Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 09/26: Hajautus

Phoebus   |     26.2.2026   
  1. Phoebusin jakaumasta kysyisin. Tutkailin osakerahastojeni jakaumaa ja havaitsin asian josta olet toistuvasti kommentoinut, että olisi hyvä olla muitakin sijoituksia Phoebusin lisäksi. Koetko rahaston toimialajakauman rajoittavaksi rahaston tulevan tuoton kannalta vai onko suppeampi määrä omistuksia helpompi ja siis edullisempi hallita?

Hyvä huomio! Olet täysin oikeassa ja juuri siksi painotan aina sitä, että Phoebuksen hajautus ei ole kovin hyvä, joten kannattaa käyttää rahastoa lähinnä osakesalkkunsa mausteeena ja sijoittaa pääosin myös muualle.

Heikko hajautus ei johdu siitä, että vähempää määrää sijoituskohteita olisi edullisempi hallita. Se johtuu omista aivonystyröistäni. Phoebus on ”minun salkkuni”, johon teen kaikki omat osakesijoitukseni ja joka heijastaa omaa sijoitusfilosofiaani. Olen itse Phoebuksen toiseksi suurin asiakas, samoilla ehdoilla kuin sinä.

Sijoitusfilosofiani, joka kehittyi vaiheittain joskus 1986-1995 (olen kai hidas oppimaan), on hyvin yksinkertainen. Osake on pieni osa yrityksestä, joten sijoittajan kannattaa valita sellaisia yhtiöitä, joita hän itse ymmärtää ja joihin hän kymmenien vuosien tähtäimellä luottaa. Joita hän voisi omistaa kokonaan, ja silti nukkua yönsä hyvin.

Tämä rajoittaa sijoituskohteitani paljon. Tiedän hyvin, että en esimerkiksi osaa arvioida teknologiayhtiöitä (minusta Altavista ja Netscape olivat aikoinaan hyviä hakukoneita tai Nokia, Motorola, Blackberry ja Sony hyviä puhelimia tai Lotus 1-2-3 ja WordPerfect hyviä toimisto-ohjelmia). Tiedän myös, että en osaa arvioida bulkkiteollisuuden kustannusetuja (paperi, teräs, kaivokset, lentoyhtiöt jne), kun tuotteissa ei ole eroa, vaan kilpailuetua voi syntyä vain muita pienemmillä kuluilla.

Joten keskityn niihin melko harvoihin yhtiöihin, joita koen ymmärtäväni riittävän hyvin. Enkä hae maksimaalista hajautusta, koska haluan seurata noiden harvojen yhtiöidemme kehitystä mahdollisimman tarkkaan. Siihen en pystyisi, jos meillä olisi 200 yhtiötä.

Se, että meillä on vain 25-30 yhtiötä johtuu siis seurantakapasitetistani ja se, että meiltä puuttuu kokonaisia toimialoja johtuu joko siitä, että en näe minkään yhtiön niillä toimialoilla pystyvän olemaan pitkällä aikavälillä muita kilpailukykyisempi (kuten bulkkituotteissa) tai siitä, että en lainkaan osaa arvata, mikä yhtiö olisi toimialan kilpailukykyisin jatkossa (kuten teknologiassa).

Sijoittaminen on kuitenkin siitä kivaa, että jokainen meistä voi valita mieleisensä haasteet ja keskittyä vain siihen, minkä kokee itse parhaiten osaavansa. Ei ole mitään häpeää siinä, että sulkee vaikka 99% maailman yhtiöistä pois. Kun niitä on yli 40.000 kpl, jää silti yli 400 jäljelle. Niistä kun vielä onnistuu erottamaan jyvät akanoista on jo vahvoilla. Tai ainakin niin minä itse teen.

Niin tekee myös vaikkapa Berkshire Hathaway, jonka Warren Buffett ja edesmennyt Charlie Munger tiivistivät joskus osuvasti kertomalla, että he eivät edes yritä hypätä puolentoista metrin esteiden yli. Mieluummin he vain askeltavat parinkymmenen sentin esteen yli. Sijoittamisen ei tarvitse olla vaikeaa, jos ei itse tee siitä vaikeaa.

Phoebuksen salkun hoidossa en siis katso sen enempää maa- kuin toimialapainoja suhteessa indeksiin. Sen sijaan yritän turhien riskien välttämiseksi kyllä katsoa, että yhtiömme eivät menisi liikaa päällekkäin. Se tulee tosin aika luontevana seurauksena jo siitä, että yritän löytää toimialojensa parhaat yhtiöt, joka tietenkin tarkoittaa, että yhtiömme eivät ole yleensä toistensa suoria kilpailijoita.

Omassa sijoitustyylissäni kaikkein tärkein tärkeintä on kuitenkin se, että nukun hyvin, kun tiedän tarkalleen mitä omistamme ja luotan yhtiöihimme. Silloin minulle ei synny paniikkia, vaikka pörssi laskisi -50%, kuten se aina välillä joskus tekee.

Kunhan sijoittaja löytää itselleen parhaan tavan luottaa sijoituksiinsa niin ylä- kuin alamäissä, jotta niitä ei tarvitsisi vaihtaa matkan varrella, vaan ne voi pitää kymmeniä vuosia, lopputulos on kokemukseni perusteella useimmiten aika hyvä.

Mutta olet ehdottomasti oikeassa. Phoebuksen ei pitäisi olla kuin pieni mauste salkussa, koska omistamme niin harvoja yhtiöitä. Hajautus on sijoittajalle ilmainen lounas.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 20. maaliskuuta.


 

PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja