Vko 42/06: Kolme kysymystä kassasta /Tamfelt

1. Viitattuasi kassaposition suuruuteen kirjoitit: ”Ja Phoebushan on osakerahasto, joten osakkeita minun on ostettava. Mutta sillä ei ole mitään tulipalokiirettä.”

Kysymys on ehkä hölmö, mutta eikö noin suuresta kassasta jonkin sortin osa kannattaisi sijoittaa siksi aikaa vaikka hyvin lyhyeen korkoon? En toki tiedä, millaisella tilillä ja korolla se tällä hetkellä on, ehkä noilla summilla on helposti löydettävissä järkeviä vaihtoehtoja.

Kysymys ei ole yhtään hölmö. Se on itse asiassa erinomainen.

Olet tietenkin aivan oikeassa. ”Kassalla” tarkoitan nimenomaan korkosijoituksiamme. Käytämme enimmäkseen yliyön talletuksia, joiden korko ei olennaisesti eroa rahamarkkinarahaston tuotosta. Viime päivinä olemme saaneet 3,25% – 3,27% vuosikorkoa kassallemme, lokakuun alussa noin 3,1% ja syyskuussa melko tasan 3%.

Korkotasoa voisi ehkä parantaa parilla prosentin kymmenyksellä sitomalla rahat pidemmäksi aikaa. Phoebus on kuitenkin osakerahasto, joten haluan säilyttää täyden likviditeetin. Kassan rooli on toimia lunastusten puskurina – säästäen meiltä turhia kaupankäynnin kuluja – ja toimia rahojemme parkkipaikkana myyntien ja ostojen välisillä jaksoilla.

Rahaa se on pienikin raha, joten kassan sijoittaminen on erittäin olennaista. Hyvä kun otit asian esille, ettei se jää kenellekään epäselväksi.

2. Hieman minua edelleen ihmetyttää kassan suuri koko. Käsittääkseni pidät jokaista Phobus-yhtiötä hyvänä sijoituksena, nykyiselläkin arvostustasolla – miksi et lisää omistusta joko kaikissa yhtiöissä tai sitten painottamalla parhaimpia näkemyksesi mukaan? Tavoitteenasi ei kai ole merkittävästi lisätä hajautusta uusiin yhtiöihin?

Kysymys on aivan oikea. Jo omistamiemme osakkeiden lisäostot on luonnollisin toimintatapa, jos rahaston koko kasvaa merkittävästi uusien merkintöjen ansiosta.

Kun likviditeetti kasvaa ilman, että rahaston koko muuttuu, tilanne on kuitenkin eri. Esimerkiksi Tulikivi-sijoituksemme vastaa tällä hetkellä 11,3% rahaston arvosta. Se on hieman liikaa. On selvää, etten voi ostaa lisää Tulikiven osakkeita.

Aivan yhtä selvää ei ehkä ole, miksen voisi ostaa lisää vaikkapa Stockmannia. Sen paino salkussa on tällä hetkellä 6,5%. Paino ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan tietoinen valinta. Kuten kirjoitin viime viikolla ilmestyneessä neljännesvuosikatsauksessamme, olen vähentänyt Stockmann-osakkeiden lukumäärän per Phoebus-osuus noin neljänneksellä viime vuosien aikana, koska koen arvostuksen melko korkeaksi.

Näin ollen, ostaisin kyllä lisää niitä osakkeita, joiden paino salkussa on laskenut koska niiden hinnat ovat laskeneet (kunhan edelleen uskon yhtiöihin). Sellaisia vain ei tällä hetkellä salkkuyhtiöidemme joukossa juuri ole.

Kun olen tyytyväinen nykysijoituksiimme (niin yhtiöihin kuin niiden painoon salkussa), osakkeiden osuuden lisääminen edellyttää uusien sijoitusten löytymistä. Olen itse asiassa löytänyt puolentusinan verran minua kiinnostavia yhtiöitä, mutta yksikään ei juuri tällä hetkellä hinnaltaan ole kovin koukuttelevan tuntuinen.

Se on onneksi tilanne, joka ei tule kestämään ikuisesti.

3. Kuvittelisin että Andersille käteisen suojaava vaikutus on tärkeä, jos hänen oma varallisuutensa on pääosin Phoebuksessa. Muut omistajathan voivat ”nollata” kassan omalta osaltaan siirtämällä omaa käteistään lisää Phoebukseen. Ikävä juttu minusta on vain suuresta kassasta maksettava osakerahaston hallinnointipalkkio.

Tämä Blogi on olemassa siksi, ettei tarvitse kuvitella vaan voi kysyä. Siksi laitoin tämänkin kommentin edellisviikon Blogistan mukaan kysymyksenä tälle viikolle.

Mitä ensimmäiseen osaan tulee, olen kyllä melko varovainen sijoittaja, kuten olen viiden vuoden aikana yrittänyt tuoda esille. Tämä näkyy ennen kaikkea siinä, että yhtiömme ovat vakavaraisia, kannattavia eivätkä kovin spekulatiivisia. Se näkyy myös siinä, että yritän ostaa niiden osakkeita järkeviin hintoihin.

Sen sijaan oma varovaisuuteni ei pidä näkyä Phoebuksen kassana vain siksi, että suuri osa varallisuudestani on rahastossa. Phoebus on osakerahasto, ja minun tehtäväni on hoitaa sitä sellaisena. Olen kyllä itse, Phoebus-sijoitusteni lisäksi, allokoinut korkosijoituksiin sen, minkä haluan omasta varallisuudestani pitää riskittömästi sijoitettuna.

Vastaavasti en suosittelisi asiakkaillekaan, että sijoittaisivat Phoebukseen enemmän kuin haluavat osakkeisiin sijoittaa. Se sisältäisi implisiittisen oletuksen, että Phoebuksella tulee aina olemaan suuri kassa. Se on virheellinen oletus.

Mitä hallinnointipalkkioon tulee, olet oikeassa. Korkosijoituksista ei pidä maksaa osakerahaston hallinnointipalkkiota. Tässä on silti syytä huomata, että Phoebus ei aina tule pitämään suurta kassaa. Kun osakemarkkinoiden tuotto-odotus on nykyarvostuksilla luokkaa 7% ja kassamme tuottaa noin 3,25%, kymmenen prosentin kassan vaikutus rahaston tuottoon on nopeasti laskettuna noin -0,38% vuodessa.

Sekin on toki rahaa, mutta luku ehkä osoittaa, että järkevien tilanteiden odottaminen voi olla pidemmällä aikavälillä huomattavan paljon tuottoisampaa kuin rahojen väkisin sijoittaminen yliarvostettuihin osakkeisiin. Ainakin uskon itse niin, ja toimin sen mukaan.

Ja mitä palkkioihin tulee on ehkä syytä muistaa, että Phoebuksen kiinteä palkkio (0,75%) kestää aika hyvin vertailun moneen muuhun rahastoon. Enkä edes tarkoita pelkästään osakerahastoja.

Mutta se, että toiset ovat ”vielä huonompia” ei poista oman toimintani mahdollisia virheitä. Kritiikki on minusta täysin oikeutettu ja olisin pettynyt, jos Phoebus on kokonaisen osakesyklin (eli noin 15 vuoden) yli laskettuna pitänyt kassassa keskimäärin paljon yli 5-6% rahaston arvosta. Palataan tähän viimeistään vuonna 2016.

4. Millaisena yhtiönä näet Tamfeltin juuri nyt? Onko Alakoski Oy -exit ok?

(Jotenkin tuntuu, että tämä Tamfelt on aina sivussa kaikesta. Kaikesta ”tylsyydestään” huolimatta lienee pitkäaikaisen omistajan vinkkelistä katsottuna aika perusteltu yhtiö omistettavaksi.)

Tylsimmät yhtiöt ovat itse asiassa usein parhaita sijoituksia. Näin siksi, että spekulatiivinen raha ei ole nostanut niiden kursseja vaan osakkeita voi ostaa järkevään hintaan.

Mitä Alakoskeen tulee, en osaa vastata, koska en tunne yhtiötä riittävän tarkasti. Tamfeltin tiedotteesta selvisi, että yhtiö saa 39% osuudestaan noin 2 miljoonaa euroa, eli kaupan kokonaishinta oli noin 5me. Tamfeltin vuosikertomuksesta taas selviää, että Alakosken liikevaihto oli viime vuonna 216 tuhatta euroa, eikä yhtiöllä ole velkaa (eikä ilmeisesti suurta ylimääräistä kassaa). Sitä en tiedä, missä määrin yhtiö on myynyt sähköä markkinahintoja halvemmalla omistajilleen (se selviäisi, kun tietäisin voimalan tuotantomäärät tai edes sen kapasiteetin, mutta kumpaakaan en ole mistään löytänyt). En siis varmuudella osaa arvioida asiaa mutta, jos Alakosken liikevaihto edes jotenkin kuvastaa todellisia sähkön hintoja, Alakosken hinta oli erittäin hyvä.

Vesivoiman omistaminen on sinänsä melko riskitöntä. Toisaalta teollisen yhtiön rooli tuskin on sitä omistaa, ainakaan niillä tuotoilla mitä vesivoimasta yleensä saa (lue: on fiksua myydä kunhan hinta on kohdallaan). Joka tapauksessa parin miljoonan sijoituksen merkitys Tamfeltin 265 miljoonan euron pörssiarvoon verrattuna on merkityksetön.

Pidän Tamfeltista, koska sen liiketoiminta on vakaan tuloksellista, sen tase on kunnossa ja sen johto on hyvä. Osake on hieman kallis minun makuuni, mutta ei järkyttävän ylihintainen. Useimmat muut yhtiöt ovat vielä kalliimman tuntuisia.

Esittelin Tamfeltin tarkemmin katsauksessa 1/2004. Sen jälkeen toimitusjohtaja on vaihtunut (silloiseen talousjohtajaan), kannattavuus on normalisoitunut ja osakkeiden lukumäärä on kasvanut 50% (vain huomiona, jos luette vanhan tekstini). Osakekurssi on noussut 4% ja osakkeen kokonaistuotto osinkoineen on ollut noin 21%. Mikään ei siis olennaisesti ole muuttunut.

.