Kysymyksiä ja vastauksia  keyboard_arrow_down

Osakesijoitusten hajautus?

Kysymyksiä ja vastauksia   |     12.9.2018   

Mikä olisi hyvä hajautus osakesijoituksille?

Kun sijoittaa osakkeisiin rahastojen kautta, tulee rahaston kohdemarkkinaan liittyvä hajautus automaattisesti mukana, se on osa rahaston tarjoamaa palvelua. Rahastosijoittajan ei siis tarvitse miettiä, montako osaketta salkkuun pitäisi saada, jotta hajautus olisi kunnossa.

Rahastosijoittajallekin tulee silti pohdittavaksi, miten olisi järkevää jakaa sijoitukset eri rahastoille. Ratkaisua, joka aivan varmasti sopisi kaikille, ei valitettavasti ole. Esimerkkejä voi kuitenkin antaa.

Esimerkki 1

Jos sijoittajalla ei ole muita sijoituksia, niin yksi rationaalinen lähtökohta on varmasti se, että noudattelee suurin piirtein maailman eri alueiden markkinapainoja. Vaikkapa näin:

  • Pohjois-Amerikka Indeksirahasto: 30 – 50 %
  • Eurooppa Indeksirahasto: 25 – 50 %
  • Aasia Indeksirahasto: 10 – 20 %
  • Kehittyvät markkinat: 5 – 15 %
  • Suomi Indeksirahasto: alle 10 % eikä välttämättä lainkaan

Vaihteluvälit on tässä jätetty tarkoituksella suuriksi. Näin siksi, että tulisi selväksi, että myöskään maantieteelliseen hajautukseen ei ole olemassa tieteellisen täsmällisiä ”oikeita” prosenttilukuja. (Jos haluaa tarkastella osakemarkkinoiden maantieteellisen jakautumisen kehitystä eri aikoina, löytyy siitä erinomainen kuva täältä, s. 9, kaavio 7.)

Maantieteellisen hajautuksen myötä saa vähän kuin kaupan päälle samalla koko lailla maailmanmarkkinaa mukailevan toimialahajautuksen. Salkkuun tulee myös ilman eri pohdintoja sekä kasvu- että arvoyhtiöitä ja sekä syklisiä että defensiivisiä aloja. Salkun hajautuksen tarkasteluun on mainio apuväline Rahastoluotain.

Esimerkki 2

Jos sijoittajalla jo on kotimaisten osakkeiden suora osakesalkku, voi sitä mainiosti täydentää vaikkapa edellisen esimerkin salkulla niin, että jättää Suomi Indeksirahaston valikoimasta pois.

Toinen mahdollisuus on täydentää suomisalkkua rahastoilla Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals. Näillä saa mukaan kaksi Helsingin pörssistä lähes kokonaan puuttuvaa päätoimialaa. Nimensä mukaisesti ne sijoittavat todella suuriin maailmanlaajuisesti toimiviin yhtiöihin, jotka todennäköisesti hyötyvät talouskasvusta esiintyipä sitä missä päin maailmaa tahansa.

Kokonaissalkku ”suomalaiset osakkeet + Global Top 25 Brands + Global Top 25 Pharma” on hyvin hajautettu, jos Brandsin ja Pharman osuus on riittävän suuri.

Ja mikä sitten on riittävän suuri? Täsmällistä vastaus ei ole siihenkään, mutta on hyvä muistaa, että Suomen osuus maailman osakemarkkinoista jää alle prosenttiin.

Mikäli salkku on isohko, sanotaan vaikkapa yli 100 000 euroa, voi hyvin miettiä myös esimerkiksi pienyhtiörahastojen ottamista mukaan (esim. konsultoivan varainhoitopalvelun kautta). Yllä mainitut rahastomme keskittyvät kaikki suuriin yhtiöihin ja yhtiökoko on yksi relevantti hajautuksen ulottuvuus. Pienillä salkuilla tämä ei kuitenkaan aina onnistu kustannustehokkaasti.

Hyvä hajautus kuuluu ilman muuta osana toimivaan sijoitussuunnitelmaan, jonka muita avainsanoja ovat mm. pitkäjänteisyys ja kohtuulliset sijoittamisen kustannukset.

Sijoitussuunnitteluun antaa lisäosviittaa Rahastosijoittajan opas (sivulla 13 kompakti malli). Siinä muistutaan myös suunnitelman mukaisen tasapainon ylläpitämisen merkityksestä.

Aktiivisten rahastojen ottamista mukaan voi pohtia esimerkiksi ydin/satelliitti -mallin avulla.

Kaikupohjaa mietintään voi hakea myös varainhoitorahastomme Pharoksen sijoitusten jaosta (tai hoitaa koko pohdinnan pois päiväjärjestyksestä sijoittamalla Pharokseen).

Ja aina voi toki myös ottaa yhteyttä ja tulla keskustelemaan tarkemmin – tervetuloa!

Ari Kaaro

—-
Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu 2014. Päivitin sitä syyskuussa 2018 poistaen viittauksen aiemmin erillisenä emoyhtiönä toimineen Seligson & Co Oyj:n sellaisiin palveluihin, joita emme enää tarjoa. Muuta en muuttanut.