Mitä ovat kehittyvät markkinat?

Viime katsauksessanne oli kirjoitus kehittyvistä markkinoista ruotsiksi. Voisiko sen saada myös suomeksi?

Totta kai. Tässä suurin piirtein samma på finska.

Mitä ovat kehittyvät markkinat?

Periaate on selvä: termillä tarkoitetaan maita, joiden talous kasvaa vauhdilla ja talouden sekä rahoitusmarkkinoiden rakenne kehittyy nopeasti. Oletus on, että myös ko. alueilla toimivat yhtiöt kasvavat nopeasti ja ovat siten lupaavia sijoituskohteita. Rahastoyhtiöiden markkinoinnissa puhutaankin usein ”kasvumarkkinoista”.

Nopeamman kasvun kääntöpuolena nähdään suurempi riski. Kasvuun liittyvien odotusten hinnoittelu on aina vaikeaa. Lisäksi kehittyvillä markkinoilla toimivien yritysten rakenteen ja liiketoimintojen läpinäkyvyys ei aina yllä niin sanottujen kehittyneiden markkinoiden tasolle.

Kehittyvät markkinat eivät siis ole mikään tarkka käsite, vaan sisältö riippuu määrittelijästä. Sijoitusmarkkinoilla eniten käytännön merkitystä on suurten indeksituottajien eli Dow Jonesin, MSCI:n ja FTSE:n määrittelyillä. Syyskuussa 2010 aloittavan Seligson & Co Kehittyvät markkinat –rahaston yhteistyökumppanina toimiva Dimensional Fund Advisors käyttää omien rajaustensa pohjana muun muassa YK:n ja Maailmanpankin luokitteluja ja pyrkii lisäksi arvioimaan itse, missä maissa rahoitusmarkkinoiden toiminta on riittävän luotettavalla tasolla. Tästä löytyvä taulukko konkretisoi määritelmien eroja.

Määritelmät myös muuttuvat ajan myötä. Ehkä käytetyimmän indeksitalon eli MSCI:n mukaan Kreikka oli kehittyvä markkina vielä vuonna 2001 ja Israel aina huhtikuuhun 2010 asti.

Miksi sijoittaa kehittyville markkinoille?

Sijoittajan kannalta on tarkkoja määritelmiä tärkeämpää miettiä saako kehittyville markkinoille sijoittamisesta aitoa hajautushyötyä. Viime aikoina on usein kyseenalaistettu se, kannattaako kansainvälinen hajautus ylipäätään enää nykyisessä voimakkaasti kansainvälistyvässä maailmassa vai liikkuvatko eri markkinat niin samassa tahdissa, että sijoittaminen kotikontuja kauemmaksi vain lisää epävarmuutta ja kustannuksia.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan kansainvälinen hajauttaminen näyttäisi edelleen kannattavan, ainakin pitkällä aikavälillä. Kehittyvien markkinoiden rooli hajautuksen lisääjänä on ollut merkittävimmillään ääritilanteissa, kriiseissä ja kuplissa.*

Tärkeintä on joka tapauksessa, että hajauttamiseen valitut instrumentit ovat kustannuksiltaan kohtuullisia. Muuten mahdollinen lisähajautuksen tuoma hyöty hukkuu kasvaneisiin kuluihin.

Ari Kaaro

* Aiheeseen liittyviä tätä kirjoitettaessa uusia tutkimuksia:

– International Diversification Works (Eventually)

– Is the Potential for International Diversification Disappearing?