Vko 51/25: Rahaston kehitys /YhtiöX
Phoebus on hieman jäänyt yleisestä markkinasta jälkeen. Onko syynä se, että nopeasti katsottuna salkku on ”ei-AI”-sijoituksia täynnä? Ainakin toistaiseksi tekoäly yms tuntuu vieläkin olevan nosteessa. Ja jatkokysymys, jos ja kun jossain vaiheessa Ukrainan sota loppuu, nouseeko Phoebus markkinoita nopeammin/hitaammin?
Olet aivan oikeassa. Phoebus on tänä vuonna 12. joulukuuta asti toistaiseksi tuottanut vain +6,8% kun vertailuindeksimme on tuottanut peräti +21,5% (Suomi +30,6% ja maailma +7,7%). Vuodesta tullee Phoebuksen huonoin suhteessa vertailuindeksiin. Vuosina 2005, 2007 ja 2013 hävisimme -9,6%. -9,1% ja -8,9%. Kuten varmasti huomasit, käsittelin aihetta jo edellisessä viikon 48/2025 blogissa.
Heikko kehitys vertailuindeksiin nähden johtuu nähdäkseni pääosin kolmesta syystä: 1) korkojen noususta, 2) dollarin heikkenemisestä ja 3) teknologiayhtiöiden puutteesta ja/tai AI-hypestä.
Phoebuksen yhtiöt ovat melko tasaisen kannattavia, joten ne käyttäytyvät usein vähän kuin pitkät obligaatiot, eli ne ovat herkkiä pitkille koroille. Vuosi sitten Suomen 10 vuoden korko oli 2,61% ja se on nyt 3,17%, eli on noussut reilut 20%, joka tietysti laskee tasaisen tulosvirran nykyarvoa.
Eurolla sai vuosi sitten USA:n dollareita 1,05 ja nyt jo 1,17, joten dollari on heikentynyt reilut -10%. Kun sijoituksistamme 37% on nyt USA:ssa mutta vertailuindeksistä vain 25%, tämäkin vaikuttaa melko paljon.
Itse asiassa on minusta aika erikoista, että rahasto on tällaisessa tilanteessa edes noussut. Vielä oudompi on ehkä Suomen pörssin voimakas nousu. Onhan vientiteollisuutemme hyvin dollaririippuvainen. Mutta fundamentit eivät aina ohjaa osakekursseja, vaan sijoittajien psykologia vaikuttaa usein enemmän.
Lopuksi, emme omista teknologiayhtiöitä, jotka ovat vuoden aikana kehittyneet hyvin. Lisäksi AI-innostus on levinnyt perinteisiin yhtiöihin ainakin osittain. Vaikutus niihin ei ole kuitenkaan ollut kovin pitkäaikainen.
Esimerkiksi Atlas Copcossa oli pari vuotta sitten ”AI-buumi”, kun sen vakuumipumppuja käytetään lähinnä elektroniikkateollisuudessa. Sijoittajat olettivat, että siruja tuotettaisiin moninkertaisesti, mutta niin ei käynyt, joten into hiipui. Siksi sijoitimme Atlas Copcoon, kun kurssi laski. Wärtsilässäkin on ehkä pieni AI-buumi, kun se on myynyt moottoreitaan datakeskusten varavirtalähteiksi. Tuskin diesel on silti suosituin varavirta.
Markkinoiden heilunta on normaalia ja Phoebus ei ole kovin hyvin hajautettu, joten välillä heilunta on meille edullista (suhteessa markkinoihin) ja välillä vähemmän edullista, kuten nyt. Siinä ei ole mitään uutta. En ole ainakaan itse huomannut, että huono suhteellinen kehitys johtuisi yhtiöidemme huonoudesta.
Miten mahdollinen rauha Ukrainassa vaikuttaa en osaa yhtään arvioida. Näytät olettavan, että rauha nostaisi pörssiä ja voit olla oikeassa. Tai voit olla väärässä. Rauha olisi Euroopan talouskasvulle varmaan hyvä, mutta talouskasvun kiihtyminen ei aina nosta pörssejä. Se nostaa yleensä kyllä tuloksia, mutta myös korkoja, joka arvostusmielessä vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Nettovaikutusta en osaa arvata.
Mitä mieltä olet tanskalaisesta Novo Nordiskista nyt kurssilaskun jälkeen?
Olet minusta sinänsä aivan oikeilla jäljillä, kun kiinnostut hyvästä yhtiöstä sen kurssin laskettua voimakkaasti. Samasta syystä minä kiinnostuin Atlas Copcosta.
Novo Nordiskista minulla ei ole mielipidettä, koska en seuraa lääkeyhtiöitä. Se voi tuntua oudolta, kun Phoebus pyrkii sijoittamaan tasaisen kannattaviin yhtiöihin, joilla on vahva tase. Eivätkö lääkeyhtiöt ole juuri sellaisia?
Usein kyllä. Mutta olen huomannut, että en osaa niitä arvioida. Phoebuksessa on ollut yksi (Merck & Co), joka oli surkea sijoitus, koska en huomannut suurimman lääkkeen sivuvaikutuksia, jotka aiheuttivat yhtiölle suuria korvausvastuita. Olen vilkuillut huvikseni muitakin, mutta niissäkään en ole osannut erottaa jyviä akanoista. Kun tiedän olevani tässä aika huono, miksi puskisin väkisin päätäni seinään?
Novo Nordiskin heilunta on kyllä ollut raju. Viisi vuotta sitten joulukuussa 2020 sen kurssi oli 213,33 Tanskan kruunua, josta se kesäkuun 2024 loppuun mennessä nousi peräti 1005,60 kruunuun, kun sen diabeteslääkkeitä alettiin käyttää laihdutukseen. Kun kilpailija Eli Lilly toi oman versionsa laihdutusmarkkinoille kilpailu kiristyi ja Novo Nordisk on laskenut takaisin 305,00 kruunuun.
Viimeisen puolentoista vuoden -69,7% kurssilaskua kannattaa siis suhteuttaa sitä edeltäneiden 3,5 vuoden +371,4% kurssinousuun. Itse asiassa koko viiden vuoden jakson tuotto (ilman osinkoja), joka on ollut +43,0% eli +7,4% vuodessa, on aika hyvä. Sijoittajat vain innostuivat välillä vähän liikaa, kuten usein käy.
Liiketoiminnassa vastaavaa heiluntaa ei ole näkynyt (ainakaan vielä). Tulos per osake on noussut viidessä vuodessa +159,1%, joskin tuloskasvu oli huipussaan 2023, hidastui selvästi 2024 ja on ollut vaatimatonta 2025.
Arvostus on siis laskenut. Vuoden 2020 lopussa P/E-luku oli 20,6x ja vuoden 2024 puolivälin huipussaan peräti 50,1x. Nyt se on enää 13,1x laskettuna viimeisen 12 kuukauden tulokselle eli kolmanneksen lähtötasoa alempi.
Onko se ”halpaa” vai kallista, en osaa sanoa? Diabeteslääkkeiden käyttö laihdutukseen edustaa nyt reilua neljäsosaa yhtiön myynnistä globaalisti, USA:n myynnistä noin 35%. Laihduttaa voi tietenkin terveellisemminkin muilla tavoin. Joten en osaa yhtään arvailla kuinka kestävällä pohjalla lääkkeillä tapahtuvan laihdutuksen trendi on?
Enkä osaa arvata onko Eli Lillyn tuote parempi? Tämä on joka tapauksessa hyvä liiketoiminnan oppitunti. Markkinataloudessa syntyy aina tarjontaa, kun on kysyntää, eikä kilpailulta voi kukaan välttyä. Sen totesi jo Intelin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja perustaja Andy Grove kirjassaan ”Only the Paranoid Survive”. Osakemarkkinoilla tämä tuntuu välillä unohtuvan.
No, lyhyt vastaus on siis ”en tiedä”. Pidän silti Novo Nordiskia sinänsä ihan laadukkaana yhtiönä. Jo Alfred Bergin akoinani se ja Eli Lilly olivat aika ylivoimainen parivaljakko diabeteksen hoidossa.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 16. tammikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja