Vko 38/25: Markkinatakaus
Huomasitkin jo ehkä, että Exel hankki osakkeelle markkinatakaajan. Omasta mielestäni tämä on pääasiassa turhaa omistajien rahojen haaskausta, varsinkin pitkäjänteisten omistajien. Osakkeen kurssitason ja yleisen kiinnostavuuden osakkeeseen sanelee kuitenkin vain ja ainoastaan tulos, siis pitkällä tähtäimellä. Kannattaako sinun mielestäsi yhtiön käyttää rahoja spreadin pienentämiseksi ja volatiliteetin vuoksi? Saavatko siitä oikeasti osakkeenomistajat tai yhtiö hyötyä? Ei tämä varmaankaan kovin kallis ole yhtiölle, mutta onko senkään väärtti?
Huomasin toki, että Exel Composites kertoi hankkineensa markkinatakaajan. Lyhyt vastaus on, että olen kanssasi samaa mieltä. Todennäköisesti se on turhaa. Yhtiön kiinnostavuus sijoituskohteena riippuu sen kestävästä kasvusta ja kannattavuudesta ja jos ne ovat kunnossa, niin osakkeen likviditeettikin on kyllä kunnossa.
Silti pidän hienona eleenä, että Exel tällä pyrkii helpottamaan nimenomaan pienomistajiensa elämää. Eikä se yhtiön mukaan ole kovin kallista. Ainahan sopimuksen voi irtisanoa, jos/kun huomaa, että siitä ei ollutkaan hyötyä.
– – –
En ole mikään markkinatakauksen ekspertti – vaikka olen itsekin sellainen ollut! Se oli jo 1980-luvun lopussa kaverini kanssa omistamamme sijoitusyhtiön kautta silloisessa Suomen Optiopörssissä. Toimimme markkinatakaajina, jotta säästyimme pörssimaksuilta. Toimintamme oli toki erittäin pientä.
Luulin ensin, että tämä johtui vain pörssin sääntelystä. Vaatiihan pörssi esimerkiksi meitä hankkimaan markkinatakaajan OMXH25 ETF-rahastollemme. Mutta sitten huomasin, että listatuilta yhtiöltä tätä ei vaadita, joten valinta oli vain Exelin oma päätös.
Markkinatakaus tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että jokin taho suostuu antamaan (lähes) aina kaksisuuntaiset hinnat jollekin instrumentille, tietyille määrille ja tietyllä spredillä. Esimerkiksi nyt Exelissä 3 000 eurolle korkeintaan 4 % spredillä. Vastineeksi markkinatakaaja ei yleensä maksa pörssimaksuja kaupoistaan, ja hän voi sopia kohdeyhtiön kanssa tietyn hinnan palveluistaan.
Vertailukohtana OMXH25 ETF-rahastomme markkinatakaus koskee 20 000 euroa bid/ask maksimissaan 0,35 % spredillä, joten se on noin kymmenen kertaa kattavampi kuin Exelin ja muiden pienyhtiöiden sopimukset. Silti sitä voi kyseenalaistaa, vaikka se ei maksa rahastolle mitään eikä yhtiöllemme juuri mitään.
Kollegani kertoi, että hänen tuntemiensa osakemeklareiden mielestä markkinatakaus ei ehkä ole yhtiöille kovin imartelevaa. Se tarkoittaa lähinnä, että kyse on osakkeista, joista juuri kukaan ei ole aidosti kiinnostunut.
Jonkin verran palveluja silti käytetään. Kun katsomme Nasdaq Nordicin eri markkinoiden päälistoja, Helsingissä on listattu 140 eri yhtiötä (tai tarkemmin eri osakesarjaa), joista 10 käyttävät markkinatakaajaa. Tukholmassa suhde on 49/407, Kööpenhaminassa se on 26/122 ja Reykjavikissa 28/28. Eli käytännössä kaikkein pienimmissä yhtiöissä se on melko tavallista (Islannissa on vain pieniä yhtiöitä).
– – –
En tarkemmin tutkinut, miten nuo luvut jakautuvat senttiosakkeiden ja muiden osakkeiden välillä, mutta silläkin lienee merkitystä.
Exelissä käydään kauppaa kymmenesosasentin tarkkuudella ja hinta on hieman alle 40 senttiä. Silloin pienin mahdollinen spredi (0,001 euroa) on peräti 0,25 %, eli ainakin viisinkertainen välityspalkkioon nähden. Tätä kirjoittaessani spredi on kaksinkertainen (0,390–0,392), eli kokonaiset 0,50 %.
Siksi pidän ihan hienona eleenä, että yhtiö ainakin yrittää tehdä asialle jotain. Parempi ratkaisu olisi minusta ”reverse split”, eli osakkeiden yhdistäminen vaikkapa 50:1 suhteessa, jolloin osakkeita olisi enää reilut pari miljoonaa ja osakekohtainen hinta olisi vähän alle 20 euroa. Silloin sentin spredi olisi enää 0,05 %. Eikä reverse splitistä olisi mitään jatkuvia kustannuksia, kuten markkinatakauksesta on.
Oli miten oli, niin markkinatakaus ei ole minusta kovin tärkeä asia. On erittäin hyvää, että se osoittaa yhtiön välittävän kaikista omistajistaan. Aika näyttää toimiiko se.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne keskiviikkona 8. lokakuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja