Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 36/16: Aktiiviset rahastot

Phoebus   |     8.9.2016   

1. Viime blogissasi oli hyvä kysymys indeksisijoittamisesta, joka näyttää voittavan alaa aktiivisilta rahastoilta. Minulla olisi pari jatkokysymystä asiaan:

Miten näet aktiivisten rahastojen tulevaisuuden keskipitkällä (sanotaan noin 10 vuotta) ja pitkällä (sanotaan noin 25 vuotta) aikavälillä? Onko koko rahastotyyppi vähitellen näivettymässä pois, ensin Yhdysvalloissa, sitten Ruotsissa ja muissa Euroopan maissa ja viimeksi Suomessa (näin asiat näyttävät etenevän lähes kaikissa asioissa)? Miten näet aktiivisten rahastojen lunastus- merkintä- ja hallinnointipalkkioille käyvän?

Oma intuitiivinen arvaukseni on, että nämä tulevat lähes pakosta laskemaan indeksirahastojen paineessa (jotta joku uskottavuus rahastotyypillä säilyisi). Onko arvaukseni täysin virheellinen vai onko siinä jotain perää?

Aktiivisten rahastojen palkkiot vaihtelevat paljon. Näistä merkittävin lienee hallinnointipalkkio. Mikä sinusta on ”sopiva” hallinnointipalkkio”? Oman rahastosi (Phoebus) hallinnointipalkkio (0.75%) on suoraan sanottuna mielestäni liian alhainen.

Tiedä häntä. Jos osaisin jollain tarkkuudella katsoa 10 tai 25 vuoden päähän, niin minun ei varmaankaan tavitsisi enää hoitaa sijoitusrahastoa … Jos ruvetaan arvailemaan, niin olet uskoakseni oikeilla jäljillä.

Kuten viimeksi kerroin, indeksirahastojen (ml. ETF) osuus kaikista osakerahastoista on USA:ssa nyt 35%, kun se vielä 15 vuotta sitten oli vain 10%. Morningstarin tuoreen tutkimuksen mukaan indeksirahastojen osuus osakerahastoista on Euroopassa nyt 10% (taulukko sivulla 10). Suomessa osuus on Morningstarin mukaan hieman Euroopan keskiarvoa alempi (9,2%). Itse laskin Sijoitustutkimuksen Rahastoraportista (elokuu 2016) osuuden olevan nyt 11,5% Suomeen rekisteröidyissä osakerahastoissa.

Eurooppa on siis 15 vuotta USA:ta jäljessä ja Suomi on aika lailla samassa kehitysvaiheessa kuin Eurooppa keskimäärin. Ruotsi on Suomea ja muuta Eurooppaa edellä. Näkemyksesi toimialan kehityksestä pitää tältä osin hyvin paikkansa.

Aktiivisetkaan osakerahastot eivät silti suinkaan ole näivettyneet – ainakaan vielä. Vuonna 2000 niissä oli USA:ssa 3600 miljardia dollaria, viime vuonna 6500 miljardia. Kokonaismarkkinan kasvu on siis 15 vuodessa nostanut aktiivisten rahastojen pääomia enemmän kuin indeksirahastojen markkinaosuuden kasvu on niitä syönyt. Jos trendinomainen siirtyminen indeksirahastoihin jatkuu, se tullee toki jossain vaiheessa tarkoittamaan, että aktiivisten osakerahastojen pääomat alkavat absoluuttisissa dollareissakin laskea.

Entä mitä tämä tarkoittaa palkkioille?

Euroopan halvimmat aktiiviset osakerahastot löytyvät Morningstarin mukaan Hollannista, Ruotsista, Britanniasta, Sveitsistä, Norjasta ja Irlannista. Kaikissa näissä maissa indeksoinnin osuus on Euroopan keskiarvoa korkeampi. Kalleimmat aktiiviset osakerahastot löytyvät Italiasta, Portugalista, Itävallasta, Espanjasta ja Ranskasta. Kaikissa näissä maissa indeksoinnin osuus on Euroopan keskiarvoa pienempi.

Tämä tarkoittaa joko sitä, että kasvava indeksoinnin osuus aiheuttaa aktiivisille rahastoille hintapaineita tai, että kehittyneimmillä rahastomarkkinoilla (joilla indeksoinnin osuus on suurin) myös aktiivisten rahastojen asiakkaat ovat keskimääräistä valveutuneempia kustannusten merkityksestä. Kummassakin tapauksessa trendi lienee markkinoiden kehittyessä se, että aktiivisten osakerahastojen hinnat laskevat.

Puhuin yllä hallinnointipalkkioista, mutta sama koskee ymmärtääkseni vielä suuremmassa määrin merkintä- ja lunastuspalkkioita. Vielä 30-40 vuotta sitten useimmissa maissa pääosa rahastojen jakelusta tapahtui välikäsien, kuten pankkiiriliikkeiden, henkivakuutusyhtiöiden ja yksityispankkien kautta. Indeksoinnin yleistyessä suoramyynti alkoi yleistyä (indeksirahastolla ei ole varaa maksaa jakelusta). Yhä suurempi osa aktiivisistakin rahastoista myydään suoraan, jolloin merkintä- ja lunastuspalkkioita on yhä harvemmissa rahastoissa.

(Huomaa toki, että rahastoille maksettavat merkintä- ja lunastuspalkkiot ehkä yleistyvät, koska ne ovat järkeviä. Nehän suojaavat sijoittajaa toisten sijoittajien aiheuttaman turhan kaupankäynnin kustannuksilta. Samasta syystä ETF:t ovat kasvaneet rahastoluokista eniten – niissä sama suoja syntyy siitä, että spekulantit käyvät kauppaa ”käytetyillä” rahasto-osuuksilla pörssissä, eikä kauppa aiheuta rahaston muille asiakkaille kuluja).

Mutta mitään äkkimuutoksia lienee turha odottaa. Maailman ensimmäinen indeksirahasto lanseerattiin 40 vuotta sitten, eikä indeksointi vieläkään ole saavuttanut dominoivaa jalansijaa missään päin maailmaa, kaikista eduistaan huolimatta. Aktiivisten rahastojen kuolemaa on aivan liian aikaista ruveta ennustamaan.

Ja mikä sitten tulee olemaan aktiivisten osakerahastojen vastaisku?

Sen aika näyttää, mahdollisuuksia on monia. Yksi on keskittyä enemmän epälikvideihin omaisuusluokkiin, joita on vaikeampi indeksoida, kuten kiinteistöt, metsät, infrastruktuurikohteet, listaamattomat yhtiöt jne. Siitä olemme jo nähneet merkkejä. Toinen on pyrkiä lyömään indeksirahastot loistavalla palvelulla. Kolmas on alentaa hintoja. Neljäs on hyödyntää indeksirahastojen heikkouksia – aktiivisen rahaston ei tarvitse orjallisesti seurata jonkin indeksin muutoksia eikä kukaan voi arbitroida sitä vastaan. Tapoja löytynee kymmenittäin muitakin.

Joka tapauksessa lienee selvää, että indeksirahastojen nousu tulee pakottamaan aktiivisia rahastoja olemaan entistä parempia, tavalla tai toisella. Se on sijoittajan kannalta pelkästään hyvä asia.

Entä Phoebuksen palkkiotaso?

Huomaa ensin, että Phoebuksen hallinnointipalkkio ei suinkaan ole vain mainitsemasi kiinteä 0,75% vuodessa, vaan Phoebuksessa on myös tuottosidonnainen palkkio, jos rahasto kehittyy indeksiä paremmin (kolmen vuoden aikana). Hallinnointipalkkion rakenne on ollut ennallaan 12 vuotta. Sinä aikana tuottosidonnainen palkkio on keskimäärin ollut 0,33% vuodessa, joten Phoebuksen kokonaispalkkio on ollut 1,08% (ja kun siihen lisätään pankkikulut 0,01% ja kaupankäyntikulut 0,04%, kokonaiskuluaste eli TKA on ollut 1,13%).

Morningstarin raportin mukaan keskimääräinen aktiivinen osakerahasto maksaa Suomessa 1,58% vuodessa, Euroopassa 1,38% vuodessa ja Ruotsissa 1,02% vuodessa. Phoebus on siis suomalaisittain ”halpa”, mutta verrattuna Ruotsiin ”keskihintainen”. Pidän itse nykyistä hintatasoa ja -rakennetta järkevänä – olenhan itse rahaston suurin sijoittaja. Jos joku sijoittaa Phoebukseen paljon minua enemmän rahaa ja vaatimalla vaatii palkkioiden nostamista niin lupaan toki asiaa harkita.

No, leikki sikseen. En näe toistaiseksi tarvetta muuttaa palkkioita. Jos EU:n sääntely kasvaa nykyvauhtia vielä joitakin vuosia en yllättyisi, jos rahastojen tuottosidonnaisten palkkioiden käyttöä rajattaisiin. Silloin kinteää palkkiota pitäisi tietenkin nostaa. Mutta, kunnes liiketoiminta tai sääntelijä vaativat muuta, näillä mennään.

.


PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja