Kysymyksiä ja vastauksia  keyboard_arrow_down

Miksi ei rahastojen p/e-lukuja?

Kysymyksiä ja vastauksia   |     9.5.2014   

Miksi ette julkaise rahastojenne p/e -lukuja? Eikö tieto arvostustasoista auttaisi parempiin sijoituspäätöksiin?

Hyvä kysymys! P/E -luku (price / earnings) eli osakkeen hinnan suhde yhtiön osakekohtaiseen voittoon on yksi käytetyimpiä karkeita osakkeiden arvostustason mittareita. Se kertoo, miten kauan kestää ennen kuin osakkeella ansaitsee takaisin siihen sijoittamansa varat.

Siis periaatteessa. P/E-lukuun liittyy nimittäin monia epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi:

  • Jatkuuko yrityksen tuloksentekokyky nykytasollaan?
  • Kasvaako yritys tai säilyttääkö se markkina-asemansa, kilpailukykynsä ja/tai hinnoitteluvoimansa?
  • Miten suhdanteet vaikuttavat – ollaanko nyt syklin huipulla vai pohjalla?
  • Miten otetaan huomioon yrityksen varat ja etenkin velkaantuneisuus? Lienee selvää, että 10 miljoonan euron vuositulosta tekevää yhtiötä, jolla on 50 miljoonan euron nettovarat, tulee tarkastella eri tavoin kuin 10 miljoonan euron tuloksentekijää, jolla 50 miljoonaa euroa nettovelkaa.

Epävarmuustekijäksi nousee myös jakolaskun tekijöiden tarkka määrittely. Jaettava eli ”p” on kunakin ajanhetkenä helppo, mutta ”e” on haastavampi.

Tulisiko käyttää esimerkiksi edellisen vuoden tuloslukuja, jotka kertovat jo menneestä ajasta, vai ensi vuodelle tehtyjä ennusteita? Ennusteet – esimerkiksi konsensusennusteet eli eri ennustajien keskiarvot – olisivat tietenkin varmaan muuten hyvä vaihtoehto, mutta toisaalta tiedämme, että tulosennusteiden osumatarkkuus on heikko ja että kaikkea mahdollista tunnuslukudataa käyttävät analyytikotkaan eivät onnistu osakkeiden hintakehitystä koskevissa arvioissaan.

Erityisesti kokonaisten rahastojen kohdalla p/e -lukuihin vaikuttaa myös, miten huomioidaan tappiolliset yhtiöt. Lasketaanko niiden negatiiviset voittoluvut mukaan rahaston yhtiöiden kokonaisvoittoon vai jätetäänkö ne kokonaan huomioimatta?

Esimerkiksi laajojen maantieteellisten indeksirahastojemme kohdalla näillä eri tavoilla saadaan aika ajoin hyvin erilaisia tuloksia. Katsotaan asiaa esimerkin vuoksi indeksituottajan huhtikuun 2014 raporttien valossa:

  P/E-luku 1
– perustuu viimeisimmän tilinpäätöksen lukuihin, tappiolliset mukana
P/E-luku 2
– perustuu viimeisimmän tilinpäätöksen lukuihin, tappiolliset jätetty pois
P/E-luku 3
– perustuu analyytikkojen keskimääräisiin ennusteisiin kuluvan tilikauden tuloksista
Aasia Indeksirahasto 12,8 12,3 12,6
Eurooppa Indeksirahasto 22,7 17,6 15,1
Pohjois-Amerikka Indeksirahasto 17,1 16,0 14,8

 

Lisäksi asiaan liittyvät kustannukset. Markkinatietolähteiden tuottamaa dataa, siis esimerkiksi indeksien p/e-lukuja, ei meillä ole lupa säännöllisesti julkaista ilman eri maksua. Jos julkaisisimme ajantasaisia tunnuslukuja eri rahastoista joutuisimme sekä investoimaan järjestelmiin, jotka niitä laskevat (jatkuva käsin laskeminen 15 rahastosta ei ole järkevää) sekä itse dataan (esim. p/e -luvun konsensusennusteisiin).

Investointi tähän olisi luonnollisesti hyvin perusteltu, jos uskoisimme sen auttavan rahastojemme sijoittajia parempaa tuottoa kerryttäviin päätöksiin. Käsityksemme kuitenkin on, että tunnuslukujen julkaiseminen ei toisi mitään olennaista etua.

Joissain tapauksissa ainakin tiuhaan päivitettävät tunnusluvut saattaisivat jopa aiheuttaa näennäistäsmällisten lukujen ohjaamaa tarpeetonta sijoituskohteiden vaihtelua ja rahastokaupankäyntiä, mikä on usein huonompi vaihtoehto kuin pitkäjänteisessä sijoitussuunnitelmassa pysyminen.

Korostaisin tunnuslukujen sijaan oman riskitason pohtimista, sijoitussuunnitelman määrittelyä riskitason pohjalta sekä eri sijoituskohteiden painojen tasapainottamista (ennemmin uusilla sijoituksilla kuin myynneillä) aika ajoin siten, että pysytään suurin piirtein suunnitelman mukaisissa painoissa. Näin on erinomaiset mahdollisuudet päästä parempaan pitkän aikavälin tulokseen kuin p/e-lukuihin perustuvilla ajoitusyrityksillä.

Ari Kaaro

PS. Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka -rahastojenindeksienp/e-luvut löytyvät täältä (valikosta kohta Broad Market Indices) ja Phoebuksen kerran vuodessa päivitettävät kattavat tunnusluvut täältä (linkki taulukon alla).