Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 46/20: Jatkuvuus/YhtiöX/raha

Phoebus   |     13.11.2020   
  1. Tavoittelen säästöilleni pysäköintipaikkaa pariksi vuosikymmeneksi. Sijoita ja unohda ajatuksella. Ainoa kysymykseni on, voinko luottaa siihen, että sinä pysyt rahaston salkunhoitajana myös pitkällä tähtäimellä? Koska itse ajattelen sijoitusta Phoebukseen sijoituksena sinun osaamiseesi.

Kysymys on hyvä ja olen vastannut siihen useita kertoja, viimeksi puolitoista vuotta sitten viikon 18/19 blogissa, josta löytyy myös linkit aiempiin vastauksiini. Lue siis ne ensin.

Aihe on ehkä on taas ajankohtainen, kun myimme Seligsonin LähiTapiolalle. Mutta lyhyt vastaus on, että yrityskauppa ei ole muuttanut suhtautumistani mitenkään.

– – –

Kuten aiemmista vastauksistani käy ilmi, vaikka kysymys on ehkä mielenkiintoinen, niin se ei sijoittajan kannalta ole minusta kovin ratkaiseva. Kun Phoebuksen salkunhoito joskus muuttuu, sijoittajan on joka tapauksessa mietittävä uudelleen, haluaako hän pitää varojaan rahastossa (eli ”ostaa” uutta salkunhoitajaa) vai ei?

Pahinta, mikä monen mielestä voi tapahtua on, että joutuisi lunastamaan osuutensa ja maksamaan myyntivoitoista veroa. Mutta silloin unohdetaan se, että 10-20 vuoden tähtäimellä verotus tulee lähes varmasti muuttumaan (kuten se on viimeisen 20-30 vuoden aikana moneen kertaan muuttunut) – emme vain voi tietää miten. Joten minusta on tyhjänpäiväistä yrittää optimoida pitkäaikaisia sijoituksiaan tämän päivän verotuksen näkökohdista, koska verotus ei todennäköisesti myyntihetkellä ole enää sama.

– – –

Olen nyt 55-vuotias, enkä ole suunnitellut tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän (enkä edes usko, että sitä pystyisi tekemään). Olen melko varma siitä, että en tule 15 vuoden päästä olemaan päivittäin töissä, vaan haluan myös nauttia ”eläkeiästä”, kun vielä pystyn. Mutta sen sanottuani, minun on (toivon mukaan) huolehdittava myös 20-30 vuoden päästä edelleen omista osakesijoituksistani ja tulen hoitamaan ne oletettavasti silloinkin suunnilleen samoin, kuin nyt hoidan Phoebuksen salkkua.

Keksimmekö jonkin ratkaisun, jossa oma roolini olisi silloin nykyistä pienempi, mutta vastaisin edelleen salkun valinnasta – tai olisiko se hyvä vai huono asia? – vai tapahtuuko Phoebukselle jotain muuta, en osaa vielä sanoa. Sen tiedän varmuudella, että asia ei riipu LähiTapiolasta vaan minusta (sopimuksemme johdosta), joten yrityskauppa ei ainakaan tilannetta miksikään muuttanut.

 

 

  1. Miksi [Neste] ei ole salkussa?

Tämä on selvästi yleisin kysymys Phoebuksen blogissa, usein höystettynä erilaisilla argumenteilla miksi juuri YhtiöX on ollut tai olisi tulevaisuudessa hyvä sijoitus. Pidän aivan erinomaisena sitä, että moni osuudenomistaja tekee suoria sijoituksia osakkeisiin ja on kiinnostunut yhtiöistään – se tulee johtamaan monen kohdalla hyvään sijoitustuottoon (koska yhtiöistään kiinnostunut sijoittaja on yleensä pitkäjänteinen sijoittaja, joka menestyksen kannalta on kaikkein tärkeintä)!

Mutta minulla ei suinkaan ole vastauksia kaikkien yhtiöiden kohdalla. Maailmassa on yli 40.000 listattua yhtiötä, joista minulla on jokin mielipide ehkä muutamasta sadasta. Yli 99% maailman pörssiyhtiöistä ovat siis tutkani katveessa. Ja hyvä niin – minun ei ole mitään järkeä tuhlata aikaani sellaisiin yhtiöihin, joiden liiketoiminnan kilpailuetuja en riittävästi ymmärrä.

Joskus olen huomaavinani, että kysyjä pettyy tai jopa suuttuu, kun en vahvista hänen ehdottamansa yhtiön erinomaisuutta. Mutta kyse ei ole siitä, etten pitäisi ko. yhtiöstä vaan yksinkertaisesti siitä, että en tiedä yhtiöstä juuri mitään. Maailma on täynnä aivan erinomaisia yhtiöitä joita emme omista yksinkertaisesti vain siitä syystä, että en osaa arvioida niiden kilpailukykyä riittävän hyvin. Se ei tarkoita, että ne olisivat huonoja.

Neste kuuluu valitettavasti juuri niihin, joita en osaa arvioida.

 

 

  1. Haluaisitko kertoa ajatuksiasi kryptoista, bitcoineista, jne. Oli tällä viikolla uutisissa jonkin verran.

Ensimmäinen ajatukseni on, että en ymmärrä niistä mitään, joten lisäarvoa minulla ei valitettavasti ole tarjota. Sen toki tiedän, että ne eivät ole sijoituskohteita, kuten eivät valuutat yleensäkään. Niiden arvot heiluvat ja niillä voi spekuloida, mutta pysyvää tuottoa millään valuutalla ei ole.

Sen sijaan en osaa sanoa, ovatko kryptovaluutat oikeasti valuuttoja vai jotain muuta? Omassa maailmassani oikealla valuutalla on takanaan keskuspankki. Jos kryptovaluutat merkittävästi tehostaisivat kansainvälistä maksuliikennettä, niillä voisi ehkä silti olla olemassaolon oikeutus. Mutta nähdäkseni ne tehostavat lähinnä rahanpesua, joten en oikein ymmärrä miksi ne ovat olemassa, tai miksi ne edes ovat laillisia?

– – –

Sattumoisin valuutoilla ja Phoebuksella on kuitenkin hyvin merkittävä historiallinen yhteys.

Määritelmällisesti ”valuutta” kai on jokin sellainen vaihdannan väline, jonka arvon riittävän moni uskoo säilyvän. Siten voitiin/voidaan käyttää sitä välikätenä sen sijaan, että aina vaihdettaisiin suoraan tavaroita toisiin tavaroihin. Tuhansia vuosia eräs tärkeimpiä ”valuuttoja” on ollut kulta, joka on riittävän pieni (painava ja arvokas), jotta se olisi helpompi kuljettaa mukanaan, kuin vaikkapa tuhat kamelia. Vaikka kullalla ei sinänsä mitään käyttöarvoa juuri olekaan, eikä se tuota mitään!

Suomessa tärkeimpiä ”valuuttoja” ammoisista ajoista aina 1700-luvulle saakka olivat oravannahat, joista myös sana ”raha” (joka tarkoittaa turkista) on tullut (toisin kuin kullalla, nahoilla oli myös käyttöarvoa). Myös sijoituskohteemme Tikkurilan nimi on tullut oravista – tikkuri tarkoitti kymmenen oravannahan nippua ja Tikkurila oli siis oravannahkojen kauppapaikka.

Kun rahaa alettiin painaa ajatus oli, että rahassa olevan metallin (kullan, hopean tai kuparin) paino vastaisi rahan nimellismäärää. Tästä poikkesi ensimmäisten joukossa Ruotsi, joka kuningas Kaarle XII:n aikana 1715-1719 laski liikkeelle sarjan ”hätäkolikoita” rahoittaakseen sotaretkeään Norjaan. Kuninkaan taloudellinen neuvonantaja Georg Heinrich von Görtz kun totesi jo tuolloin (!), että kansaa ei voinut verottaa enempää kuin jo tehtiin. Eräs näistä hätäkolikoista oli nimeltään ”Phoebus”.

Hätärahojen kuparin arvo oli korkeintaan kymmenesosa niiden nimellisarvosta. Siten kyseessä olivat ensimmäiset Fiat-rahat (ei viittaa autoon, vaan luottamuksen tarpeeseen). Hauskaa tavallaan on, että ”Fiat” pätee yhtä hyvin Phoebukseen – joudutte luottamaan siihen, että teen jatkossakin järkeviä sijoituspäätöksiä, mutta siitä ei ole takeita.

Tänään Fiat-rahat ovat standardi, jota emme edes kyseenalaista. Görtz ei päässyt näkemään innovaationsa läpimurtoa, hänet teloitettiin helmikuussa 1719 (toivottavasti minulle käy paremmin, vaikka en osaakaan kysymykseesi vastata!)

– – –

Ovatko kryptovaluutat sellaisia maksuvälineitä, joiden arvon säilymiseen yleisesti voi luottaa? Tuskinpa, minä en ainakaan niihin luottaisi. Ainakin niistä kiinnostuneiden kannattaa lukea Finanssivalvonnan kirjoitus aiheesta.

Entä voisivatko kryptovaluutat olla Fiat-rahan kaltainen merkittävä innovaatio? En osaa sanoa mutta en sitä uskoisi. Tosin en ymmärrä useimpia innovaatioita, joten mielipiteeni tuskin on kovin arvokas. Kryptovaluuttojen taustalla oleva blockchain-teknologia voi sen sijaan kuulemani mukaan olla hyvinkin hyödyllinen erilaisissa tietokannoissa.

Sen tiedän kuitenkin varmasti, että kryptovaluutoilla ei ole mitään tekemistä sijoittamisen kanssa.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 20. marraskuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja