Osakesijoitusten hajautus?

Mikä olisi hyvä hajautus osakesijoituksille?

Tämä vastaus on julkaistu alun perin 1.12.2022 Ari Kaaron kirjoittamana. Vastausta on päivitetty 1.9.2025 Kare Hallamaan toimesta.

Kun sijoittaa osakkeisiin rahastojen kautta, tulee rahaston kohdemarkkinaan liittyvä hajautus automaattisesti mukana. Hajautus on osa rahaston tarjoamaa palvelua. Ainakaan Seligson & Co:n rahastoihin sijoittavan ei siten tarvitse miettiä, montako osaketta salkkuun pitäisi saada, jotta hajautus olisi kunnossa, sillä sekä rahastomme että niiden kohdemarkkinat ovat hyvin hajautettuja.

Rahastosijoittajallekin tulee silti pohdittavaksi, miten olisi järkevää jakaa sijoitukset eri rahastoille. Ratkaisua, joka aivan varmasti sopisi kaikille, ei valitettavasti ole. Yleisiä esimerkkejä voi kuitenkin antaa pohdinnan lähtökohdiksi, mutta mahdolliset omat erityistarpeet tai -tilanteet tulee aina ottaa huomioon.

Esimerkki 1

Jos sijoittajalla ei ole muita sijoituksia, niin yksi rationaalinen lähtökohta on varmasti se, että noudattelee suurin piirtein maailman eri alueiden markkinapainoja. Vaikkapa näin:

• Pohjois-Amerikka Indeksirahasto: 40 – 60 %
• Eurooppa Indeksirahasto: 20 – 40 %
• Aasia Indeksirahasto: 5 – 20 %
• LähiTapiola Kehittyvät Markkinat: 5 – 20 %
• Suomi Indeksirahasto: alle 10 % eikä välttämättä lainkaan

Vaihteluvälit on tässä jätetty tarkoituksella suuriksi. Näin siksi, että tulisi selväksi, että myöskään maantieteelliseen hajautukseen ei ole olemassa tieteellisen täsmällisiä ”oikeita” prosenttilukuja. (Jos haluaa tarkastella osakemarkkinoiden maantieteellisen jakautumisen kehitystä eri aikoina, löytyy siitä kuvia esimerkiksi UBS:n sijoitusmarkkinoiden vuoden 2024 vuosikertomuksesta sivuilta 10-11.)

Maantieteellisen hajautuksen myötä saa vähän kuin kaupan päälle samalla koko lailla maailmanmarkkinaa mukailevan toimialahajautuksen. Salkkuun tulee myös ilman eri pohdintoja sekä kasvu- että arvoyhtiöitä ja sekä syklisiä että defensiivisiä aloja. Salkun hajautuksen tarkasteluun on Rahastoluotain näppärä apuväline.

Esimerkki 2

Jos sijoittajalla jo on kotimaisten osakkeiden suora osakesalkku, voi sitä mainiosti täydentää vaikkapa edellisen esimerkin salkulla niin, että jättää Suomi Indeksirahaston valikoimasta pois.

Toinen mahdollisuus on täydentää suomisalkkua rahastoillamme Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals. Näillä saa mukaan kaksi Helsingin pörssistä lähes kokonaan puuttuvaa päätoimialaa. Nimensä mukaisesti ne sijoittavat todella suuriin maailmanlaajuisesti toimiviin yhtiöihin, jotka todennäköisesti hyötyvät talouskasvusta esiintyipä sitä missä päin maailmaa tahansa.

Kokonaissalkku ”suomalaiset osakkeet + Global Top 25 Brands + Global Top 25 Pharma” on hyvin hajautettu, jos Brandsin ja Pharman osuus on riittävän suuri.

Ja mikä sitten on riittävän suuri? Täsmällistä vastaus ei ole siihenkään, mutta on hyvä muistaa, että Suomen osuus maailman osakemarkkinoista jää alle puoleen prosenttiin.

Hyvä hajautus kuuluu ilman muuta toimivaan sijoitussuunnitelmaan, jonka muita avainsanoja ovat mm. pitkäjänteisyys ja kohtuulliset sijoittamisen kustannukset. Sijoitussuunnitteluun antaa lisäosviittaa Rahastosijoittajan opas (sivulla 12 kompakti esimerkki suunnitelmasta). Siinä muistutetaan myös suunnitelman mukaisen tasapainon ylläpitämisen merkityksestä. Rahastosijoittajan oppaan esimerkissä oleva jako eri rahastoille on muuten tahallaan erilainen kuin tässä artikkelissa. Tavoitteena on näin korostaa sitä, että kyseessä on esimerkki, ei suositus.

Aktiivisten rahastojen ottamista mukaan voi pohtia täydentämään salkkua, erityisesti jos aktiivisista rahastoista löytyy mieluinen sijoitustyyli tai lisähajautusta tuova maantieteellinen alue. Aktiivisissakin rahastoissa on hyvä pitää kustannustehokkuus mielessä ja olennaisesti sisäistää rahaston tyyli ja tavoite.

Kaikupohjaa mietintään voi hakea myös varainhoitorahastomme Pharoksen sijoitusten jaosta (tai hoitaa koko pohdinnan pois päiväjärjestyksestä sijoittamalla Pharokseen).

Ja aina voi ottaa yhteyttä Oma salkku -palvelun tai yhteydenottolomakkeen kautta ja keskustella kanssamme tarkemmin – tervetuloa!

Kare Hallamaa