Vko 45/21: Ostetut yhtiöt/SHB osakesarja
Monet Phoebuksen yritykset on ostettu ulos pörssistä – missä lienee syy? Oletko onnistunut valitsemaan salkkuumme niin hyviä yrityksiä, että toiset yritykset haluavat omistaa ne kokonaan? Vai onko kyseessä vain normaali yrityksen todennäköisyys joutua ostetuksi? Mitä mieltä itse olet? Emmekö ole kuitenkin osuudenomistajina hyötyneet näistä yritysostoista preemioiden muodossa?
Kiinnostava kysymys ja olet minusta oikeilla jäljillä. Jos onnistun löytämään hyviä yrityksiä, niin melko todennäköisesti niiden kilpailijatkin ovat kanssani samaa mieltä yhtiöidemme laadusta. Niin näyttäisikin käyneen.
Phoebuksen 20 vuoden historian aikana olemme omistaneet kaiken kaikkiaan 62 eri yhtiön osakkeita, joista omistamme edelleen 27. Myymistäni 35 yhtiöstä 16 on ostettu pörssistä pois, 14 teollisen yhtiön ja vain 2 pääomasijoittajan toimesta.
Onko se, että neljäsosa yhtiöistämme on 20 vuodessa ostettu pörssistä pois jotenkin poikkeuksellista, en tiedä? Minulla ei ole tilastoja yritysostoista kaiken kaikkiaan, mutta luulisin sen olevan aika normaali suhde. Sen sijaan se, että nimenomaan teolliset ostajat ovat olleet yhtiöistämme kiinnostuneita on minusta oikein hyvä merkki.
– – –
Phoebuksen omistusaikana olemme yritysostoissa myyneet Air Liquide Japanin (jonka Air Liquide osti), Instrumentariumin (jonka GE osti), Chipsin (Orkla), Scanian (VW), Puuharyhmän (Aspro Ocio), Vaconin (Danfoss), Tamfeltin (Valmet) ja Tikkurilan (PPG) osakkeemme.
Lisäksi jo ennen yrityskauppaa myymistäni yhtiöistä ostetuiksi ovat sen jälkeen tulleet Baltika-panimo (Carlsberg), Pöyry (ÅF), Medco Health (Express Scripts), Tellabs (Marlin Equity Partners), Mondavi (Constellation Brands), Securitas Direct (ESML), Niscayah (Stanley Black & Decker) ja Ekokem (Fortum).
Pääosin ostaja on maksanut yhtiöistä ihan mukavia preemioita pörssikurssiin nähden, kuten totesit. Ääriesimerkkinä Tikkurila, jonka loppuhinta oli jopa 150% yli tarjousta edeltävän osakekurssin. Harvard Business Schoolin professorit Michael Jensen ja Richard Ruback osoittivat vuonna 1983 Journal of Financial Economicsissa julkaistussa paperissaan, että keskimääräinen preemio siihenastisissa tutkimuksissa USA:ssa oli +30%.
Mutta aina kun myy hyvän yhtiön (vaikka hyväänkin hintaan), niin varat pitäisi voida sijoittaa toiseen yhtä hyvään yhtiöön. Eikä se ole helppoa. Siksi en lähtökohtaisesti innostu yritysostopreemioista, vaikka ne toki lyhyellä aikavälillä nostavatkin rahaston arvoa.
– – –
Se, että 16 ostetuista yhtiöistämme vain 2 on päätynyt pääomasijoittajille ehkä kuitenkin tukee teoriaa, että olen tehnyt jotain oikein. Hyvä teollinen firma kyllä tunnistaa toisen hyvän teollisen firman ja kun lähes kaikki yhtiömme ovat päätyneet nimenomaan teollisille ostajille, koen sen tavallaan imartelevaksi.
Phoebuksen tavoite ei tosin ole ollut eikä nytkään ole sijoittaa yhtiöihin, jotka tulevat ostetuiksi. Yritysostot ovat vain seuraus siitä, että pyrin ostamaan meille poikkeuksellisen kilpailukykyisiä yhtiöitä ja joskus onnistun siinä.
Kumpaa osakesarjaa Phoebuksella on Handelsbankenissa?
Meillä on Handelsbankenin A-osakkeita.
Olen Phoebuksen historian aikana muutaman kerran vaihtanut osakesarjasta toiseen sen mukaan, kumpi on ollut halvempi. Vuoden 2015 alusta meillä on ollut A-osakkeita, koska ne ovat B-osaketta halvempia ja paljon likvidimpiä, jonka lisäksi niillä on vieläpä enemmän äänivaltaa. Mitään syytä B-osakkeen kohta seitsemän vuotta kestäneeseen kurssipreemioon ei siis ole.
Pyrin yleensäkin sijoittamaan yhtiöissämme siihen osakesarjaan, joka on halvempi. Oriolassa meillä on kumpaakin osakesarjaa (tosin pääosin B-osakkeita), koska olen välillä voinut ostaa A-sarjaa halvemmalla kuin B-sarjaa ja vaikka A-sarja on yleensä hieman kalliimpi ei hintaero ole kasvanut niin suureksi, että olisin vaihtanut A-osakkeemme B-osakkeisiin.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 26. marraskuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja