Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 19/21: Luomu/YhtiöX

Phoebus   |     12.5.2021   
  1. Haluaisin tietää mitä mieltä olet luomumetodein toteutetusta maataloudesta. Ilmeisesti tiedeyhteisö ja YK on jo sitä mieltä, että ns. normaali maatalous ei ole ollenkaan kestävällä pohjalla. Luomutuotettujen asioiden myyntiin keskittyneitä yrityksiä näyttää olevan jo ainakin Yhdysvalloissa pörssissä asti. Mitä mieltä olet niistä sijoituskohteena?

Näkisin, että kuluttaja ratkaisee. Niin kauan kun ihmiset mieluummin ostavat vähän halvemmalla perinteisesti tuotettuja maataloustuotteita, kuin vähän kalliimmalla luomutuotteita, perinteistä maataloutta harjoitetaan eniten. Jos/kun kysyntä vaihtuu merkittävästi kohti luomutuotteita, myös suuret miljardiluokan maataloustuottajat tulevat muuttamaan tuotantoaan siihen suuntaan. Tarjonta vastaa aina kysyntään.

Trendi luomutuotteita kohti on selvä, mutta ainakin toistaiseksi melko hidas. Esimerkiksi USA:ssa luomuruoan markkinaosuus on kymmenessä vuodessa lähes tuplaantunut, mutta on edelleen alle 6%. Se toki tarkoittaa, että luomuruoan kysyntä on kasvanut yli 10% vuodessa.

Näkisin, että luomutuotanto sinänsä ei ole kovin pitkälle kantava kilpailuetu. Toki alkuvaiheessa, kun alle 10% tuotannosta on luomua ja 90% perinteistä, niin luomutuotannolla voi erottua joukosta ja ehkä saada väliaikaista kilpailuetua. Sitähän kauppaketjuista esimerkiksi Whole Foods on hyödyntänyt. Mutta jos/kun luomutuotteista tulee valtavirtaa niin en näe, miksi eivät kaikki tuottajat niitä tuottaisi tai miksi eivät kaikki kaupat niitä myisi.

Sen sijaan uskon aika vahvasti siihen, että pientuottajilla voi olla kilpailuetu lähialueillaan lähiruokatrendin ansiosta. Pörssimielessä sen ongelma on, että se määritelmällisesti ei voi skaalautua isoksi – muutenhan se ei olisi enää lähiruokaa.

– – –

Jos kysymystä lähestyy vähän eri näkökulmasta, niin trendi kohti lunnonmukaisempaa tuotantoa luo mahdollisuuksia ja uhkia myös monille muille yhtiöille kuin maataloustuottajille. Yhtenä esimerkkinä on maailman suurin eläinlääkeyhtiö Zoëtis, jota olen välillä seurannut – se sai paljon uutta inspiraatiota, kun se vuonna 2013 irrotettiin lääkeyhtiö Pfizerista. Mutta noin viidesosa yhtiön myynnistä tulee tuotantoeläimille syötetyistä antibiooteista, joka tulee olemaan kasvava ongelma antibioottiresistenssin takia. Siksi emme omista Zoëtista.

Vastaavasti luonnonmukaisuuden trendi tulee vaikuttamaan muun muassa lannoitteiden ja kasvimyrkkyjen tuottajiin yhä vahvemmin. Mahdollisuuksia se luo niille yhtiöille, jotka voivat hyödyntää luonnonmukaisia menetelmiä tuottavuuden parantamiseksi, kuten Novozymes tekee niin viljan tuotannossa kuin eläinrehuissa entsyymien avulla. Siksi omistamme Novozymesia (joka on alallaan maailman selvä markkinajohtaja).

Mutta aina trendi ei riitä. Omistin 1990-luvun alussa osakkeita amerikkalaisessa Aquasearch -yhtiössä, jonka iso omistaja Cultor (Suomen Sokeri) silloin oli. Yhtiön idea oli tuottaa merilevästä luonnonmukaista astaksantiinia. Se on punainen väriaine, jota käytetään muun muassa lohen rehussa antamaan lihalle punaisen värin. Siihen aikaan kaikki astaksantiini tuotettiin synteettisesti. Idea oli hyvä, mutta levätuotanto ei koskaan tullut hinnaltaan kilpailukykyiseksi synteettisen tuotannon kanssa ja yhtiö meni nurin. Ehdin myydä osakkeeni sitä ennen ja opin arvokkaan läksyn.

Nimittäin sen, että useimmat alkuvaiheen yritykset eivät pärjää ja siksi niihin sijoittaminen on erittäin riskialtista. Jos sattumoisin osuu kultasuoneen sijoitus voi moninkertaistua, mutta se on kovin harvinaista. Siksi pidän järkevämpänä sijoittaa toimialojensa maailman parhaisiin yhtiöihin (kuten Novozymes) ja luottaa siihen, että ne ymmärtävät hankkia lupaavimpia alkuvaiheen yrityksiä, jos niillä näyttää oikeasti olevan mahdollisuuksia menestyä. Tällöin sijoittaja tavallaan ulkoistaa alkuvaiheen yhtiöiden seurannan ja valikoinnin maailman parhaille asiantuntijoille. Minusta se on järkevä ja vähäriskinen tapa lähestyä ongelmaa.

– – –

Mutta maataloustuotannossa en siis näe luomuviljelyn tuovan pysyviä kilpailuetuja vaan sitä mukaa kuin luomu yleistyy, siitä tulee bulkkituote, jossa kukaan ei juuri pysty kilpailijoista erottautumaan.

 

 

 

  1. Olen pohtinut, miksi Sampo ei ole päätynyt Phoebuksen salkkuun? Huomasin, että Sampoa olet käsitellyt huhtikuussa 2012. Ymmärtääkseni tuolloin osasyinä omistamattomuuteen ovat olleet Sammon teollisen strategian puuttuminen ja osuus Nordeassa. Nykyinen Sampo on kuitenkin selkeästi fokusoitumassa vahinkovakuuttamiseen ja irtautumassa Nordeasta. Arvostaisin ajatuksiasi Sammon nykytilanteesta ja potentiaalista.

Olet oikeassa siinä, että Nordea oli eräs syy miksi en ole ostanut Sampoa. Mutta, kuten viikon 15/2012 blogikirjoituksessani jo luitkin, toinen syy oli se, että pidän omistamaamme yhdysvaltalaista Progressivea laadukkaampana yhtiönä. Phoebuksen tarkoitus ei ole hajauttaa maksimaalisesti, koska haluan seurata yhtiöitämme tarkkaan, enkä voi seurata 150-200 yhtiötä tarkkaan. Siksi yksi vakuutusyhtiö riittää meille hyvin, ja luotan edelleen enemmän Progressiveen.

Koska en sen kummemmin seuraa Sampoa, minulla ei valitettavasti ole mitään järkevää sanottavaa sen näkymistä. Yleiskäsitykseni on, että If on asiakastyytyväisyyden ja kannattavuuden kannalta erinomainen, Mandatum Life ei ainakaan asiakastyytyväisyyden kannalta niinkään, enkä osaa sanoa Topdanmarkista tai Hastingistä mitään. Pieniä sijoituksia esimerkiksi Saxo Bankiin en ymmärrä lainkaan.

Mutta lienee selvää, että Sampo tulee paremmaksi yhtiöksi, jos/kun se luopuu Nordeasta. Millä aikataululla se tapahtuu jää nähtäväksi.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 28. toukokuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja