Vko 24/23: Hajautus/velkakatto/kesä
Olen pohdiskellut vko 47/22 blogin kohtaa: ”… niin, että viisi suurinta sijoitusta edustaisivat noin kolmasosaa salkusta ja 20 pienempää yhteensä kaksi kolmasosaa.” siltä kannalta, miten tuohon tuohon jakaumaan olet päätynyt? Perustuuko tuo johonkin teoriaan, kokemukseen vai muotoutuuko jakaumasta tuollainen ajan mittaan menestyneimpien yhtiöiden markkina-arvon kasvaessa muita enemmän? Voitko valaista vähän tuon taustaa?
Voin toki. Se ei perustu teoriaan eikä kokemukseen, vaan sijoitusrahastojen sääntelyyn ja siihen, että salkunhoitajana haluan ymmärtää ja seurata yhtiöitämme, eikä kapasiteettini riitä satojen yhtiöiden seuraamisen. Siksi Phoebus ei ole kovin hajautettu.
– – –
Jos aloitamme sääntelystä, sijoitusrahasto ei saa sijoittaa yli 10% varoistaan yhteen yhtiöön, eikä yli 5% rahastosta painavien yhtiöiden yhteenlaskettu osuus rahastosta saa ylittää 40%.
Siten sijoitusrahaston teoreettinen minimäärä yhtiöitä on 16kpl (4*10% + 12*5%). Se ei käytännössä ole mahdollista, koska kurssit liikkuvat ja rahasto rikkoisi jatkuvasti hajautussääntöjään. Siksi ole päätynyt noin 25 yhtiön ihannemäärään.
Miksi en sijoittaisi vaikka 4% per yhtiö? Sen suunnilleen teenkin, kun joskus harvoin ostan meille uusia yhtiöitä. Mutta, kun jonkin minusta erittäin hyän yhtiön paino ylittää 5% rajan, niin en väkisin sitä myy, kunhan vain hajautussäännöt antavat myöten.
Tällä hetkellä suurimmat sijoituksemme ovat Air Liquide (9,10%), O’Reilly Auto Parts (6,94%), Fastenal (6,14%), Costco Wholesale (5,59%) ja Handelsbanken (5,04%). Siten viiden suurimman sijoituksemme osuus rahastosta on vajaa kolmasosa (32,81%) ja muiden 22 sijoituksen osuus kaksi kolmasosaa.
Jakauma on siis aika sama kuin Global Top 25 Brands ja –Pharma rahastoissamme, joissa pyrimme juuri siihen, että viisi suurinta sijoitusta edustavat kolmasosan salkusta ja 20 pienempää sijoitusta edustavat kaksi kolmasosaa.
Nämä ovat siis kaikki hyvin keskittyneitä rahastoja, joiden riski verrattuna markkinatuottoon on suhteellisen iso.
– – –
Hajautus on, kuten rahoitusteoriassa kerrotaan, sijoittajan ainoa ”ilmainen lounas”. Jos haluaa hyvin hajautetun salkun, niin siinä pitäisi minusta olla puolisentuhatta eri yhtiötä. Siksi olen kertonut, että Phebukseen ei kannata sijoittaa kuin 5-10% osakevaroistaan ja sijoittajan kannattaa huolehtia hajautuksestaan muuta kautta.
Meiltä Seligsonilta löytyy perussalkuksi esimerkiksi yhdistelmä Eurooppa-, Pohjois-Amerikka- ja Aasia –indeksirahastojamme, joiden yhteenlaskettu eri yhtiöiden määrä on 461kpl. Jos siihen vielä lisää Suomi-indeksirahastomme (ja kun huomaa, että sen sijoituksista viisi löytyy myös Eurooppa-indeksirahastosta), niin kokonaismäärä on 496 eri yhtiötä, jonka minusta voi jo pitää melko hyvin hajautettuna salkkuna.
Mutta kukin taplaa tyylillään. Suurempi hakuammunta voi tuoda joko markkinoita paremman tai markkinoita huonomman lopputuloksen, kun taas laajasti hajautettu alhaisten kustannusten indeksirahastosalkku osuu todennäköisesti aika lähelle napakymppiä, siis markkinatuottoa. Tosin kulujen verran sen alle.
Minä en siis Phoebuksessa hajauta laajasti siksi, että haluan seurata yhtiöitämme. Pidän silti laajaa hajautusta ehdottomasti järkevimpänä sijoitusstrategiana, enkä suosittelisi, että kukaan sijoittaisi kovin suurta osuutta osakesijoituksistaan niinkin huonosti hajautettuun rahastoon kuin Phoebus.
Itse toki sen teen, mutta vain siksi, että hoidan rahastoa. Jos en uskoisi itseeni, miksi asiakkaatkaan minuun uskoisivat?
– – –
Lopuksi, hajautusta kannattaa miettiä eri näkökulmista myös lukemalla kollegani Kare Hallamaan mainio viimevikkoinen blogi, joka löytyy LähiTapiolan nettisivuilta.
USA:n vuosittaista velkakattokiistaa seuraillessa tuli mieleeni tämän kuvion vaikutus tulevaisuudessa. Maan poliittisen polarisaation mahdollisesti vain lisääntyessä sopu löytyy ehkä vuosi vuodelta vaikeammin. Salkun osakkeita pohtiessa tuntuisi äkkiseltään, että näihin ei liene dramaattista vaikutusta sijoituskohteena, vaikka USA:n markkinasta tulisi jotenkin epävakaampi. Vain onko asialla ylipäätään merkitystä pitkäaikaisessa sijoittamisessa, jos yhtiöt toimivat ja tuottavat?
En juuri ymmärrä enkä siksi seuraa eri maiden sisä- tai ulkopolitiikkaa enkä makrotaloutta, joten en ole paras vastaamaan kysymykseesi. Tyydyn itse seuraamaan yhtiöidemme menestystä, josta joskus ymmärrän jotain.
Mutta, kuten itse totesit, velkakattonäytelmä toistuu lähes vuosittain ja on nähdäkseni lähinnä tapa vähemmistössä olevalle puolueelle vaatia tiettyjä etuja enemmistöpuolueelta sitä vastaan, että velkakatto hyväksytään.
USA:n talous on sen verran dynaaminen, että en jaksa uskoa kummankaan puolueen haluavan ajaa sen turhaan taantumaan (koska äänestäjät eivät siitä pitäisi). Joten eiköhän poliittinen näytelmä toistu aina välillä jatkossakin, mutta en osaa nähdä sitä oleellisena.
Toki epätodennäköisetkin riskit voivat joskus toteutua, kuten olemme nähneet Ukrainassa. Paras tapa hallita epätodennäköisiäkin riskejä on minusta riittävän laajasti hajautettu salkku.
Blogi jää kesätauolle
Blogi jää nyt kesätauolle 1. syyskuuta asti. Voitte toki lähettää minulle kesän aikana kysymyksiä – ja näen mielelläni että teette sen – mutta vastausta saatte odottaa syyskuun alkuun.
Sitä ennen, heinäkuun alkuvikkoina ilmestyy vielä puolivuosiraporttimme, jonka kirjoittaminen on suurin syy siihen, että blogin kesätauko on niin pitkä.
Toivotan kaikille lukijoille leppoisaa ja aurinkoista kesää!
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 1. syyskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja