Vko 15/20: Lunastukset/vaihtoehdot
Miten Korona-kriisi on vaikuttanut Seligsonin asiakkaisiin ja rahavirtoihin? Onko rahastoista paennut rahaa (ja asiakkaita) vai onko rahastoihin tullut rahaa (vai onko tilanne suurinpiirtein stabiili)? Kilpailu varmasti on kovaa sijoittajista ja toiminta pitää olla kunnossa kaikin puolin ja myös kulut rahastoissa on oltava kilpailukykyiset. Tämä asia kiinnostaa siksi, kun useat rahastot ovat nyt Korona-kriisissä ilmoittaneet, että lunastuksia ei voi suorittaa.
Hyvä ja ajankohtainen kysymys! Tilanne on itse asiassa ollut aika rauhallinen, ja asiakkaamme ovat käyttäytyneet fiksusti eivätkä sortuneet panikointiin.
Seligson & Co:n nettomerkinnät olivat maaliskuussa -35 miljoonaa euroa. Siitä -50me selittyy kahden valtion laitoksen lunastuksilla rahamarkkinarahastosta, kun ne tarvitsivat rahaa. Ruotsin valtion eläkejärjestelmän kautta taas tuli +19me valtionlainarahastoomme. Muut asiakkaat nettona siis lunastivat -4me eli juuri mitään, mutta bruttomielessä toki sekä merkintöjä että lunastuksia oli hieman normaalia enemmän.
Suomalaisista sijoitusrahastoista lunastettiin maaliskuussa nettona -4,5 miljardia euroa ja markkinaosuutemme on vajaa 1,7%, joten volyymiin suhteutettuna meillä oli vähän alle puolet kilpailijoiden nettolunastuksista. Osuudenomistajiemme määrä kasvoi maaliskuussa 1.118 kpl.
Phoebuksen osalta maaliskuun nettovirta oli 253te miinuksella ja omistajien lukumäärä väheni 68 kpl.
Lunastuksia pysäyttäneet rahastot ovat ymmärtääkseni enimmäkseen olleet yrityslainarahastoja, ja niistä sellaisia, jotka ovat hakeneet hieman parempia korkoja sijoittamalla huonompilaatuisiin ja/tai epälikvideihin lainoihin. Niiden lainojen kauppa on tyrehtynyt, kun osto- ja myyntihintojen ero on levinnyt, eikä rahastojen arvoa siksi voi laskea tasapuolisesti.
Meillä ei ole ollut vastaavaa ongelmaa (ainakaan vielä). Yrityslainarahastomme (Euro Corporate Bond) sijoittaa vain hyvien yhtiöiden likvideimpiin lainoihin. Niillä käydään edelleen kauppaa ja hinnanmuodostus on luotettava. Toki meidänkin rahastomme arvo laski maaliskuussa -5,2% (ja sen vertailuindeksi -5,9%).
Nykytilanne vahvistaa sen, mitä olen vuosikausia liian huonolla menestyksellä jankuttanut. Korkojen rooli salkussa ei ole tuoda tuottoja, vaan turvaa ja likviditeettiä. Osakkeet kyllä hoitavat pitkällä aikavälillä tuotto-odotuksen. Miksi siis tekisi korkosijoituksiaan kohteisiin, jotka eivät ole turvallisia eivätkä likvidejä?
Olet useaan kertaan tuonut ilmi, ettet suosittele kenellekään muulle – paitsi itsellesi, ymmärrettävästä syystä – Phoebuksen omistamista kovin suurella painolla. Jos kuitenkin haluaisin ottaa enemmän näkemystä painottaen juuri vakavaraisia yhtiöitä, joiden keskimääräistä parempi johto kykenee todennäköisemmin sopeuttamaan yrityksensä muuttuvassa maailmassa ja joiden liiketoiminta perustuu kysynnälle, jota osa ihmistä tarvinnee olipa maailmantilanne lähes mikä tahansa, niin mitä silloin suosittelet? Ketkä siis ovat kovimpia kilpailijoitasi? 🙂 En siis halua käyttää omaa aikaani yritysten analysointiin. Yksi ratkaisu olisi ostaa Phoebuksen omistamia yhtiöitä suoraan ja omistaa niitä hamaan loppuun asti, jolloin myös pääsisi helpolla, mutta Anders-riski ei tällöin olennaisesti pienenisi. Eikä silloinkaan, jos mahdollisesti suosittelemasi toinen rahasto/ETF noudattaa kanssasi samanlaista filosofiaa ja on tästä syystä päätynyt samoihin johtopäätöksiin. Paitsi toki pienentäisi se sitä riskiä, että alat jostakin syystä toimia vastoin periaatteitasi.
En tunne kilpailijoitani kovin hyvin. Suomessa esimerkiksi Mika Heikkilä on minusta erittäin fiksu, joskin meillä on ehkä hieman erilainen sijoitustyyli. Ruotsissa Erik Brändström, joka hoitaa monesti palkittua Spiltan Stabil –rahastoa, sijoittaa aika samalla tavoin kuin minä, ja on myös ollut kauan markkinoilla. Tai ainahan voit ostaa Berkshire Hathawayn osakkeita, Warren Buffett on loistava salkunhoitaja ja on uskoakseni järjestänyt yhtiön toiminnan niin, että se tulee säilymään erittäin hyvänä myös hänen jälkeensä.
Vastoin periaatteitani en ole ajatellut ruveta toimimaan.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 24. huhtikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja