Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 51/19: Nokian Renkaat/Tieto

Phoebus   |     20.12.2019   
  1. Nokian Renkaiden vuoro taitaa olla lähikvartaaleina yhtiökatsauksissasi. Viimeksi kirjoitit juuri kun Lehtoranta oli yhtiöstä lähdössä, mutta Hille Korhosen toimista firmassa ei kai vielä hirveästi voi sanoa kun viime vuosien tärkein päätös (USAn tehdas) tehtiin juuri ennen kuin hän aloitti, eikä sekään vielä ole käytössä. Minulle tuli sen sijaan mieleen mitä ajattelet Kim Granin jälkeisen ajan muutoksista konsernin johtoryhmässä? Lehtorannan ja Korhosen aikana johtoryhmässä on ollut paljon vaihdoksia, firmassa pitkään olleita ihmisiä on sieltä lähtenyt ja heidät on korvattu pääosin firman ulkopuolelta tulleilla. Omasta mielestäni laatuyhtiössä joka ei tarvinne, eikä ole pyrkinyt, isompiin strategisiin/toiminnallisiin muutoksiin, kaksi firman ulkopuolelta palkattua toimitusjohtajaa ja sitä seurannut johtoryhmän vaihtuvuus näyttää lähinnä negatiiviselta. Näetkö tässä jotain hyviä puolia vai pitääkö vain toivoa että yhtiö pärjää jatkossakin hyvin tästä huolimatta?

 

Hyvä huomio, ja olen itsekin miettinyt samaa.

Kim Granin viimeisenä vuonna toimitusjohtajana (2013) Nokian Renkaiden johtoryhmässä oli hänen lisäkseen 12 henkilöä. Heistä vain kolme on enää yhtiön johtorymässä, joka koostuu tänään 13 henkilöstä toimitusjohtajan lisäksi. Nykyisestä johtoryhmästä yhdeksän henkilöä on rekrytoitu viime vuosina yhtiön ulkopuolelta.

Tämä ei tietenkään edusta sitä, mitä Phoebuksessa haen. Olen usein käyttänyt ruotsalaista Sandvikia (Björn Rosengrenin aikana) esimerkkinä hyvästä johtamisesta. Viimeksi kerroin siitä viikon 46/19 blogissa kuukausi sitten. Vastuun hajauttamisen lisäksi Rosengrenin menestys on pitkälle perustunut juuri sisäisiin rekrytointeihin.

En kuitenkaan pidä johtamista suurimpana syynä Nokian Renkaiden heikkoon tuloskehitykseen Kim Granin kauden jälkeen. Pitää muistaa, että Venäjän talous ja rupla romahtivat 2014-2015 ja pitää huomata, että autoteollisuuden suhdanne ei tällä hetkellä ole Euroopassa kovin hyvä. Siten uskallan ainakin toistaiseksi toivoa, että yhtiö pärjää jatkossakin hyvin, lukuisista ulkopuolisista rekrytoinneista huolimatta.

Kuten totesit, uuden johdon saavutuksia on vielä ennenaikaista arvioida.

 

 

  1. Mitä mieltä olet hiljattaisesta Tieto & Evry fuusiosta? Onko vaikuttanut näkemykseesi yhtiöstä? Itse pidän mielenkiintoisena, että nyt 2 suurimpana omistajana ovat pääomasijoittaja ja aktivisti. Onko fuusion jäljiltä työ ns. tehty ja ym. tahot vaihtavat kohta maisemaa, vai olisiko nyt kenties mahdollisuus saada koneesta enemmän tehoja irti?

En ole mikään suurten fuusioiden ystävä, vaan pidän eniten yhtiöistä, jotka pystyvät kasvamaan orgaanisesti. Tieto ja EVRY voivat varmaan sopia hyvin yhteen, mutta yhtiöiden yhdistäminen vie aikansa, joten tuloksia alamme ehkä nähdä joskus 2022-2023 alkaen. Tiedon tarkoitus luonnollisesti on juuri saada ”koneesta enemmän irti” ja aika näyttää miten se onnistuu.

Fuusion jälkeinen omistusrakenne on tosiaan melko erikoinen. Suurimmat omistajat tänään tehdyn kaupan jälkeen ovat brittiläinen pääomasijoittaja Apax Partners (16,78%), Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium (10,01%), ruotsalainen aktivistisijoittaja Cevian (9,29%) ja brittiläinen arvosijoittaja Silchester (8,04%). Yhteensä neljä suurinta omistajaa omistavat siis reilut 44% TietoEVRYstä.

En yleensä spekuloi yhtiöidemme omistajien strategioista, koska se ei nähdäkseni tuo salkunhoitoon mitään lisäarvoa. Selvää kuitenkin on, että pääomasijoittaja ei oman liiketoimintamallinsa takia tule olemaan kovin pitkäaikainen omistaja. Oletettavasti sekin haluaa silti nähdä fuusion mahdolliset hyödyt muutaman vuoden tähtäimellä ennen kuin luopuu osakkeistaan.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 10. tammikuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja