Vko 48/25: Brembo /tekoäly
Tästä Porschen uutisesta päätellen, miten näet nykyisen kehityssuunnan vaikuttavan Bremboon pidemmällä aikavälillä? ”The Cayenne Electric also offers leading energy recovery figures, achieving Formula E levels with up to 600 kW of recuperative power. In everyday life, about 97 per cent of all braking operations can be handled purely by the electric motors. The mechanical friction brakes rarely need to intervene.”
Regeneratiivinen jarrutus sähköautoissa (aivan kuten käsivaihteisen polttomoottoriauton moottorijarrutus) varmasti säästää jarruja ja riittää aika pitkälle jokapäiväisessä liikenteessä. Tuo 97% ei kuitenkaan ole läheskään riittävä. Oleellista on se, kuinka hyvin jarrut toimivat silloin, kun niitä oikeasti tarvitsee, siis hätäjarrutuksissa. Kun vaikka hirvi juoksee auton eteen.
Sähköautot ovat keskimääräistä painavampia, joten ne luonnollisesti tarvitsevat myös parempia jarruja pysähtyäkseen nopeasti. Siten näen ainakin itse, että Brembon asema pikemmin vahvistuu kuin heikentyy sähköistymisen myötä. Voin tottakai olla väärässä. Porsche-varaosamyyjän näkemys on ainakin sama kuin omani.
Jarrujen lisäksi jousituksen ja renkaiden pitää tietysti olla sähköautoissa niiden painon takia parempia. Juuri siihen ymmärtääkseni perustui ainakin osittain Brembon tekemä ruotsalaisen premiumluokan jousitusyhtiö Öhlins Racingin yritysosto?
Kuten useimmilla toimialoilla, teknologinen kehitys tulee varmasti jarruissa (ja jousituksissa ja renkaissa) jatkumaan. Yleensä innovaatiot syntyvät kilparadoilla, joissa pienetkin parannukset voivat antaa ratkaisevan edun. Siksi Brembo on tavallaan minusta ainutlaatuisessa asemassa, koska sen perimä on syntynyt kilparadoilla. See tekee yhteistyötä usean huipputiimin kanssa F1-sarjassa, joista Ferrari on ehkä tärkein, joka tuli Brembon asiakkaaksi jo 50 vuotta sitten vuonna 1975.
Eräs esimerkki viime ajoilta, joka on kilpa-autoissa jo käytössä, on ”brake-by-wire”, eli sähköinen jarrutus, jonka Brembo on jalostanut muuhunkin käyttöön nimellä Sensify, yhteistyössä rengasvalmistaja Michelinin kanssa. Vielä se ei taida kenelläkään asiakkaalla olla normiautoissa tuotantokäytössä, ainoastaan testauksessa.
Idea on, että hydraulinen jarrujärjestelmä toimii muutaman millisekuunnin viiveellä, kun taas sähköinen jarrutuskäsky etenee valon nopeudella polkimelta jarruille. Muutama millisekunti ei ole pitkä aika, mutta se voi olla aivan ratkaiseva kilparadalla jossain mutkassa ja se voi olla aivan yhtä ratkaiseva, kun hirvi juoksee auton eteen.
Uudet järjestelmät ovat kalliita, joten kilparadoilta ne tuodaan ensin premium-autoihin, joista ne sitten ehkä leviävät muihinkin autoihin. On tärkeää ymmärtää, että Brembo ei hae volyymia eikä halua olla suurin jarrujen valmistaja. Se haluaa olla paras. Kannattavuuden kannalta siinä on minusta paljon järkeä.
Miten näet tekoälyn merkityksen a) omassa työssäsi salkunhoitajana ja b) salkkuyhtiöidemme näkökulmasta?
Kysymys on erittäin hyvä, mutta minä olen ehkä kaikkein huonoimpia ihmisiä maailmassa vastaamaan siihen, kun en ymmärrä teknologiasta juuri mitään. Voin silti yrittää ja toki minulla on oma mielipiteeni.
– – –
Yleisesti ottaen, tekoäly lienee hyödyllinen suurien datamäärien analysoinnissa. Uskon itse, että sillä on paljon potentiaalia lisätä työn tuottavuutta merkittävästikin, joka johtaisi parempaan talouskasvuun ja lisäisi yleistä hyvinvointia.
Suhtaudun siihen vähän samalla tavoin kuin vaikkapa mikrotietokoneiden yleistymiseen 1980-luvulla tai internetin yleistymiseen 1990-luvulla. Kumpikin muutti lopullisesti tapamme tehdä työtä ja olivat talouskasvulle hyväksi.
Minun mielestäni jokin uusi teknologia on vain uusi työkalu – siis vähän kuin joku olisi keksinyt paremman vasaran, ruuvimeisselin tai moottorisahan. Kun sellaiset tulevat markkinoille, kuka tahansa voi niitä ostaa. Joten ne eivät vaikuta niiden käyttäjien väliseen kilpailukykyyn mitenkään, koska kaikki voivat niitä hankkia.
Siten en näe, että tekoälyllä olisi salkkuyhtiöillemme juuri vaikutusta. Jos siitä on hyötyä, yhtiöt varmasti ottavat sen käyttöön. Hyvät yhtiöt ehkä vähän huonoja nopeammin. Mutta mieleeni ei tule yhtään yhtiötä, joka olisi kieltäytynyt vaikkapa internetistä? Jos tekoäly alentaa kustannuksia, hyöty tullee siis valumaan kokonaan asiakkaille, koska kaikilla kilpailijoilla on siitä sama hyöty (siksi kutsumme sitä ”tuottavuudeksi”).
– – –
Omaan työhönikin tekoäly voi varmasti vaikuttaa, mutta en osaa vielä arvata miten. En ole käyttänyt sitä (mitä nyt Googlen hauissa tulee nykyään aina ensin tekoälyn vastaus). Pidän suurena puutteena (ainakin Googlessa) sitä, että tekoäly ei kerro minulle alkuperäisiä tiedonlähteitään. Vaikka olisi millainen superäly, niin mikään ei tule ikinä korvaamaan sitä, että haemme itse tietomme suoraan lähteeltä.
Tämä toivottavasti vielä muuttuu. Haen joka tapauksessa jatkossakin omat tietoni aina suoraan lähteeltä.
– – –
Phoebukselle en siis näe, että tekoälyllä olisi suurempia suoria vaikutuksia. Epäsuoria vaikutuksia sillä on sen sijaan ollut paljonkin, osakemarkkinoiden kehityksen kautta.
Viime lokakuu oli itse asiassa suhteellisen tuottomme osalta Phoebuksen huonoin kuukausi koko rahaston 271 kuukauden historian aikana. Se johtui paljolti tekoälystä, kun vaikkapa Oracle ja Nokia saivat sen ansiosta merkittäviä kurssinousuja.
Lokakuussa Phoebuksen arvo kyllä nousi +0,34 %, mutta vertailuindeksimme nousi peräti +6,97 %. Jäimme siitä -6,63 %. Edellinen ”surkeusennätyksemme” oli lokakuulta 2015, jolloin jäimme indeksistä -5,15 % (indeksi nousi 10,77 %).
Olen tietenkin tähän pettynyt, mutta siinä ei ole mitään uutta. Kun markkinat nousevat voimakkaasti, jäämme yleensä niistä jälkeen. Kuukausitasolla rahaston aloituksesta lähtien olemme markkinoiden noustessa pärjänneet paremmin vain 40 % ajasta, mutta niiden laskiessa olemme pärjänneet paremmin 72 % ajasta. Rahaston riski on siis ollut yleistä markkinariskiä pienempi.
Phoebus jatkaa kuten ennenkin. Onko tekoälyssä kuplaa, en tiedä? Se lienee toki selvää, että aiemmin huipputuottoja pääomalleen takoneet teknoyhtiöt eivät voi sitä enää tehdä satojen miljardien investointiensa jälkeen. Mutta miten se vaikuttaa jää nähtäväksi.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 19. joulukuuta.
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja