Vko 12/26: Myynnit
Oltuani Phoebuksessa sijoittajana melkein rahaston alusta kysyisin: Olet harvoin myynyt pois yhtiöitä oma-aloitteisesti. Pitkäjänteisyys ja pitkämielisyys ovat usein hyveitä, mutta voisiko ajatella, että salkun tuottoa voisi parantaa luopumalla vaikkapa kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa kaikkein huonoimmasta yhtiöstä salkussa ja herkemmin jättää uudelleensijoittamatta osinkoja yhtiöihin, jotka ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet huonoiten ja joiden erinomaisuus ei ole enää selkeätä?
Olet aivan oikeassa siinä, että Phoebuksen sijoitusfilosofian suurin akilleen kantapää on juuri se, että myyn yleensä huonot sijoituksemme liian myöhään. Samalla pitkäjänteisyys on mielestäni Phoebuksen ehdottomasti suurin kilpailuetu, koska se rajoittaa turhaa kaupankäyntiä ja spekulaatiota. Joka kolikolla on kaksi puolta.
Ideaalimaailmassa meillä olisi vain tuo pitkäjänteisyyden etu eikä sen haittapuoli, mutta sijoittamisessa ei voi olla koskaan vain etuja ilman haittoja. Se olisi aivan liian helppoa, jolloin kaikki tietenkin toimisivat juuri sillä tavoin. Silloin se ei enää toimisikaan, koska sijoittajathan vaikuttavat markkinahintoihin.
– – –
Olen itsekin miettinyt monta kertaa ihan samaa enkä ole 24 vuodessa keksinyt ratkaisua (ehkä olen vain liian hidas?). Mistä tietäisin, mitkä ovat ”huonoimmat” yhtiöt?
Siitäkö, että niiden kurssi on laskenut? Tuskin, koska hyvin monet parhaat sijoituksemme ovat sellaisia, joita olen hankkinut juuri osakekurssin laskettua paljon, kun olen ensin seurannut yhtiöitä riittävän kauan ja todennut ne hyviksi (Eurofins, Atlas Copco, Fastenal, O’Reilly ja Deere tulevat heti mieleen, ehkä myös Costco ja Tractor Supply).
Vai siitä, että tulos on jonkin aikaa laskenut? Paras esimerkki on ehkä Eurofins, jonka tulos laski merkittävästi koronakriisin jälkeen, kun koronatestaus loppui. Arvostus laski kuitenkin vielä enemmän, joten siitä tuli kiinnostava.
Vai siitä, että yhtiö ei ole laadultaan meille sopiva, kuten Fortumissa kävi, kun pääomistaja alkoi sekoilla 2022 syksyllä? Osakkeen hinta oli silloin noin 11 euroa, nyt se on 22 euroa ja se on osinkoineen tuottanut noin +140%. Toki nyt alkaisi ehkä olla syytäkin sitä tarkemmin taas miettiä. Ainakaan en aio sijoittaa osinkojamme takaisin.
Olen periaatteessa aivan samaa mieltä kanssasi, mutta näissä ei siis voi hyödyntää mitään mekaanisia sääntöjä, vaan jokainen tapaus on erilainen.
– – –
Phoebus ei ole silti täysin toimintakyvytön. Rahaston alusta meillä on käynyt yhteensä 68 eri yhtiötä salkussa, joista jäljellä on 29. Olen siis myynyt kokonaan 39 yhtiötä. Niistä seitsemän ostettiin omistusaikanamme pois pörssistä (Air Liquide Japan, Instrumentarium, Chips, Scania, Puuharyhmä, Vacon ja Tikkurila). Kuusi olivat pieniä jakautumisissa saamiamme omistuksia (Medco Health, Securitas Direct, Broadridge, CDK Global, Industrivärden ja Alleima). Kaksi olivat listautumisia joihin osallistuin, mutta joista emme saaneet tarpeeksi osakkeita (Attendo ja Apotea). Yksi oli nopea kvasi-arbitraasi (China Fire Systems) ja kolme tulivat minusta aivan liian kalliiksi (Baltika, Vestas ja Walmart de Mexico).
Loput 20 yhtiötä olivat siis omia virheitäni (tennistermi on ”unforced error”). Virheeni kostautui tuplasti neljässä niistä (Mondavi, Tamfelt, Niscayah ja Ekokem), kun ne ostettiin pörssistä preemiolla melkein heti kun olin ne jo myynyt (tennistermi on kai ”kaksoisvirhe” ja selvyyden vuoksi, en itse pelaa tennistä).
Tämän hetken salkussamme olen samaa mieltä kanssasi siitä, että pienimmät sijoituksemme Luotea, Harley-Davidson, Oriola, H&M ja Strategic Education voivat vaatia vähän miettimistä. Niiden yhteispaino salkussa on kuitenkin vain 4,4%, eikä mikään niistä ole minusta ainakaan katastrofaalisen huono tai kallis.
Luotea on erikoistapaus, kun se tuli meille ”pyytämättä ja yllättäen” L&T:ltä emmekä omistaneet L&T:tä siivousbisneksen takia. Toisaalta Luotea on ainoa tuntemani yhtiö, joka on nähdäkseni itse ajatellut mikä osa ns. ”ESG:stä” on juuri sille relevantti, kun se korvasi johdon bonuksissa ilmastotavoitteen henkilöstön tyytyväisyydellä, joka tottakai on sille moninkertaisesti tärkeämpi mittari. Itsenäinen ajattelu on lähes aina minusta hyvä merkki.
– – –
Salkun siivoaminen ei oleellisesti vaikuttaisi tuottoomme, koska 4% salkusta ei voi enää laskea (tai nostaa) koko salkkua kovin paljon. Tärkeintä on minusta, että ei koskaan heitä hyvää rahaa huonon perään ja siksi annan epäonnistuneiden sijoitustemme vain valua, enkä yleensä edes sijoita osinkojamme niihin takaisin.
Voisin tietenkin luopua pitkäjänteisyydestä ja aina myydä osakkeet kun ne alkavat laskea, tai ostaa niitä lisää kun ne alkavat nousta? Silloin Phoebuksen sijoitusfilosofia ja riskiprofiili muuttuisivat täysin – rahastosta tulisi ”momentum-treideri”.
Sitä et tietenkään tarkoittanut ja sitä en tietenkään aio tehdä. Mutta pitkäjänteisyyteen siis kuuluu se, että kolikolla on kaksi puolta. Luovumme usein liian myöhään huonoista sijoituksistamme. Pitkäjänteisyyden kolikon hyvä puoli on minusta silti paljon kiiltävämpi, ja filosofiamme kääntöpuoli on siihen verrattuna aika pieni murhe.
Salkunhoitajalta: Phoebus Karon Grillissä
Lisää ajatuksia Phoebuksesta ja minun virheistäni, hieman huumorilla höystettynä, löytyy mainion toimittajan ja kirjailijan Karo Hämäläisen pitämän ”Karon Grillin” uusimmasta jaksosta, kun kävimme yhdessä Veromessuilla live-grillailemassa viime viikolla.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 10. huhtikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja