Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 44/20: Kuukausisäästäminen

Phoebus   |     29.10.2020   
  1. Oletteko tehneet mitään selvitystä Phoebuksen soveltuvuudesta kk-säästäjille? Aikanaan tätä sinulta kysyin ja silloin ilmeisen lonkalta(?) heitetty vastauksesi oli tiivistettynä ”miksipä ei sopisi” – joka on tietysti keskimäärin totta useimpien rahastojen osalta. Onko näkemys saanut tuekseen jotain dataa ja kenties jopa arvioita siitä, miten ja millaisella sijoitustaktiikalla huippulaadukkaasta rahastosta saisi todennäköisimmin parhaat tulokset ja tuotot irti? Itse olen sinnikkäästi ollut kk-säästäjä jo vajaat 15 vuotta ja siten asia tietysti kiinnostaisi ainakin minua.

Vastaukseni saattoi hyvin viimeksi olla vähän ”lonkalta heitetty” ja heittäisin lonkalta taas saman vastauksen – miksipä Phoebus ei sopisi kuukausisäästämiseen siinä kuin muutkin rahastomme? Mutta kysymys on erittäin hyvä, koska osakemarkkinoiden tuotto-odotus on positiivinen joka tarkoittaa, että odottaminen sijoittamisen kanssa on keskimäärin kannattamatonta. Miksi siis niin usein suosittelemme silti ajallista hajauttamista suurten kertasijoitusten sijaan?

– – –

Kysymyksellä on nähdäkseni ainakin kolme ulottuvuutta. Se liittyy sekä rahan käyttöön, osakkeiden tuotto-odotukseen että osakesijoittamisen riskeihin. Ja itse asiassa se liittyy niiden lisäksi hyvin paljon myös sijoittamisen psykologiaan.

Rahankäyttö on näistä helpoin. Jos oletamme, että sijoittajalla ei ole massiivista rahakasaa heti sijoitettavanaan, niin jatkuva säästäminen (oli se sitten päivä-, viikko-, kuukausi-, kvartaali- tai vuosisäästämistä) on hyvinkin terveellinen tapa laittaa vähän rahaa sivuun ja kun sitä jatkuvasti tekee – kuten sinä olet tehnyt – niin alkaa ajan mittaan kertyä ihan merkittäviäkin summia.

Tällöin sijoittaja ei siis valitse jatkuvaa säästämistä riskien minimoimiseksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että hänellä ei juuri sillä hetkellä ole enempää sijoitettavaa.

– – –

Tuotto-odotuksen kannalta asia on myös selkeä. Jos ei mieti mitään muuta kuin tuottoa, sijoittamisessa ei kannata aikailla, vaan se kannattaa aloittaa heti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden tuotto-odotus on positiivinen, joten joka hetki kun markkinoilla ei ole mukana tarkoittaa oletettavasti menetettyjä tuottoja.

Jos esimerkiksi ajattelemme, että sijoittaja olisi Phoebuksessa rahaston alusta milloin tahansa voinut valita joko kertasijoituksen tai seuraavan kolmen vuoden (750 kaupankäyntipäivän) aikana päivittäin tehtävän jatkuvan sijoituksen (1/750 kertasijoituksesta per päivä), niin mikä olisi ollut lopputulos?

Phoebus on toiminut 4796 päivää, joten havaintokertoja on tällä logiikalla 4046 kpl. Niistä 526 kpl eli vain 13% oli sellaisia, jolloin jatkuva säästäjä olisi saanut kertasijoittajaa enemmän tuottoa. Joten 87% tapauksista kertasijoittaminen olisi toteutuneen tuoton kannalta ollut sijoittajalle fiksumpaa. Keskimäärin kolmen vuoden aikana jatkuvasti säästävä olisi maksanut 19% kertasijoittajaa enemmän osuuksistaan.

On syytä huomata, että tämä yhtälö riippuu sekä rahaston tuotosta että ennen kaikkea tuoton heilunnasta ja vaihtelee siksi rahastoittain aika paljon.

 

Kun katsoo riittävän historian omaavia osakerahastojamme, tulos on seuraava:

 

Phoebus (4046 päivähavaintoa): kertasijoittaja voitti 87% ajasta keskimäärin 19%.

Pohjois-Amerikka –indeksirahasto (2732 havaintoa): kertasijoittaja voitti 85% ajasta keskimäärin 16%.

Global Top 25 Brands (4881 havaintoa): kertasijoittaja voitti 80% ajasta keskimäärin 14%.

Suomi-indeksirahasto (4936 havaintoa): kertasijoittaja voitti 73% ajasta keskimäärin 26%.

Eurooppa-indeksirahasto (4887 havaintoa): kertasijoittaja voitti 70% ajasta keskimäärin 6%.

Global Top 25 Pharma (4481 havaintoa): kertasijoittaja voitti 69% ajasta keskimäärin 10%.

Russian Prosperity (4292 havaintoa): kertasijoittaja voitti 68% ajasta keskimäärin 39%.

Phoenix (4306 havaintoa): kertasijoittaja voitti 67% ajasta keskimäärin 12%.

Aasia-indeksirahasto (4496 havaintoa): kertasijoittaja voitti 63% ajasta keskimäärin 1%.

 

Korkorahastoissa tilanne on tietenkin toinen, koska ne on suunniteltu lyhytaikaisempaan sijoittamiseen. Euro-obligaatiorahastossamme kertasijoittaja olisi voittanut 4802 päivässä jatkuvan sijoittajan 96% ajasta keskimäärin 7%. Euro Corporate Bond –rahastossa 4065 päivässä 97% ajasta 6%. Ja varainhoitorahastossamme Pharoksessa kertasijoittaja olisi 4513 päivässä lyönyt jatkuvan sijoittajan 78% ajasta keskimäärin 7%.

Näiden lukujen valossa Phoebus on siis osakerahastoistamme se, jossa on vähiten tarvetta kuukausisäästämiseen. Tai oikeammin sanottuna se, jossa kertasijoittaja ottaa vähiten riskiä jatkuvaan säästäjään verrattuna. Tämä johtunee paljolti siitä, että rahasto ei yleensä heilu aivan niin paljon kuin muut osakerahastomme. Valitsemani kolmen vuoden ajanjakso on toki satunnainen ja luvut näyttäisivät todennäköisesti hieman erilaisilta eri periodilla.

– – –

Mutta keskimäärin lähes kolme neljäosaa ajasta osakerahastoihimme on siis tuoton kannalta ollut kannattavampaa tehdä iso kertasijoitus kuin jakaa sijoitukset seuraavalle kolmelle vuodelle. Joten miksi me niin usein ehdotamme jatkuvaa säästämistä?

Rahankäytön lisäksi vastaus on sijoittajapsykologia. Useimpien mielestä tuntuu paljon pahemmalta hävitä tietty summa kuin voittaa vastaava summa. Sijoitustoiminnan lopputuloksen kannalta huonoin vaihtoehto on se, että sijoittaja pelästyy kesken kaiken ja lunastaa rahasto-osuutensa markkinoiden juuri laskettua.

Siksi jatkuva säästäminen on kokemukseni mukaan eräs parhaita tapoja hallita omia tunteitaan. Jos markkinat nousevat kun olemme aloittaneet säästämisen, kaikki varmaan tuntuu hyvältä (vaikka saamme jatkossa vähemmän rahasto-osuuksia samalla summalla). Jos markkinat laskevat voimme lohduttautua sillä, että saamme samalla rahalla entistä enemmän rahasto-osuuksia, ja kunhan uskomme, että markkinat joskus toipuvat, se tulee olemaan oikein hyvä asia – kannattaa mieluummin ostaa halvalla kuin kalliilla!

Kollegani Ari Kaaro kirjoitti kattavasti aiheesta katsauksessamme 2/2016 (sivulla 3), joten lukekaa ihmeessä myös se! Myös rahastoyhtiö Vanguardin ja Dimensional Fund Advisors –rahastoyhtiön näkemykset asiasta ovat lukemisen arvoisia.

Lopuksi, vaikka totesin, että kuukausisäästämisen tarve on Phoebuksessa pienempi kuin muissa osakerahastoissamme, älä suinkaan lannistu! Kuukausisäästäminen on minusta oikein fiksu tapa hiljalleen rakentaa varallisuutta. Ihan kaikissa osakerahastoissa, myös Phoebuksessa.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 13. marraskuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja