankin pääomistajan, sijoitusyhtiö Industrivärdenin toimitusjohtaja Anders Nyrén päätti pyrkiä puheenjohtajaksi. Olen aiemmin kritisoinut hänen rooliaan salkkuyhtiömme Sandvikin puheenjohtajana enkä näe, että hän olisi tuonut puheenjohtajakaudellaan myöskään Handelsbankenille mitään.

Vuoden 2014 lopulla Ruotsissa syntyi mediakohu kun ilmeni, että metsäyhtiö SCA oli vuosikausia lennättänyt eri vaikuttajia metsiinsä hirvijahteihin omalla yksityiskoneellaan. Kohun serauksena Sverker Martin-Löf – SCA:n pitkäaikainen toimitusjohtaja – sai väistyä Industrivärdenin puheenjohtajan paikalta, ja Anders Nyrén esitettiin uudeksi puheenjohtajaksi.

Tämän seurauksena Handelsbanken tiedotti tammikuussa 2015, että silloinen toimitusjohtaja Pär Boman siirtyy puheenjohtajaksi. Helmikuussa kerrottiin, että uudeksi toimitusjohtajaksi oli valittu tanskalainen Frank Vang-Jensen pankin sisältä.

Huhtikuussa 2015 Industrivärdenin suurimmat osakkeenomistajat (Handelsbanken ja Fredrik Lundberg) ilmoittivat, että Anders Nyrén ”ei ole sopiva” puheenjohtajaksi ja Handelsbanken tiedotti samana päivänä, että Nyrén eroaa pankin hallituksesta.

Jo elokuussa 2016 Frank Vang-Jensen sai potkut, pyrittyään sitä ennen karsimaan Handelsbankenin liiketoimintamallille pyhää konttoriverkostoa. Pankin tiedote oli melko ainutlaatuinen – Pär Boman kehui Vang-Jenseniä johtajana mutta kertoi samalla, että hän ei sopinut juuri Handelsbankenin johtajaksi, koska ei riittävästi ymmärtänyt pankin melko ainutlaatuista yrityskulttuuria. Hän oli siis virherekrytointi.

Hänen tilalleen valittiin ruotsalainen Anders Bouvin, joka oli työskennellyt pankissa jo 30 vuotta ja muun muassa vastannut menestyksekkäästä laajenemisesta Englantiin. Bouvin oli silloin jo 58-vuotias, joten hän oli mielestäni selvästi väliaikainen valinta ”varman päälle”. Hän myös mielestäni odotetusti palautti pankin raiteilleen hyvin nopeasti Vang-Jensenin pienten sekoilujen jälkeen.

Jostain syystä Dagens Industri –lehden toimittaja Anders Hägerstrand otti Bouvinin hampaisiinsa ja kirjoitti 2017-2018 liudan negatiivisia artikkeleita Handelsbankenista. Siksi DI juhli, kun Handelsbanken ilmoitti viime syksynä, että Bouvin haluaa (minusta odotetusti) jäädä eläkkeelle viimeistään syksyllä 2019. Liekö taustalla ollut henkilökohtaista kaunaa vai mitä, en tiedä. Joka tapauksessa DI:n kritiikistä en löytänyt yhtään asiallisuutta.

Helmikuussa 2019 Handelsbanken ilmoitti, että uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu pankissa yli 30 vuotta työskennellyt Carina Åkerström. Jälleen kerran pankin tiedote oli aika erikoinen – Pär Boman kävi siinä yksityiskohtaisesti läpi Åkerströmin näytöt vuodesta 2010. Minulle jäi käsitys, että pikaisen virherekrytoinnin (Vang-Jensen) ja pikaisen paikkaaamisen (Bouvin) jälkeen pankin hallitus halusi nyt näyttää, että johdon valinta oli entistä vakaammalla pohjalla. Boman totesiksin eräässä haastattelussa, että ”tällä kertaa meillä on aikaa etsiä sekä pankin sisä- että ulkopuolelta”.

Åkerström on toki hänkin jo 56-vuotias, mutta mikään tuskin estää häntä olemasta toimitusjohtajana Handelsbankenille tavanomaiset noin 10 vuotta, kunhan vain näytöt riittävät. Siksi näkisin, että tämä on pankille eräänlainen ”paluu juurille” neljän poikkeuksellisen turbulentin vuoden jälkeen. Pankin vahvuus näkyy oikeastaan siinä, että johdon turbulenssista huolimatta tuloskehitys on ollut viime vuosina silti vakaa.

– – –

Mitä mediaan tulee, on hyvä ymmärtää kuinka nopeasti sääntely on viime vuosina muuttunut. Katsoin itsekin viime maanantain MOT-ohjelman ja sitä seuraavan A-Studion ja minun on nostettava hattua Pohjoismaiden toiseksi parhaan pankin toimitusjohtajalle, Nordean Casper von Koskullille. Hän kertoi asiat juuri niin kuin ne ovat.

Kerroin viikon 24/18 blogissa eri pankkien saamista sanktioista (ja myös, että Nordea on Tanskassa tutinnan kohteena). Kerroin myös, että uusi sääntely on ollut epämääräistä ja kiireessä implementoitua, enkä siksi yhtään ihmettele, kuinka paljon sanktioita on viime vuosina eri pankeille annettu. Tämä pätee edelleen.

MOT-ohjelmassa esitetyt tiedot eivät olleet uusia – juuri niistä johtuen kirjoitin jo yhdeksän kuukautta sitten tuon blogikirjoituksen. Mutta MOT ei ole uutisten välittäjä, vaan provokatiivinen ja sensaatiohakuinen ohjelma. Siksi pidin von Koskullin rauhallista olemusta hyvin positiivisena tilanteessa, jossa A-studion toimittaja selvästikään ei ymmärtänyt asiasta kovinkaan paljon.

Voiko Handelsbanken joutua samanlaisiin ongelmiin? Tottakai voi, mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä. Pankki kertoi jo 2000-luvun alussa, kun muut pankit laajenivat innoissaan Venäjälle, että pankkitoiminnassa kasvumarkkinat eivät ole koskaan kovin kiinnostavia, koska riski on niillä suuri ja hyvän pankin strategian keskeinen elementti on nimenomaan välttää turhia riskejä. Luotonannon kasvu ei voi ikinä olla hyvän pankin tavoite, koska se on milloin tahansa saavutettavissa vain riskejä lisäämällä.

– – –

Handelsbanken on tällä hetkellä (neljänneksi) suurin sijoituksemme 4,7% painolla salkussamme. Se on itse asiassa minusta hieman alakanttiin – pankki on Euroopan ja ehkä maailman parhaita, ja sen arvostus on muiden pankkien ongelmista johtuen tällä hetkellä melko vaatimaton noin P/E 12,6x (ilman kertaluonteisia tuottoja).

Vaikka en tunne Carina Åkerströmiä, olen taipuvainen jossain sopivassa vaiheessa hieman lisäämään omistustamme. Pär Bomanin tiedän hieman paremmin, ja häneen luotan. Hänen ollessaan puheenjohtajana, pankki ei uskoakseni tule juuri muuttumaan. Ne kilpailuedut, jotka ovat jo 47 vuoden ajan antanut pankille keskimääräistä tyytyväisemmät asiakkaat, pienemmät luottotappiot ja paremman oman pääoman tuoton kuin muilla pankeilla hyvin todennäköisesti säilyvät myös uuden johdon aikana.

 

 

  1. Et varmasti ole kiinnostunut kultakaivoksista bisneksenä lainkaan katsoen Phoebuksen osakkeiden toimialajakaumaa. Silti kiinnostaisi tietää, mitä ajattelet alasta sijoituskohteena, kun sen suurimmat toimijat alkavat yhdistyä?

Phoebuksen sijoitusfilosofian ydin on, että pyrin löytämään meille pitkän aikavälin kestäviä kilpailuetuja omaavia yhtiöitä, sijoittamaan niihin ja sitten vain jatkamme osakkeiden omistamista hamaan tulevaisuuteen – kunhan siis olen ollut oikeassa ja yhtiöiden kilpailuetu edelleen näyttää kestävältä.

Kaivokset – kulta tai muut – eivät tähän sovellu. Joten aivan kuten itsekin toteat, meillä ei niitä ole. Enkä usko, että jatkossakaan olisi.

Perusongelmani on, että kaivos on bulkkiteollisuutta. Hinta lopputuotteelle on kaikilla sama, joten kilpailuetuja voi syntyä vain, jos tuotannon tehokkuus on kilpailijoita parempi. Sellaisiakin kaivoksia toki löytyy. Ongelmani on lähinnä se, että en tiedä kuinka kauan kaivoksen ylivoimainen kustannusetu säilyy tai milloin kaivos kuihtuu. Enkä tiedä, löytääkö juuri sama yhtiö uuden tehokkan kaivoksen vanhan kilpailuedun kuivuttua?

Olen silloin tällöin harkinnut, pitäisikö meidän sijoittaa Compass Mineralsiin, joka omistaa Pohjois-Amerikan suurimman ja tehokkaimman suolakaivoksen Kanadan Ontariossa. Yhtiö on hyvä ja kaivos on ainutlaaatuinen, mutta en ole kokenut ymmärtäväni toimialaa riittävästi.

Pyrin välttämään vaikeita ratkaisuja – yhtiöitä, joita ymmärrän on aivan riittävästi. Hyvä sijoitusmenestys ei tarkoita, että pitäisi olla mielipide kaikista yhtiöistä. Riittää, että on muutama helppo oikea mielipide jonkun vuoden välein ja uskaltaa silloin toimia. Ja että muuten osaa sanoa ”ei”.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 22. maaliskuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja