Kysymyksiä ja vastauksia  keyboard_arrow_down

Rahastojen osallistuminen anteihin

Kysymyksiä ja vastauksia   |     31.5.2012   

Jos rahastossa oleva yhtiö suorittaa annin, osallistuuko Seligsonin rahastot tähän automaattisesti vai ei ollekaan? Vai katsotaanko tilanne tapauskohtaisesti?

Riippuu rahastosta. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja päättää tapauskohtaisesti. Indeksirahasto taas lähtökohtaisesti seuraa vertailuindeksinsä yhtiöiden painotuksia. Käytännön mekaniikka voi toki vaihdella.

Otetaan esimerkki. Oletetaan, että indeksissä on 10 eri yhtiötä, joiden markkina-arvot ovat yhtä suuret eli kunkin yhtiön paino on 10 %. Jos rahaston koko on 100 rahayksikköä, on se sijoittanut 10 joka yhtiöön.

Seuraavaksi yksi yhtiöistä järjestää osakeannin, jolla se hakee sen hetkistä markkina-arvoaan vastaavan summan lisärahoitusta. Jos mikään muu ei muutu, antiyhtiön markkina-arvo tulee annin jälkeen olemaan 20. Indeksin arvo on nyt 110 ja jokaisen muun kuin antiyhtiön paino on 10/110 eli 9,1%. Antiyhtiön paino taas on kaksinkertainen, eli 18,2%.

Indeksirahastossa ei tietenkään annin seurauksena ole yhtään enempää tai vähempää rahaa kuin ennenkään. Se joutuu siis vähentämään sijoituksiaan yhdeksässä muussa yhtiössä, jotta saisi rahaa merkitä osakkeita annissa.

Siten se ei voi osallistua antiin koko 10 rahayksikön edestä (koska se ”myy” osan myös antiyhtiön osakkeistaan). Koska antiyhtiön uusi paino on 18,2 %, se ostaa tässä tapauksessa 82 % sille tulevista uusista osakkeista ja myy loput merkintäoikeudet.

Käytännössä ei usein toimita ihan näin kaavamaisesti, vaan tavoitepainoon voi päästä montaa eri kautta ja niistä pyritään valitsemaan edullisin. Rahaston kannalta pienissä anneissa, joita on suurin osa, saattaa olla mahdollista hoitaa osallistuminen rahaston sen hetkisillä käteisvaroilla. Annit tiedetään etukäteen ja niihin voi varautua.

Tapa, jolla uudelleenpainotus tehdään riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta. Oleellista on, että 1) rahaston osakepainot vastaavat mahdollisimman tarkasti indeksin painoja ennen antia ja sen jälkeen; 2) uudelleenpainotus tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti; ja 3) markkinatilannetta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, aiheuttamatta rahastolle kurssiriskejä suhteessa indeksiin.

Aktiivinen rahasto on yleensä vielä hanakampi ”hyödyntämään markkinatilannetta” kuin indeksirahasto. Useinhan merkintäoikeusannissa osakkeita voi hankkia merkintäoikeuden avulla selvästi halvemmalla kuin mitä osake pörssissä maksaa. Tällöin rahaston tietenkin kannattaa myydä kaikki osakkeensa ja hankkia ne takaisin merkintäoikeuksilla.

Aktiivisen rahaston kannalta tulee toki miettiä myös mitä anti mahdollisesti kertoo itse yhtiöstä. Onko se päättely, joka aikanaan on tuonut yhtiön salkkuun, pätevä enää siinä tilanteessa, jossa yhtiö on kääntynyt tai peräti joutunut kääntymään omistajiensa puoleen lisärahoituksen hankkimiseksi?

Rahastoanti on sitten vielä asia erikseen. Kun yhtiö antaa omistajilleen uusia osakkeita ilmaiseksi, sama kakku vain jaetaan useampiin, entistä pienempiin paloihin. Yhtiön markkina-arvo ei muutu, joten sen indeksipainotus ei muutu. Myöskään aktiivisella rahastolla ei yleensä ole syytä reagoida rahastoanteihin millään tavoin, koska niissä ei varsinaisesti tapahdu oikeastaan mitään.

Jani Holmberg

Salkunhoitaja