Vko 21/21: Konecranes/YhtiöX
Minkälaisia alustavia ajatuksia suunniteltu Cargotec/Konecranes fuusio herättää? Toteutuessaan tuo nähdäkseni laadullisesti dilutoi Konecranes omistustamme, joka näkyy ainakin Cargotecin korkeammassa velkaantuneisuudessa ja matalammassa huollon osuudessa. Toisaalta synergioista pitäisi kai jäädä jotain osakkeenomistajillekin ja kenties isompi toimija (lähinnä satamapuolella) voi olla jatkossa vahvempi. Tätä on toki aikaa seurata kun mahdolliseen toteutumiseen menee yli vuosi ja vasta jokunen vuosi siitä nähdään millaiseksi kokonaisuus muotoutuu.
Sain tämän kysymyksen jo viime vuoden lokakuussa ja lupasin palata siihen blogissa, kunhan olen pohtinut asiaa vähän tarkemmin. Seitsemässä kuukaudessa olen kyllä pohtinut asioita, mutta en ole vielä päässyt pohdinnoissani kovinkaan pitkälle. Lyhyt välivastaus lienee silti paikallaan jotta ei tuntuisi siltä, että en reagoisi kysymyksiin.
Olen hyvin pitkälle kanssasi samaa mieltä. Konecranes on nähdäkseni kahdesta yhtiöstä vähän parempi, erityisesti suurehkon ja melko kannattavan huoltoliiketoimintansa ansiosta. Konecranes on myös yhtiönä selkeämpi, Cargotecin eri osilla (Kalmar, HIAB, MacGregor) ei nähdäkseni ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Näen kolme ongelmaa kaupassa: Sen markkinointi tasavertaisena yhdistymisenä, uuden yhtiön kaksi osakesarjaa, sekä syntyvän yhtiön monialarakenne. Mikään niistä ei ole ylitsepääsemätön ongelma, mutta joudun pohdiskelemaan kaikkia vielä vähän lisää.
”Tasavertainen fuusio” on ongelmista suurin. Jotta yrityskauppa onnistuisi pitää yleensä olla selvä ostaja, joka nopeasti integroi ostettavan yhtiön omaan organisaatioonsa. Yhdistymiset, joissa ei ole selvää kuka on kuskin paikalla johtavat usein siihen, että yhtiöitä ei integroida, vaan yritetään jotenkin yhdistää kahden yhtiön usein erilaiset strategiat joksikin oudoksi sekamelskaksi, jolloin synergioita ei synny. Esimerkki tästä voisi olla vaikkapa Tiedon ja Enatorin fuusio parikymmentä vuotta sitten.
Uudella yhtiöllä tulee olemaan kaksi osakesarjaa, kuten Cargotecilla nyt, mutta sillä erolla, että molemmat noteerataan pörssissä. En yleisesti ottaen pidä siitä, että kaikilla omistajilla ei ole samat oikeudet ja lienee aika selvää, että äänivaltainen osakesarja ei tule olemaan kovin likvidi. Joten tämä on selvä huononnus verrattuna Konecranesiin.
Lopuksi Konecranesilla ja Kalmarilla on varmasti synergioita, erityisesti satamapuolella, aivan kuten toteat. Mutta HIAB:in kuorma-autonostureilla ja MacGregorin laivoille myytävillä lastinkäsittelylaitteilla ei nähdäkseni ole mitään yhteistä Kalmarin tai Konecranesin kanssa. Monialayhtiöitä on paljon – osa ihan menestyksekkäitä (kuten Sandvik ja Atlas Copco), mutta yleisesti ottaen yhteen liiketoimintaan keskittyvä yhtiö on monialayhtiötä tehokkaampi. Sen näemme siinä, että monialayhtiöistä irrotetut yhtiöt saavat usein aivan uutta energiaa, kun ne saavat päättää omista asioistaan. Esimerkki voisi olla vaikkapa Tikkurilan kehitys sen jälkeen, kun se irrotettiin Kemirasta.
Jatkan pohtimista ja palaan aiheeseen jos/kun minulla on jotain lisää sanottavaa. Toistaiseksi omistamme Konecranesia enkä näe uudenkaan yhtiön omistamista kovin ongelmallisena, vaikka se vähän huonolaatuisempi todennäköisesti tuleekin yllä mainitsemistani syistä olemaan. Suomalaisittain silti edelleen laadukas.
Stockmann on joskus ollut salkussasi. Mikä on sinun näkemyksesi tästä yrityksestä juuri nyt? Yhtiöhän on ollut kriisiyhtiö jo pitkään.
Stockmann tosiaan oli Phoebuksen salkussa reilut 15 vuotta rahaston alusta lähtien, mutta myin kaikki osakkeemme alkuvuonna 2017, kuten kerroin viikon 08/17 blogissa. Totesin silloin, että yhtiön ylivelkaantumisen takia osakkeen arvostus on kovin epävarmalla pohjalla.
Osakekurssi on nyt -81% myyntihintaamme alempi, joten myyntipäätös oli oikea. Yhtiö ei ole neljässä vuodessa ainakaan parantunut. Velkasaneeraus jossain määrin helpottaa ylivelkaantumista, mutta vastaavasti kiinteistöjen tuomaa vakautta ei enää ole jos/kun ne myydään. Siten on selvää, että Stockmann ei sovi Phoebukselle, enkä ole tuhlannut aikaani seuraamalla enää yhtiötä tarkemmin.
Tällä en ota kantaa siihen, voisiko osake vielä herätä joskus henkiin vai ei. Iso velkavipu voi toki toimia molempiin suuntiin, mutta ylivelkaantunut kriisiyhtiö ei ole sijoituskohde, vaan spekulaation kohde. Phoebus ei spekuloi.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 11. kesäkuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja