Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 42/07: TietoEnator / likviditeetti

Phoebus   |     18.10.2007   

 

  1. Mitä mieltä olet Tietoenatorin laadukkuudesta tällä hetkellä? Toimitusjohtaja sai kenkää, negatiivinen tulosvaroitus julkistettiin myöhään illalla jne.

Lue ensin kommenttini viikoilta 32/07, 03/07 ja 23/06. Ajatukseni eivät niistä juuri ole muuttuneet.

Mielestäni on viimeistään toisen neljänneksen tuloksen jälkeen ollut selvää, että 1) uusi johto ei ole onnistunut toiminnan johtamisessa ja kontrolloinnissa kovinkaan hyvin, 2) kasvustrategia on fokusoinnin tarpeessa ja 3) lähiaikojen tuloskehitys (lue: ainakin 2007 ja 2008) tulee olemaan huono. Yhtiön 16.10. antamassa tiedotteessa ei tässä suhteessa ollut mitään uutta tai yllättävää.

Positiivista sen sijaan on, että hallitus on ripeästi ryhtynyt voimakkaisiin toimenpiteisiin kaikkien edellä mainitsemien epäkohtien korjaamiseksi, kuten viime viikolla ilmestyneessä neljännesvuosikatsauksessamme jo ounastelin. Eniten minua ilahdutti strategian fokusointi, joka on mielestäni juuri oikean suuntainen. En silti uskonut, että yhtiö uskaltaa tehdä aivan näin radikaaleja liikkeitä.

Priorisoituja kasvualueita on tästä lähtien enää kolme: Telekom, Öljy/Kaasu ja Metsä. Ei pankkitoiminta. Ei terveydenhoito. Se on hyvää.

Viikolla 23/06, eli puolitoista vuotta sitten kerroin, että muuttaisin TietoEnatorissa kaksi asiaa  jos voisin. Hallitus on nyt noudattanut kumpaakin toivomustani. Se ei kylläkään ole missään määrin minun ansiotani, mutta se on mieleeni.

Uuden johdon rekrytointi talon ulkopuolelta on asia, josta normaalisti en pidä. Tässä tapauksessa organisaatio on kuitenkin selvästi herättämisen tarpeessa ja tulevat muutokset sen verran rajuja, että tuore näkökulma ja ennen kaikkea sitoutumattomuus tunnetasolla mihinkään osaan toimintaa voi olla tarpeen. Lähiaikoina nähdään minkä kyvyn hallitus löytää ja lähivuosien aikana nähdään miten valinta onnistui.

Yhtiön laatu sinänsä ei tietenkään miksikään muutu niin lyhyessä ajassa kuin 18 kuukaudessa (joka on kulunut siitä, kun huipputulos viimeksi saavutettiin). Eiväthän tulosongelmat johdu siitä, että yhtiön 15.000 työntekijöistä olisi puolentoista vuoden aikana tullut entistä tyhmempiä. Heitä on vain johdettu aiempaa huonommin. Tuottavuuskehitys ei ole ollut riittävää, kuten ilmeisesti ei myöskään kustannuskuri konsernitasolla.

– – –

TietoEnator on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa ostojen ajoittaminen on. Kurssin laskettua voimakkaasti, minulle on heinäkuun jälkeen ollut selvää, että tulen ostamaan osakkeita lisää. On myös ollut selvää, että huonoja uutisia tulee vielä paljon. Olen siksi vaiheistanut ostoni ja kolmannen neljänneksen aikana lisännyt omistustamme TietoEnatorissa vasta 28% (13.000 osakkeella 60.000 osakkeeseen).

Suurimmat ”murtohetket” joita odotin, ennen kuin ostaisin lisää, olivat tulosvaroitus vuodelle 2007 ja johdon vaihto. Kummatkin tulivat nyt samanaikaisesti. Markkinoiden reaktio oli kuitenkin päinvastainen kuin olin olettanut ja kurssi nousi melkein 10%.

Minun olisi siis kannattanut olla hieman aggressiivisempi aiemmissa ostoissani, vaikka tiesin melkoisella varmuudella odottaa ”huonoja uutisia”. Mutta lainausmerkit ovat juuri tarinan ydin: Negatiiviset ilmoituksethan olivat odotettavissa – ne eivät siis olleet uutisia – ja ainoa varsinainen uutinen, eli fokusoinnin rajuus, oli positiivinen asia. Markkinoiden reaktio oli minusta siksi aivan oikea.

Usein näkee spekulanttien vakuuttavan syvällä rintaäänellä, että jonkin yhtiön kurssi on ”laskussa” koska tuloskehitys on heikko tai ”nousussa” koska yhtiön tuotteiden kysyntä kasvaa. On syytä huomata, että nämä ovat tyyppiesimerkkejä liiallisesta uskosta omiin kykyihin, joka on ehkä tavallisin tutkijoiden tuntema aloittelevan sijoittajan psykologinen virhe. Kaikki eivät ole keskimääräistä parempia, vaikka useimmat uskovat olevansa.

Pitkällä aikavälillä – 10-20 vuodessa – yhtiön liiketoiminnan kehitys ja osakkeen hinnan kehitys toki seuraavat toisiaan. Lyhyellä aikavälillä sen sijaan markkinat reagoivat vain uuteen informaatioon. Siksi oleellista ei ole, mitä sijoittaja yhtiöstä tietää vaan ainoastaan mitä sellaista hän tietää jota muut eivät tiedä.

On syytä huomata, että markkinoista poikkeava näkemys ei aina johdu siitä, että sijoittaja tietää jotain, minkä markkinat eivät. Paljon useammin tilanne on päinvastainen. Sijoittajalla on tiedossan vain osa faktoista, markkinoilla koko tarina. Tämä on virhe, jonka edelleen teen usein itsekin, varsinkin ulkomaisten yhtiöiden kohdalla, vaikka olen ”psykologisesta vinoumastani” tietoinen ja yritän aina kriittisesti arvioida omia näkemyksiäni, jos ne poikkeavat markkinoiden yleisnäkemyksestä.

Toimivilla markkinoilla lyhyen kaupankäynnin on oltava kannattamatonta verrattuna esimerkiksi indeksisijoittamiseen. Todellisia uutisia ei määritelmällisesti voi ennustaa. Silti vain ne vaikuttavat kursseihin. Tämä tosiasia jää niin monilta huomaamatta, koska 1) osakkeet keskimäärin nousevat ja keskimääräistä huonompikin sijoittaja tienaa rahaa, joskaan ei riittävästi riskin kompensoimiseksi ja 2) toimivilla osakemarkkinoilla, joilla lyhyen aikavälin kurssiliikkeet ovat täysin satunnaisia, keskimäärin joka toinen kauppa menee karvaisella apinallakin oikein.

– – –

Aionko nyt ostaa aiempaa agressiivisemmin lisää TietoEnatoria?

En aio. Tuloskehitys tulee lähitulevaisuudessa edelleen olemaan heikko. Itse asiassa johdon vaihdos, yleiskulujen karsinta ja toiminnan fokusointi tulevat kaikki todennäköisesti huonontamaan tulosta entisestään tänä vuonna, ehkä myös 2008. Veikkaisin osakkeen heiluvan lähivuosien aikana melko paljon, näistä toimenpiteistä johtuen. Se saattaa avata meille uusia ostotilaisuuksia. Juuri nyt, kurssin jo noustua, on mielestäni lähinnä syytä olla tyytyväinen, että tuli edes ostettua nuo 13.000 osaketta alhaisiin hintoihin elo-syyskuussa.

Tiedän, että en tiedä TietoEnatorin lähitulevaisuudesta markkinoita enemmän.

  1. Kerroit, että olet ostanut Tulikiveä takaisin. Kysymykseni koskee osakkeen vaihtomääriä. Tulikiven kappalemääräinen vaihto lienee keskimäärin alle 10000 kpl/vrk. Kun olet osaketta vuosikausia seurannut (ja muitakin vähävaihtoisia osakkeita), niin osaatko jo välittäjien nimistä arvata, onko osaketta ostamassa/myymässä esim. joku ulkomaalainen eläkesäätiö, jolloin kaukana ei ole arvaus siitä painuvatko /nuosevatko hinnat lähiaikoina? Markkinamme kun eivät näemmä sulata isoja kerralla (paniikissa) toteutettavia myyntieriä.

 

Katsoitko esim. kun Tulikiveä splitattiin kuka/ketkä ostivat suurimman osan markkinoille tulleista osakkeista? Sinähän toimit silloin hissukseen myyjänä, kun osakkeen hinta oli n. 3,50 euroa.

Jos olisin meklarifirman treideri, juuri tuollaiset asiat olisivat niitä, jotka auttaisivat minua pyörittämään omaa positiotani voitollisesti (osin firman asiakkaiden kustannuksella). Kun en ole, en vaivaa niillä päätäni.

On toki aivan totta, että iso myyjä voi painaa jonkin aikaa kurssia tai iso ostaja voi nostaa jonkin aikaa kurssia. Siksi pyrin lähinnä toimimaan hitaasti. Esimerkiksi Tulikiven kohdalla aloitin ostot hintaan 2,50e, sitten olen jatkanut noin 10 sentin välein alaspäin.

Sama ilmiö pätee myös likvideihin osakkeisiin, vain useamman myyjän/ostajan kautta. Parhaat ostotilaisuudet syntyvät usein suuren epävarmuuden vallitessa ja yhtiön ollessa ”pois muodista”. Vaikka kurssi olisi jo kuinka alhaalla, se voi epämuodikkaassa yhtiössä edelleen valua. Siksi vaiheistus on likviditeetistä riippumatta yleensä hyvä strategia.

Ostin aikoinaan Vestasta 70 kruunusta aina 45 kruunuun asti aina 5 kruunun välein. Käsitykseni yhtiön arvosta kun aloitin ostot oli 120-150 kruunua, joten osake oli selvästi aliarvostettu jo silloin. Mutta se oli epämuodikas, joten se valui edelleen.

Vaiheistaminen kannattaa myös myynneissä, mutta minulla harvoin riittää siihen malttia. Inhoan yli kaiken rahan häviämistä huonon tai selvästi yliarvostetun yhtiön osakkeilla. Siksi myin Vestaksen vuosi sitten kerralla 168 kruunuun – käsitykseni sen arvosta oli laskenut 100-120 kruunuun huonon NEG-kaupan takia ja osakekurssi oli silti lähes kolminkertaistunut.

Nyt Vestaksen kurssi on noin 450 kruunua (sen arvo on mielestäni noin 150 kruunua), joten myyntien pidempi vaiheistaminen olisi kannattanut. Mutta en halua Phoebuksen osuudenomistajien rahoilla spekuloida yliarvostetuilla pilvilinnaosakkeilla, vaan yritän pysyä sijoittajana.

Siksi voi usein jatkossakin olla, että myyn osakkeita ilman riittävää vaiheistusta. Siitä teidän on hyvä olla tietoisia.

Likvidien ja epälikviden osakkeiden kaupankäynnissä ei vaiheistuksen tarpeen suhteen ole eroja. Mutta epälikvideissä papereissa voin joutua aggressiivisemmin hyödyntämään tarjoutuvia mahdollisuuksia, koska mahdollisuuksia tarjoutuu harvemmin. Kovin monta kertaa emme esimerkiksi olisi voineet ostaa 3,5% Puuharyhmästä, joten sillä kertaa ostoja ei voinut vaiheistaa.

.