Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 37/18: Uusiutuminen?

Phoebus   |     14.9.2018   

1. Minua kiinnostaa, miten yrität välttää hyvään oloon tottumisen ja miten yrität uusiutua? Uusiutumisella en tarkoita sijoitusstrategian uusimista, vaan oman toiminnan kriittistä arvioimista. Kun pitkään tekee samaa asiaa, siitä tulee automaatio. Erityisesti kun tekee hyvin, niin hyvänolon tunne estää muuttumista. Tämä on usein nähtävissä myös yrityksissä, menestyksen aikana ei kehitytä, mutta kriisissä kehitytään. Pitäisikö sinulle järjestää kriisi?

Hankala aihe, enkä itsekään osaa uusiutua kuin kriisin kautta.

Kieltämättä aihe on hankala, enkä sitä ole tarkemmin miettinyt, joten suuria viisauksia ei minulla valitettavasti ole tarjolla. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tietyn ajan jälkeen työstä tulee helposti rutiinia, eikä se ole toivottavaa. En näe muutoksessa tai uusiutumisessa itseisarvoa, mutta toimintaa pitää jatkuvasti yrittää kehittää, eikä pidä antaa rutiinien kangistaa kehittymistä.

Jos asiat ovat kohtalaisessa kunnossa, kehityksen ei kuitenkaan minusta tarvitse useinkaan olla vallankumouksellista, vaan se voi tapahtua jatkuvin pienin askelin. Ainakin monissa Phoebuksen parhaista yrityksistä se on tuntunut vuosikymmeniä toimivan aika hyvin. Täydelliset suunnanmuutokset ovat sen sijaan minusta usein merkki siitä, että jokin ei ole yhtiön strategiassa tai kilpailukyvyssä kohdallaan.

Mutta kysymys ei koskenut yhtiöitämme, vaan sitä miten minä yritän uusiutua. Vastaus on samankaltainen. En koe tarvetta yrittää muuttua joksikin, mitä en ole. Sen sijaan yritän jatkuvasti miettiä, voisinko tehdä asioita hieman paremmin tai tehokkaammin. Kovin usein en keksi siihen keinoja, mutta tavoite on hyvä olla olemassa.

Hyvän olon tunne, jonka mainitset, on varmasti ollut syy monen yhtiön epäonnistumiseen. Päällimmäisenä mieleen tulee Nokia. Markkinajohtajuus voi tehdä huonommin johdetuista yhtiöistä itseriittoisia ja arrogantteja ja se voi johtaa tuhoon. Sijoittamisessa ei kuitenkaan ole sitä ongelmaa. Markkinoiden heilunta ja sattuman suuri merkitys lopputulokseen pikemmin kasvattaa jatkuvasti salkunhoitajan nöyryyttä.

Ja jos kysymyksesi oli, miten olen jaksanut tehdä 17 vuotta samaa työtä Phoebuksen salkunhoitajana kyllästymättä siihen, niin vastaus on helppo. Teen sitä, mistä pidän. Uusien yhtiöiden tutkiminen pitää minut virkeänä ja teen sitä jatkuvasti, vaikka salkkumme ei juuri kaipaa lisähajautusta. Jos en olisi töissä, hoitaisin osakesijoituksiani suunnilleen kuten Phoebuksessa teen. Nyt saan siitä jopa palkkaa. Mikäs sen parempaa?

Sen tiedän, miten ei pidä ”uusiutua”. Vuosien varrella olen nähnyt useiden sijoittajien vaihtavan koko salkkunsa sisällön epäsäännöllisin väliajoin, koska he ovat vähän kyllästyneet vanhoihin sijoituksiinsa ja/tai uudet sijoitukset kuulostavat lupaavammilta. Eräillä yhdistyksilla ja säätiöillä on jopa sääntönä kilpailuttaa varainhoitajiaan muutaman vuoden välein, jolloin salkku yleensä vaihtuu kokonaan. Sijoitusten jatkuva vaihtaminen ei kuitenkaan ole kovin fiksua. Kaupankäynti maksaa varmuudella aina (palkkioina ja ennen kaikkea spredeinä), mutta salkun muutokset eivät millään varmuudella paranna tuottoa. Turhia kuluja kannattaa siksi välttää.

En tainnut osata vastata kysymykseesi, mutta Phoebuksen osuudenomistajien kannalta tämän pohdinnan tärkein anti lienee se, että mitään radikaaleja muutoksia Phoebuksen toimintaan ei pidä odottaa. Pientä parannettavaa löytyy toki aina, ja jos tulen epäkohdille sokeaksi toivon, että asiakkaat kertovat mitä pitäisi tehdä toisin (enkä tarkoita sijoituskohteita, vaan toimintatapojamme ja ennen kaikkea asiakaspalveluamme).


PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja