Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 43/20: Handelsbanken

Phoebus   |     22.10.2020   
  1. Viimeaikaisten uutisten mukaan Handelsbanken aikoo mielestäni aika olennaisesti muuttaa lähestymistapaansa asiakkuuksien hoitamiseen sulkemalla suuren osan konttoreistaan Ruotsissa. Näetkö muuttuneen tilanteen vaikuttavan jotenkin Handelsbankenin laatuun ja kilpailukykyyn pidemmällä tähtäimellä? Jos muutokset ovat mielestäsi olennaisia, niin onko tällä arvioinnilla vaikutusta näkemykseesi Handelsbankenin tulevaisuudesta salkkumme yrityksenä?

Erinomainen huomio! Handelsbankenin syyskuussa ilmoittama muutos on eräs tärkeimmistä salkkuyhtiöissämme tänä vuonna tapahtuneista muutoksista, kuten viime neljännesvuosikatsauksessamme lyhyesti kerroin.

Toisin kuin monet kommentoijat, jotka ovat kertoneet pankin strategian nyt muuttuvan täysin entisestä paikallispankkistrategiasta, en kuitenkaan ole kovin huolissani. Pankki sopeutuu muuttuvaan maailmaan ja strategian toimeenpano muuttaa siksi hieman muotoaan, mutta Handelsbankenin perusfilosofia nähdäkseni säilyy ennallaan.

Olen hieman lisännyt omistustamme ja olen taipuvainen lisäämään sitä enemmänkin.

– – –

Handelsbanken ilmoitti 16. syyskuuta, että se aikoo seuraavan parin vuoden aikana sulkea Ruotsissa 150-200 konttoria, eli lähes puolet nykyisistä konttoreistaan. Paikallisstrategiaa noudattavalle pankille tämä voi tunutua kovin dramaattiselta. Mutta silloin ehkä unohdetaan, että pankki on viidessä vuodessa jo sulkenut 100 konttoria, ehkä hieman hitaammassa tahdissa kuin kilpailijat, koska Handelsbanken on ensin halunnut nähdä, että asiakkaat ovat valmiit siirtymään suuremmassa määrin etäpalveluihin. Ehkä unohdetaan myös, että jäljelle jäävät noin 200 konttoria muodostavat edelleen Ruotsin laajimman paikallisen pankkikonttoriverkoston.

Suurta huomiota sai myös se, että pankin bonusjärjestelmän ydin, säätiö Oktogonen lakkautetaan. Säätiöön on jokaiselle työntekijälle siirretty vuosittain sama summa rahaa, joka on pääosin sijoitettu Handelsbankenin osakkeisiin. Handelsbanken kertoo päätöksen taustalla olleen pankkisääntelyn muutoksen. Ulkopuoliset kommentoijat ovat nähneet siinä valtakamppailun eli sen, että pankin suurin kasvollinen omistaja Fredrik Lundberg ei halua pankin virkamiesten kontrolloivan Oktogonenin kautta jatkossa niin suurta osaa pankin äänivallasta. Oli miten oli, bonusjärjestelmä tulee säilymään, mutta se muuttuu ”lukitusta rahasta” vuosittain jaettaviin käteisbonuksiin, joka ei välttämättä ole lainkaan huono asia (kunhan tasapuolisuus säilyy).

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että pankki pyrkii muutoksilla itse asiassa lisäämään paikallisuutta ja vähentämään byrokratiaa, kuten toimitusjohtaja Carina Åkerström kertoi lehdistöinfossa syyskuussa. Tänään pankilla on Ruotsissa 5 aluepankkia, joilla on laaja vastuu byrokratiasta pääkonttoreissaan. Jatkossa pankki jakautuu 21 ”läänipankkiin” samalla kun sääntelybyrokratian hoitaminen keskitetään pääkonttoriin. Jäljelle jääville konttoreille jaetaan nykyistä enemmän resursseja, jotta ne voisivat palvella asiakkaitaan entistä paremmin paikallistasolla.

Samalla Åkerström pyrkii yksinkertaistamaan Handelsbankenin liiketoimintaa luopumalla esimerkiksi suuresta osasta ulkomailla olevista pääomamarkkinoita tukevista toiminnoista Aasiassa, Saksassa, Puolassa ja Baltiassa, kuten jo viime syksynä kommunikoitiin. Se tuntuu minusta järkevältä, koska ne eivät koskaan ole olleet pankin vahvuusalueita. Mutta se johti pieneen väärinkäsitykseen, kun pankki syyskuussa kertoi, että tehostamistoimenpiteet tulevat laskemaan liikevaihtoa noin miljardilla kruunulla vuoteen 2022 mennessä. Moni luuli sen tulevan Ruotsin konttoriverkoston supistamisesta, mutta pankki täsmensi tällä viikolla osavuosikatsauksessaan, että se johtuu täysin kansainvälisten huonosti kilpailukykyisten toimintojen lopettamisesta.

Pidän Åkerströmin ratkaisuja rohkeina, mutta oikeina. Näin suuret muutokset näinkin lyhyessä ajassa ovat tietenkin riski. Toisaalta vielä isompi riski ehkä olisi polkea paikallaan. Tärkeintä lienee se, että organisaatio ymmärtää, että perusstrategia pysyy samana ja eroaa edelleen kilpailijoista siten, että jokainen voi ylpeästi olla juuri Handelsbankenilla töissä. Aika näyttää miten Carina Åkerström tässä onnistuu.

– – –

Lisäsin hieman omistustamme Handelsbankenissa ennen syyskuun ilmoitusta, koska pidän osaketta halpana suhteessa pankin laatuun. Lisäsin omistustamme lokakuussa vielä enemmän, kun rahasto sai (yhtiömme uudelta omistajalta) suuren merkinnän. Mutta, koska Handelsbankenin osake on tänä vuonna laskenut kokonaiset -25% (Ruotsin kruunuissa) niin sen paino rahastossa on laskenut merkittävästi ja on enää 4,0%.

Tulen todennäköisesti nostamaan sen painoa. Pohjoismaiset pankit ovat maailman parhaimmistoa, mutta ovat silti tällä hetkellä hyvin alhaalle arvostettuja, kuten pankit muuallakin. Handelsbanken on viimeisen 12 kuukauden aikana tienannut 8,46 kruunua per osake (pois lukien kertaerät), joten nykykurssilla (78,24 kruunua) P/E-luku on vain 9,2x. Ja kun muistamme, että pankin piti jakaa keväällä 5,50 kruunua osinkoa, joka on Euroopan pankkivalvojan suositusten mukaisesti edelleen ”kanissa” (vaikka se on pankin vakavaraisuuslaskelmista jo eliminoitu!), niin korjattu P/E-luku on vain 8,6x.

Sijoittajat näkevät siis pankeissa paljon riskejä. Siihen on varmaan syytäkin, alhainen korkotaso on haaste, tapa palvella asiakkaita muuttuu, ylisääntely on lisännyt poliittista riskiä ja koronakriisi lisää osaltaan epävarmuutta. Lisäksi ainakin Danske Bankia ja Swedbankia, ehkä myös Nordeaa, odottavat oletettavasti suuret sakot USA:n viranomaisilta liittyen Baltian maissa tapahtuneeseen rahanpesuun. Tätä riskiä Handelsbankenilla sen sijaan ei pitäisi olla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pankit ovat talouden verisuonia eikä ilman kannattavaa pankkisektoria talous voi olla kestävällä pohjalla. Ja kaikesta sääntelystä sekä negatiivisista koroista huolimatta pohjoismaiset pankit ovat edelleen hyvin kannattavia.

Ajatusleikkinä – jos minulla olisi 15 miljardia euroa ylimääräistä rahaa, voisin oikein hyvin ajatella ostavani pankin, jonka asiakkaat kuuluvat toimialan tyytyväisimpiin, joka tienaa 1,6 miljardia euroa vuodessa ja jakaa reilun miljardin euron osingot. Joten miksi en ostaisi siitä meille pienempiäkin paloja nykyistä enemmän?

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 30. lokakuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on konsultoivan varainhoidon palvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja