Rahastojen kulut?

Rahastojen kulut – mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Hyvin tiivistetysti kahteen asiaan: suoriin kuluihin sekä piilokuluihin, jotka vaikuttavat rahastojen tuottoihin siinä missä suoraviivaisemmatkin kulut.

Rahastojen suorista kuluista hallinnointipalkkio on yleensä suurin. Muita suoraviivaisia kuluja ovat arvopapereiden säilytyspalkkio sekä tilinhoito- ja muut pankkikulut. Näiden kulujen kokonaisuutta kutsutaan juokseviksi kuluiksi.

Rahastoilta voidaan veloittaa tuottosidonnaisia palkkioita, jos sellaisia on käytössä. Rahastoyhtiöt voivat myös veloittaa merkintöjen ja lunastusten yhteydessä tapahtumamaksuja. Seligson & Co:n ja LähiTapiolan sijoitusrahastoista ei tällä hetkellä löydy rahastoyhtiön perimiä tuottosidonnaisia palkkioita tai tapahtumamaksuja.

Suoraviivaisia kuluja ovat myös rahastojen maksamat välityspalkkiot, leimaverot ja muut maksut arvopaperikauppojen ostoista ja myynneistä. Aina, kun rahastot käyvät kauppaa, syntyy transaktiokuluja. Julkaisemme kaikki kaupankäyntiin liittyvät suorat transaktiokulut jokaisesta Seligson & Co rahastosta. Näitä lukuja voi aina tarkistella rahastokohtaisilta sivuilta kohdasta ”Uusimmat tunnusluvut”.

Huomioi myös piilokulut

Rahastojen transaktiokulut eivät valitettavasti ole aina suoraviivaisia. Esimerkiksi spread-kulu, eli arvopaperin tai valuutan osto- ja myyntihinnan erotus, on merkittävä piilokulu. Aina, kun tehdään kauppaa arvopapereilla tai valuutoilla, voi kaupankäynnin spread-kulu olla jopa moninkertainen esimerkiksi välityspalkkioihin nähden.

Valuutta- sekä korkoinstrumenttien kaupankäynnissä kaupankäynnin välittäjä ei laskuta erillistä välityspalkkiota, vaan saa tuottonsa leipomalla palkkionsa tarjoamaansa hintaan. Esimerkkinä: jos rahasto myy euroja ja ostaa dollareita ja markkinakurssi on 1,16, valuuttakaupan vastapuoli voi tarjota myyvänsä dollareita hinnalla 1,161. Tällöin spread-kulu olisi noin 0,087 prosenttia, jolla valuuttakauppias tienaa leipänsä.

Jos rahasto tekisi koko arvonsa edestä vuoden aikana valuuttakauppaa tuolla kululla, olisi rahastolla ns. piilossa olevaa kulua -0,087 %-yksikön verran. Mainittakoon, että teemme rahastoissamme valuuttakaupat mahdollisimman pitkälle itse, noin 0,01 – 0,02 prosentin kuluilla.

Piilosallakin väijyvät kulut vaikuttavat rahaston tuottoon yhtä lailla negatiivisesti. Tämän takia esimerkiksi indeksirahastoa valitessaan on tärkeätä tarkistaa, onko rahasto pystynyt tekemään sitä mitä se lupaa – eli seuraamaan indeksiä tehokkaasti. Jos indeksirahaston piilokulut ovat korkeat, tuottoero indeksiin näkyy varmasti pitkällä aikavälillä.

Niin suorien kulujen kuin piilokulujenkin minimointi on erittäin syvällä rahastojemme hoitamisen arjessa. Tehtävämme rahastojemme hoitajina on mahdollisimman tehokkaasti välttää turhaa kaupantekoa sekä tehottomuutta kustannuksien suhteen. Tätä tehtävää ja sen toteutusta valuuttakauppojen osalta on kollegamme Anders Oldenburg kuvannut mainion tarkasti blogissansa syyskuussa 2011 – vahva lukusuositus.

Rahaston perimät kaupankäyntikorvaukset suojaavat asiakkaita

Kaikkien edellä mainittujen transaktiokulujen takia osassa rahastoistamme on käytössä merkintöjen ja lunastusten yhteydessä rahaston veloittamat kaupankäyntikorvaukset asiakkaiden suojaamiseksi. Rahaston veloittaman korvauksen on tarkoitus kattaa uusien tai poistuvien varojen transaktiokuluja, jotta rahastossa jo olemassa olevat (tai sinne jäävät) osuudenomistajat eivät joudu maksamaan toisten aiheuttamista kaupankäyntikuluista. Korvaus suojaa asiakkaita muiden liikkeiltä.

Pörssinoteeratut rahastot

Pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t ulkoistavat asiakkailleen osan transaktiokustannuksista. Asiakas maksaa mm. arvopaperivälittäjän palkkiot sekä osto- ja myyntihinnan erotuksen ostaessaan ja myydessään rahasto-osuuksia. Rahaston tuotto voi siten tilastoissa näyttää paremmalta, kuin mitä loppujen lopuksi jää sijoittajan salkkuun. On hyvä tiedostaa, että epälikvideissä ETF:ssä spread-kulu on helposti monen vuoden hallinnointipalkkion suuruinen.

Ajatuksistamme ETF:istä voi lukea lisää rahastosijoittajan oppaastamme sivulta 20. Pitkäjänteiselle sijoittajalle ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä, ostaako hän rahasto-osuudet ETF:nä pörssin kautta vai tavallisten rahastojen osuuksina suoraan rahastoyhtiöltä. Oikea riskiprofiili, tavoitteiden mukainen hajautus, kohtuulliset kustannukset ja pitkäjänteinen kurinalaisuus ovat paljon tärkeämpiä sijoitusmenestyksen tekijöitä.

Kuten aina, voit olla yhteydessä meihin tai minuun Oma salkku -palvelun tai yhteydenottolomakkeen kautta. Keskustelemme mielellämme sijoittamisen aiheista tarkemmin ja kuulemme palautettanne. Ilman spread-kuluja!

Kare Hallamaa

09 6817 8221