Vko 43/23: USA/Strategic Education/yhtiöX
Huomasin, että USAn painoarvo Phobuksen sijoituksissa on kasvanut ilmeisesti suuremmaksi kuin koskaan? Muiden sijoitusten ollessa eurooppalaisia yrityksiä suurella Suomi -painotuksella. USA on ylipäätään taloutena kasvanut nopeasti, mutta myös kaikki yritykset tuntuvat kasvavan. Verrattuna eurooppalaisiin yrityksiin ainakin yksi erottava tekijä on selvä: EUn regulaatio on huomattavasti USAn vastaavaa työläämpi. Miten näet tarkastelemiesi toimialansa parhaiden yritysten lähtökohdat eri mantereitten välillä, onko USAlle syntymässä pysyvä etulyöntiasema? Oletko aikaisemmin nähnyt näin suurta eroa?
USA:n talous on kieltämättä jo kauan ollut useimpia muita länsimaita dynaamisempi (sopeutuvampi). Osittain ehkä siksi, että se on melko aito markkinatalous. Ennen kaikkea minusta siksi, että työvoiman liikkuvuus on siellä aito realiteetti eikä vain teoria. Ja myös, koska kulttuuriin kuuluu, että menestystä arvostetaan eikä kadehdita, mutta vastavuoroisesti menestyneiden odotetaan auttavan yhteiskuntaa. Siksi kai niin moni poliitikko on entinen menestynyt yritysjohtaja.
Siksi ei liene sattumaa, että maailman kymmenestä arvokkaimmasta yhtiöstä tällä hetkellä yhdeksän on amerikkalaisia, ainoana poikkeuksena öljy-yhtiö Saudi Aramco. Paras eurooppalainen löytyy sijalta 14 (Novo Nordisk). Maailman viidenkymmenen suurimman yhtiön joukosta kymmenen on Euroopasta, 31 on USA:sta.
Phoebuksen USA-paino on nyt 40,6% rahaston arvosta ja 44,5% osakesijoituksistamme. Se ei ole mikään poliittinen kannanotto, vaan ostan kilpailukykyisiä yhtiötä sieltä, mistä niitä löydän. Olen monesti kertonut, että toivoisin pohjoismaiden edustavan noin 60% Phoebuksen osakesijoituksista, mutta sitä ne eivät nyt tee.
Se ei kuitenkaan johdu siitä, että olisin ostanut amerikkalaisia osakkeita lisää. Viime vuoden lopussa USA:n paino oli 40,2% rahastosta ja 41,8% osakesijoituksistamme. Paino on noussut, mutta se johtuu vain siitä, että USA:n sijoituksemme ovat kehittyneet muita paremmin. Kerron katsauksissamme mitä olen ostanut ja tarkkasilmäinen lukija huomaa, että en ole tänä vuonna ostanut yhdenkään amerikkalaisen yhtiömme osakkeita lisää.
Sijoitusfilosofiaani ei kuulu, että treidaisin osakkeitamme vain siksi, että jonkun maan paino on noussut tai laskenut. Merkinnöissä tai lunastuksissa voin ottaa sen huomioon, mutta kurssiliike sinänsä ei aiheuta minulla toimenpiteitä.
USAssa on opintolainakriisi. Koulutus maksaa paljon, mutta hallitus mahdollistaa opintolainojen ottamisen tutkintoa varten. Opintolainat nousevat satoihin tuhansiin. Tutkintoja myöntävien kaupallisten koulutuslaitoksien on raportoitu nostaneen lukukausimaksuja, lisänneen sisäänottoa ja tinkineen tutkintovaatimuksissa, mikä on näkynyt näiden yritysten tulosten kasvuna. Suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut, mutta korkean palkkatason työpaikkoja ne eivät ole tuoneetkaan niin, että opintolainojen takaisinmaksu olisi onnistunut korkotasonkin ollessa korkea. Oletko seurannut, mikä on Strategic Educationin tilanne tässä suhteessa USAssa? Voisiko myös heillä olla edessään sopeutuminen uuteen tilanteeseen kasvuvuosien jälkeen? Onko mahdollista, että sen toiminta ei sittenkään ole ollut kovin eettistä?
Olet aivan oikeassa ja juuri siksi ostin alunperin Strayer Educationia (nykyään Strategic Education) vuonna 2011, kuten kerroin blogissa viikolla 03/11. Siis siksi, että näin sen olevan eettinen, toisin kuin hyvin monet sen silloiset kilpailijat ja ajattelin, että se on yhtiölle pitkällä aikavälillä iso kilpailuetu.
Niin se on ollut, kun sen kilpailijoista Corinthian Colleges, ITT, Education Corporation of America ja Education Management Corporation ovat poistuneet markkinoilta konkursseissa, jonka lisäksi entinen markkinajohtaja University of Phoenix (Apollo Group) on saanut isot sakot väärästä markkinoinnista. Yhteensä näillä huijareilla oli noin 250 000 opiskelijaa. Se on parantanut Strategic Educationin kilpailuasemaa.
Yhtiö on myös entistä enemmän panostanut yrityssopimuksiin, joissa se kouluttaa tiettyjen yhtiöiden työntekijöitä ilman yhteiskunnan tukea. Sijoitus on kuitenkin toistaiseksi ollut meille huono.
On hyvä huomata, että liiketoiminnassa on iso poliittinen riski. Kun demokraatit ovat vallassa, toimialaa säännellään paljon enemmän kuin silloin, kun republikaanit ovat vallassa.
Opintolainat eivät USA:ssa yleensä nouse satoihin tuhansiin kuten sanot, vaan ne ovat ehkä 20.000 dollaria lukukaudelta. Täällä meillä se voi tuntua isolta rahalta, mutta meilläkin kustannus per korkeakouluopiskelija lienee samaa luokkaa. Ero on, että yhteiskunta maksaa sen verovaroistamme, emmekä tiedä summaa (miksi en tiedä, voisihan valtio lähettää laskun, joka on ”veronmaksajien kuittaama”?).
Olen henkilökohtaisesti pyrkinyt siihen, että saisin maksettua lahjoituksina alma materilleni (Hankenille) koulutukseni kustannusta vastaavan summan, tekemällä sille lahjoituksia muutaman vuoden välein. Vielä en ole lahjoituksillani lähelläkään, mutta valtio on välillä lahjoittanut yhtä paljon kuin minä, joten kokonaisuus alkaa olla lähellä. Kannustan kaikkia muitakin samaan! Koulutuksen ansiosta olemme mitä olemme.
Se, että koulu on yksityinen ei tee siitä huonoa, usein päinvastoin. Mutta kun yksityisten koulujen opiskelijoita tuetaan verovaroin voi se johtaa ylilyönteihin, kuten USA:ssa ennen nähtiin. Mutta ei ehkä enää. Eikä Strategic Educationin osalta ennenkään.
Revenio on vuosia ollut kallis, kasvava, rajatun markkinan voittoa tuottava laatuyhtiö, jolla on varmasti myös omia haasteita edessään kv. niche-markkinoilla. Sijoittajat pelästyivät kovasti annettua ensimmäistä tulosvaroitusta. Miten itse näet yhtiön verrattuna Phobuksen kriteeristöön?
Perustelin pari vuotta sitten viikon 40/21 blogissa miksi emme omista Reveniota, eikä näkemykseni ole muuttunut. Se on yksi niistä noin 40 000 yhtiöstä maailmalla, joita en seuraaa, koska tiedän aika varmasti, että en tule ymmärtämään sitä riittävän hyvin.
Toteaisin myös, että korkojen normalisoituminen on vaikuttanut kaikkein eniten juuri sellaisiin kasvuyhtiöihin, jotka ovat olleet erittäin kalliita. Kun Revenion P/E-luku oli vuosina 2020-21 jopa yli 90x, niin se on nyt kurssilaskun jälkeen edellisen 12 kk:n tulokselle laskettuna 29x. Se on edelleen noin kaksinkartainen luku kansainvälisten markkinoiden keskiarvoon nähden, joten kursissa on vielä paljon kasvuodotuksia.
Se, että osake on parin vuoden takaisista huipuistaan laskenut -70% ei siis tarkoita, että osake olisi nyt erityisen halpa. Eikä sen tarvitse tarkoittaa, että yhtiössä olisi mitään vikaa. Se vain tarkoittaa, että silloisten matalien korkojen ja ylisuurten kasvuodotusten aiheuttama arvostuskupla on ainakin osittain puhjennut.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 10. marraskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja