Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 41/17: Toimialat/ajankäyttö

Phoebus   |     13.10.2017   

1. Huvikseni katselin rahastomme jakaumaa maantieteellisesti ja toimialoittain. Yllätyksekseni havaitsin vain kahden yrityksen edustavan Teknologia-toimialaa. Tieto Suomesta ja ADP Yhdysvalloista. Kuitenkin tänä päivänä kaikki liiketoiminta on IT:tä. Tästä näkökulmasta toimiala on aliarvostettu. Toki alan luonteesta johtuen sopivien sijoituskohteiden löytäminen on hankalaa, mutta eikös Warren Buffett:kin löytänyt IBM:n? Muita mieleen tulevia ovat Microsoft, SAP.

Tarkoitukseni Phoebuksen salkunhoidossa ei ole, että kaikki mahdolliset toimialat olisivat edustettuina salkussamme. Indeksirahastosta löytyy aivan kaikki, mutta Phoebus ei ole indeksirahasto, vaan valikoin siihen muutamia yhtiöitä, joihin uskon pitkällä aikavälillä. Suuri(n) rajoittava tekijä siis on mitä ymmärrän mistäkin toimialasta ja yrityksestä.

Informaatioteknologia-alaa vastaan minulla ei ole mitään, mutta en ymmärrä useimpia alan yhtiöitä riittävästi. Se johtuu enimmäkseen siitä, että teknologian nopean kehityksen takia – ja ottaen huomioon, että juuri teknologinen etumatka on monesti yhtiön ydinvahvuus tällä alalla – moni tänään johtavassa asemassa oleva firma voi olla huomenna kuollut. Enkä osaa erottaa voittajia häviäjistä riittävällä varmuudella.

Esimerkkinä voisimme vaikkapa miettiä kuinka monta Cisco Systemsin kilpailijaa muistamme 1990-luvun puolestavälistä? Olihan silloin jo selvää, että internet tulee kasvamaan räjähdyksenomaisesti ja reitittimiä sun muuta tullaan tarvitsemaan valtavasti. Sen sijaan selvää ei ollut mikä kymmenistä alan yhtiöistä olisi voittaja. Ei ainakaan minulle (eikä niille kymmenille yhtiöille, jotka sittemmin hävisivät).

Eri asia sitten on, mitä oikeastaan on ”teknologia”? Kävimme tästä pitkän sisäisen keskustelun noin vuosina 2004-2005, kun vuosituhannen vaihteen teknokupla oli puhjennut ja monet entiset osakemarkkinoiden suosikit olivat pohjamudissa. Ajatuksena siis voisimmeko jotenkin järkevästi muodostaa passiivisen teknologia-alan korirahaston. En tiedä tulimmeko paljon viisaammiksi, mutta ainakin päädyimme siihen, että ”teknologia” ei todellakaan ole mikään yksiselitteinen toimiala.

Hyvin monet ns. ”it-yhtiöt” ovatkin jotain muuta. Apple on minusta ihan perinteinen kulutustavarafirma ja Nokia oli sitä silloin, mutta ei ole sitä enää (ehkä juuri siksi, että se virheellisesti luuli olevansa teknologiafirma!). Nykyään taas Nokia on mielestäni aika perinteinen investointihyödykefirma. Monet softafirmat ovat ihan perinteisiä työkaluja myyviä yhtiöitä eivätkä it-konsultit mielestäni juuri eroa paperikone- tai liikkeenjohdon konsulteista liiketoiminnan logiikan kannalta. Ja niin edelleen.

Kuten totesit, ADP ja Tieto ovat ”it-yhtiöitä” useimmissa toimialaluokituksissa. Mutta en näe niissä suurta teknologiariskiä. APD:n bisnes on auttaa yhtiöitä palkanlaskennassa ja toki siihen käytettävät ohjelmistot kehittyvät, mutta pohjimmiltaan kyse on asiakkaiden joustavasta ja kustannutehokkaasta palvelemisesta (sekä ennakkoperinnän sijoittamisesta) eikä itse ohjelmistoista. Tieto on yhden yhtiön sisällä monta asiaa, mutta sen ulkoistuspalveluissa tai konsultoinnissa ei nähdäkseni ole juuri teknologiariskejä, vaan se voi käyttää kaikkia teknologioita. Siksi nuo kaksi yhtiötä ovat salkussamme toimialaluokituksestaan huolimatta.

2. Mielestäni Phoebukseen valitsemiesi yritysten logiikka on aika selkeä mutta miten paljon työajastasi käytät jo salkussa olevien yritysten seurantaan ja kuinka paljon kokonaan uusien yrityksien tunnistamiseen tai seuraamiseen? Ja kuinka paljon aikaa kuluu aivan muuhun kuin yritysten valintaan ja seurantaan?

Kun vastasin samanaiheiseen kysymykseen 11 vuotta sitten blogissa 19/06 kerroin, että noin kolmasosa työajastani oli Phoebuksen salkunhoitoa mutta, että se mieluummin saisi olla kaksi kolmasosaa. Tavoite alkaa lähestyä. Olen saanut karsittua aika paljon muuta, toisaalta uusiakin hommia on matkan varrella tullut. Tänään kuitenkin yli puolet ajastani voin keskittyä Phoebukseen.

Kuten kaikissa töissä se tietysti vaihtelee paljon viikosta toiseen. Parin viime viikon aikana olen esimerkiksi käyttänyt 70% ajastani uusimman neljännesvuosikatsauksemme Phoebuksen tekstin ja ruotsinkielisen kolumnin kirjoittamiseen, katsauksen oikolukemiseen, Phoebuksen tekstin kääntämiseen ruotsiksi jne. Viidennes ajastani meni erään syöttörahastomme lopettamiskokoukseen Guernseyllä. Kymmenesosa tähän blogiin. Reilun viikon päästä taas tulen käyttämään valtaosan ajastani yhtiöidemme seuraamiseen, kun suomalaiset yhtiömme julkaisevat kolmannen neljänneksen lukujaan. Vuosineljännes sinänsä ei ole kovin tärkeä tai kiinnostava, mutta aina joskus näissä tilaisuuksissa tulee esiin myös uusia strategisia painotuksia, jotka voivat olla merkittäviä pidemmälläkin tähtäimellä.

Kerroin viimeksi, että salkussa olevien yhtiöiden seuraaminen vie hieman yli puolet yhtiöihin käyttämästäni ajasta ja uusien sijoitusten miettiminen vajaa puolet. Sekin on muuttunut, nykyään suhde lienee pikemmin 85-15 vanhojen sijoitustemme hyväksi. Se onkin luontevaa. Minulla ei ole mitään pakottavaa tarvetta löytää meille uusia sijoituksia, kun vanhatkin toimivat ihan hyvin. Sijoittajan ideaalitilanne tietysti olisi, ettei yhtään sijoitusta tarvitsisi koskaan vaihtaa.

Moni luulee, että sijoittajan (tai salkunhoitajan) pitää jatkuvasti miettiä ostettavaa ja myytävää, seurata osakekursseja ja käydä kauppaa. Ehkä joku toimiikin noin, mutta enimmäkseen se lienee harhakuvaa. Jos omistan kokonaisen yhtiön, keskityn seuraamaan mitä johto tekee ja miten yhtiöni liiketoiminta kehittyy (osakekurssia en edes tiedä). Osake on osuus yhtiöstä, joten miksi toimisin kovin eri tavoin yhtiön osaomistajana?


PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja