Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 35/20: LähiTapiola/tavoitehinnat

Phoebus   |     27.8.2020   
  1. Miten LähiTapiola –kauppa vaikuttaa Phoebukseen? Jatkatko salkunhoitajana?

Lyhyt vastaus on, että se ei vaikuta mitenkään Phoebukseen ja kyllä, aion jatkaa Phoebuksen salkunhoitajana aivan entiseen tapaan.

Kaupan jälkeen en tietenkään enää ole samalla tavoin mukana päättämässä yhtiön asioista. Siitä huolimatta uskallan luvata, että Phoebus ei tule ilman suostumustani muuttumaan, koska siitä on kaupan yhteydessä erikseen sovittu. Mutta en jää kaipaamaan ainakaan pankkisääntelyn tulkintaa roolissani yhtiön hallituksen jäsenenä.

En ehkä jatkossa ole Phoebuksen suurin omistaja koska oletan, että LähiTapiola ja/tai sen asiakkaat nousevat minua suuremmiksi. Mutta en aio vähentää omistustani rahastossa, joten kärsin jatkossakin enemmän kuin useimmat omistajat, jos tuotto olisi huono.

Ja vaikka en ehkä enää samalla tavalla tee töitä itselleni (yhtiön omistajana), niin tärkein tehtäväni on jatkossakin tehdä rahaa rahaston omistajille, joka tähänkin asti on ollut tärkein motivaationi. Mikään ei siis nähdäkseni asiakkaiden kannalta katsoen muutu.

LähiTapiolan näkemys asioista löytyy täältä.

 

  1. Kysymys liittyen niin helppoon asiaan kuin ”tulevaisuuden ennustaminen”. Mieleen on jäänyt jostain Vesa Puttosen kommentti: ”On ihmisiä jotka luulevat tietävänsä ja ihmisiä jotka tietävät etteivät tiedä.” Analyytikot antavat välillä osakkeille toisistaan hyvinkin poikkeavia tavoitehintasuosituksia. Mitkä näet keskeisimpinä ennusteen osatekijöinä, joita painotetaan eri tavoin? Onko näissä havaittavissa jotain systemaattista virhettä?

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että pankkiiriliikkeiden analyytikot eivät anna tavoitehintoja yleisön sivistämiseksi vaan siksi, että pankkiiriliikkeen asiakkaat kävisivät kauppaa. Siksi analyysit ovat monesti kärjistettyjä ja tavoitehinta, joka on selvästi yli tai alle markkinahinnan on eräs tapa kärjistää viestiä.

Uskon itse siihen, että markkinat ovat useimmiten aika oikeassa ja jos itse olen täysin eri mieltä jonkin osakkeen arvosta, niin vika on useammin minussa kuin markkinoissa. Mutta poikkeuksiakin löytyy. Hyvä analyysi tarkastelee silloin sitä, mikä on kirjoittajan suurin mielipide-ero markkinoiden yleisestä näkemyksestä ja miksi kirjoittaja olisi oikeassa.

Tällaisia tilanteita, joissa perustellusti voi olla markkinoiden kanssa aivan eri mieltä löytyy kyllä, mutta melko harvoin ja yleensä silloin, kun jokin osake on ”kuplassa”. Muistan itse olleeni täysin eri mieltä Raision arvosta ”Benecol-kuplassa” sekä Nokian, Soneran ja monen muun yhtiön arvosta ”teknokuplassa”. Toisaalta olin myös teknokuplan aikoihin aivan varma, että amazon.com menisi konkurssiin, joten se siitä hienosta kristallipallostani … Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa, kuten totesit.

Pitää myös huomioida, että analyytikot ovat järjestelmällisesti liian optimistisia. Ostosuosituksia on paljon enemmän kuin myyntisuosituksia, ja tulosennusteet tietylle vuodelle tuppaavat ajan myötä yleensä laskemaan, kun päästään lähemmäs maalia. Tähän on monta syytä.

Kaikki pankkiriliikkeen asiakkaat voivat ostaa jotain osaketta, mutta vain harvat haluavat myydä lyhyeksi osaketta, jota eivät omista. Ostosuositus generoi siksi yleensä enemmän kauppoja. Markkinat trendinomaisesti nousevat, joten ostosuositus on todennäköisemmin oikeassa. Ja monilla pankkiiriliikkeillä on Corporate Finance –osasto, joka järjestää yrityskauppoja ja listautumisia. Ostosuositus ei ainakaan haittaa pankkiiriliikkeen suhdetta kohdeyhtiöön.

Jos unohdetaan kaikki nuo seikat, niin kyse voi olla vain kahdesta asiasta: joko analyytikko näkee yhtiön kassavirtojen olevan selvästi suuremmat tai pienemmät kuin markkinakonsensus arvioi, tai analyytikko käyttää eri tuottovaatimusta kuin markkinat keskimäärin käyttävät.

Ensimmäinen on tavallisempi ja pätee esimerkiksi juuri ”kuplayhtiöissä”, joissa kuvitellaan kysynnän räjähtävän (tai loppuvan) joskus kaukana tulevaisuudessa (kuten esimerkiksi Raision kohdalla Benecol-kuplassa). Jälkimmäisestä on kyse, kun analyytikon ennuste on suunnilleen sama kuin konsensus, mutta hän toteaa, että ”P/E on vain 10x ja se voisi olla 20x”. Kyse on silloin tarkallen ottaen siitä, että analyytikolla ja markkinoilla on eri käsitys ko. yhtiöltä vaadittavan riskipreemion suuruudesta.

Itse en käytä tavoitehintoja. Se johtuu lähinnä siitä, että sijoitushorisonttini on pidempi kuin keskimääräisellä sijoittajalla ja hyvin paljon pidempi kuin keskimääräisellä analyytikolla, joten yhtiön laatu on minulle paljon tärkeämpi kuin sen hinta. Yritän varmistaa, että yhtiön kilpailukyky on hyvä, tulos on keskimäärin hyvä ja johto on hyvä. Tulosennusteita en tee enkä usko, että yhtiöiden arvoja voisi hahmotella tarkemmin kuin ehkä noin +/- 30% virhemarginaalilla.

Tuo lainauksesi on muuten itse asiassa amerikkalaisen ekonomisti John Kenneth Galbraithin, joka totesi, että on kahdenlaisia ennustajia: ”Ne, jotka eivät tiedä. Ja sitten ne, jotka eivät tiedä etteivät tiedä.” Kuulun ylpeästi ensimmäisten joukkoon.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 11. syyskuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja