Vko 41/26: Exel Composites/L&T
Olisi kiva kuulla uusia ajatuksiasi Exelistä, kun takana on nyt anti ja yhtiön parantunut tilanne taloudellisesti ja myynnillisesti. Olisiko nyt tehdasverkosto valmis? Kasvollinen omistajuus itselleni edelleen se kysymysmerkki Exelissä, siihen ei antikaan tuonut muutosta. Kasvua on tullut, johon on vaikuttanut paljon muutama suuri tilaus. Mutta itselläni pelkona johdinytimien katteet? Volyymi näissä tuotteissa varmasti tulevaisuudessa suurta, mutta entä hinnoitteluvoima? Exel ymmärtääkseni aikaisemmin hyötyi nimenomaan siitä, että yhtiö teki asiakkaan laskuun tuotekehitystä ja siksi asiakkailla oli ehkä suurehko kynnys vaihtaa toiselle toimittajalle. Mikä on näissä johdinytimissä tilanne, onko enemmän bulkkikamaa? Jos Exel muuttuu asiakasräätälöidyistä tuotteista enemmän bulkkituotteiden valmistajaksi, onko menneiden vuosien parhaisiin liikevoittoprosentteihin enää paluuta? Puolustusteollisuudessa odotuksia on markkinoilla paljon, mutta se ei kai Exelillä ole ollut kovin suurta osaa liikevaihdosta?
Esittelin viimeksi Exel Compositesin katsauksessamme 1/2024, joten tasaisella tahdilla seuraava esittelyvuoro olisi vuoden päästä katsauksessa 3/2027, ainakin jos en sitä ennen osta meille uusia yhtiöitä. Lyhyt vastaus kysymyksiisi on toki paikallaan jo sitä ennen, ainakin yhtiön strategisen logiikan osalta, joka on minusta ihan fiksu.
– – –
Exelin osakeanti onnistui, ja nettovelkaa on enää 18 m€ (ilman IFRS 16 vuokravastuita). Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että yhtiön suurin ongelma on ehkä pääomistajan puute, jota osakeanti ei korjannut. Mutta näillä omistajilla mennään.
Tehdasverkoston osalta Paul Sohlberg kertoi aloittaessaan toimitusjohtajana, että kolme tehdasarviota tarvitaan. Niistä kaksi on tehty – USA:n toimintaa supistettiin ja Belgian tehdas lopetettiin. Kolmannesta arvioinnista ei ole vielä kuulunut, mutta en usko sen jääneen unholaan. Olettaisin tarpeen riippuvan eri tuotteiden kysynnästä ja päätehtaiden kapasiteetin kasvattamisen tahdista.
Kuten kysymyksessäsi toteat, yhtiöllä on nyt kaksi rinnakkaista liiketoimintaa. Se on pienemmille asiakkailleen räätälöityjen tuoteratkaisujen kehityskumppani ja suuremmille asiakkailleen lähinnä alihankkija. Minusta tässä on ihan järkevä logiikka.
Arvelisin kuten sinä, että suurten volyymien tuotteissa myyntikate on selvästi pienempi kuin piensarjoissa. Mutta se, että myyntikate on alempi ei suinkaan välttämättä tarkoita, että liiketulosmarginaali olisi ainakaan paljon pienempi.
Jokainen tuote vaatii hieman omanlaisensa sekoituksen erilaisia hiili- ja/tai lasikuituja ja erilaisia hartseja. Siksi tuotevaihtojen tauot vievät tuotantolinjan kapasiteetista ison osan, ja siksi pitkien sarjojen muut kustannukset kuin raaka-aineet ovat paljon lyhyitä sarjoja pienempiä. Nettovaikutus liiketulokseen riippunee tuotteesta.
Siksi uusi strategia, jossa tietyt tehtaat (lähinnä Kiina ja uusi Intian tehdas) keskittyvät ison volyymin tuotteisiin ja muut tehtaat räätälöityihin ratkaisuihin, on minusta ihan fiksu. Sähkölinjojen johdonytimet ovat poikkeus, koska EU:n sähköstandardien takia Eurooppaan myytäviä ytimiä ei voi ymmärtääkseni valmistaa muualla. Joten ne taidetaan valmistaa Joensuun tehtaalla.
Puolustusvälineteollisuuden osuus Exelin liikevaihdosta on tällä hetkellä ymmärtääkseni noin 10 %, joka koostuu esimerkiksi naamioverkkojen tukipilareista ja ehkä myös droonien osista. Yleisesti ottaen, mitä enemmän tavaraa ilmassa lentää, sen parempaa sen pitäisi yhtiölle olla, koska se on ohuissa hiilikuituputkissa mielestään maailman paras. Yhteistyö Flying Whales -ilmalaivayhtiön kanssa on tästä hyvä esimerkki.
– – –
Viittasit myös siihen, että liiketoiminta on kasvanut ja tulos on parantunut. Yhtiö onkin kertonut useista suurista tilauksista, kuten syksyllä 2024 voitettu tuuliturbiinien siipien tukilaattojen toimitus Vestasille, alkuvuonna 2025 saatu 10 m€ sopimus tukilaatoista Suzlonin kanssa, loppuvuonna 2025 saatu 25 m€ sopimus sähköjohtojen ytimistä DeAngelin kanssa ja heti sen jälkeen 22 m€ sopimus ytimistä Tratosin kanssa. Kirsikkana kakun päälle nyt syyskuussa jatkosopimus Suzlonilta tukilaatoista, joka voi olla noin 100 m€ arvoinen 2,5 vuodessa.
Nämä kielivät hyvästä edistymisestä. Samalla on hyvä muistaa, että ne ovat puitesopimuksia, joita asiakkaat käyttävät siinä tahdissa, kuin heidän omat asiakkaansa tilaavat tuotteita. Mutta oikealla tiellä yhtiö minunkin mielestäni on, ja Paul Sohlberg on tiimeineen minusta tehnyt hyvää työtä. Palaan yhtiöön tarkemmin, kun sen esittelyvuoro katsauksessamme on taas noin vuoden päästä.
Olet jo paljon kirjoittanut L&T:stä. Mutta kysyn kuitenkin: L&T:n suurin liiketoiminta-ala on jätteenkäsittely ja siihen liittuvä muu toiminta. Teollisuuspalvelut ovat toinen keskeinen palveluala. Tuo jätteenkäsittely/kierrätys ei vaan näytä saavan riittävää nostetta ja ehkä enemmän voisi löytä innovatiivisuutta, koska L&T:llä on koko jätteenkäsittelyn ketju hallussa. Teollisuuspalveluissa on kovaa kilpailupainetta etenkin nyt kun Delete sai paremmat taloudelliset hartijat kun Remondis osti yrityksen. Hieman harmittaa, kun hyvä osinkopaperi junnaa paikoillaan.
Olemme aika samaa mieltä kuten huomasit, jos luit esittelyni Lassila & Tikanojasta katsauksessamme 2/2026. Jätteenkäsittelyssä minäkin näkisin mielelläni vähän enemmän innovatiivisuutta. Sen sijaan teollisuuspalvelujen pääkilpailijan omistajan vaihdosta en osaa nähdä suurena riskinä. Suurempi ei ole aina parempi, monesti päinvastoin.
Esittelyni jälkeen L&T antoi heinäkuussa tulosvaroituksen, syyttäen korkeampia polttoainehintoja ja jätteenpolttolaitosten korkeampia porttimaksuja siitä, että jätteenkäsittelytoiminnan tulos olisi 5-6 m€ odotettua pienempi tänä vuonna. Näkisin itse molempia asioita melko nopeasti ohimenevinä.
Polttoainekustannusten nousu on sama kaikille, joten sen maksavat lopulta asiakkaat. Sen siirtäminen hintoihin voi hieman kestää, riippuen asiakkaiden sopimuksista.
Muiden jätteenpolttolaitosten porttimaksut ovat oletettavasti nousseet lähinnä sen takia, että Vantaan Energian Långmossebergetin jätteenpolttolaitoksella on ollut tänä vuonna paljon teknisiä ongelmia ja pitkä huoltoseisokki, vähentäen polttokapasiteettia. Ne ovat aiheuttaneet jäteyhtiöille kalliita jonoja ja logistiikan muutoksia. Kunhan Vantaan Energia saa laitoksensa toimimaan, tämäkin ongelma poistunee melko pian.
Liiketoiminnan peruskannattavuus on siis minusta edelleen vakaa. Jos hyviä kasvuideoita löytyisi, ne tottakai vaatisivat investointeja, jolloin osinkoa pitäisi ehkä laskea. Mutta kasvava tulos on minusta aina arvokkaampi kuin tasainen osinko, koska se mahdollistaa kasvavan osingon pitkällä tähtäimellä. Niin kauan, kun hyviä investointikohteita ei löydy, on silti fiksua jakaa tasaista osinkoa. Aivan kuten yhtiö on tehnytkin.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 23. lokakuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja