Vko 07/26: Apotea/Oriola/H&M
Moikka, sähköpostiini pärähti hälytys Apoteasta 60 sek kohdilla ja aloin tutkimaan firmaa uudestaan ja uudella innolla. Oletko itse tutkinut Oriolan kilpasiskoa ”sillä silmällä”? Pieniä kasvukipuja näyttäisi nyt olevan.
En ole erityisemmin seurannut ruotsalaista nettiapteekkia Apoteaa sen jälkeen, kun vuoden 2024 viimeisessä katsauksessamme kerroin, että olin ostanut sitä listautumisessa 58,00 kruunulla ja myin sitä muutaman päivän päästä 94,76 kruunulla (+63%), kun saimme niin vähän osakkeita. Huomasin toki, että se maksaa nyt taas vain 58,66 kruunua ja on myyntimme jälkeen laskenut peräti -38%. Kurssi siis palasi listautumishintaan.
Oletin itse asiassa, että jotain tällaista voisi ehkä tapahtua, koska yhtiö kertoi jo listautuessaan rakentavansa uuden suuren jakelukeskuksen Varbegiin vuonna 2025. Se ei silti hankkinut uutta rahaa listautumisessa, joka oli mielestäni hyvä merkki.
Mutta, kuten suuret investoinnit usein, tämäkin sai tuloksen romahtamaan, lähinnä asiakasfokuksen ja tehokkuuden väliaikaisen katoamisen myötä. Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos laski peräti -63% jakelukeskuksen käyttöönoton myötä. Koko vuoden liiketulos kasvoi silti +5%.
Varaston kiertonopeus, joka oli vuonna 2024 vielä 9,8x oli viime vuonna enää 8,7x. Se kertoo tehokkuuden puutteesta, joka johtui uudesta jakelukeskuksesta. Lisäksi 25% kasvaneet poistot rasittivat tulosta.
Sinä näet ongelmat kasvukipuina, mutta minä näen ne aika luontevina, kun tehdään suuria investointeja. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka avoimesti johto kertoi pettymyksistään vuoden 2025 tulosraportissa. Vähän huonompi johto kertoisi mieluummin koko vuoden hyvistä luvuista kuin surkeasta loppuvuodesta.
Apotean tulos per osake oli viime vuonna 2,20 kruunua ja yhtiö on nettovelaton (ilman IFRS16 vuokravastuita) tai mukaanlukien vuokravastuut sen markkinaehtoinen gearing on vain 10%. P/E-luku on enää 26,7x, kun viime vuoden alussa kerroin sen olleen listautumisessa 32x. Arvostus on siis halventunut.
Joten miksi en ole ostanut sitä takaisin? Haluaisin vielä tutustua yhtiöön vähän paremmin, mutta jos käsitykseni sen laadusta on oikea, se voisi hyvin sopia meille. Ei siksi, että haluaisin sijoittaa apteekkiyhtiöön vaan, koska se voi olla aika hyvä yhtiö.
Tarvitseekohan Oriola lähiaikoina lisärahoitusta osakeannin tms. muodossa? Vaikuttaa tilanne tiukentuneen rahoituksellisesti?
Viittaat yhtiön investointiin uuteen jakelukeskukseen Järvenpäässä, joka tulee alustavan suunnitelman mukaan maksamaan 110-120 miljoonaa euroa. Kuten Apoteasta huomasimme, nämä vievät usein vähäksi aikaa fokusta asiakaspalvelusta sisäiseen sekoiluun, josta operatiivinen tulos kärsii. Usein ne myös maksavat oletettua enemmän.
Yhtiölle, jonka markkina-arvo on vain 215 miljoonaa euroa, tämä on hyvin iso investointi, joka voisi epäonnistuessaan tuhota yhtiön tuloksentekokyvyn. Samalla se on tarpeellinen, koska Espoon liikenneyhteydet ovat rekoille niin vaikeat. Jos omistaisin Oriolan kokonaan, olisin tehnyt aivan saman päätöksen, mutta en juuri nyt.
Olisin odottanut, että toinen ”lottokupongeista” ensin toteutuisi. Joko, että Ruotsin apteekkipuolikas saataisiin kannattavaksi ja myytyä kohtuulliseen hintaan tai, että Mankkaan 6 ha tontista saisi rahaa. Apteekkeja on neljä vuotta turhaan yritetty saada kuntoon eikä asuintonttien kysyntä ole rakennuskuplan jälkeen kovin lupaava. Oriolan tarpeen ymmärrän hyvin, mutta riskien hallintaa (ja siten ajoitusta) en.
Ajatttelet siis minusta ihan oikein. Jos kaikki menisi kuin Strömsössä, niin Oriolalla ei olisi varmaan mitään hätää. Meneekö aivan niin hyvin, aika näyttää. Jos ei mene, niin lisärahoitus on todennäköisesti tarpeen.
Oriola on tällä hetkellä viidenneksi pienin sijoituksemme, eikä minulla ole aikomusta sitä ainakaan lisätä ennen kuin näemme kuinka yhtiön käy. Toisaalta ei minulla ole mitään suurempaa hätää siitä vielä luopuakaan. Potentiaalia yhtiössä löytyy kyllä, mutta jostain syystä sen realisointi ei vain tunnu onnistuvan.
I den senaste rapporten läste jag att du köpt till aktier i H&M till Phoebus. Varför köpte du inte konkurrenten Inditex istället? Inditex visar en jämnt stigande försäljning, samt stigande dividendutbetalningar, men H&M har inte gått så bra.
Bra fråga, men för mig är dessa inte varandras alternativ. Vi äger H&M helt enkelt för att jag tycker att familjen Persson har skött sitt bolag ganska bra redan i 79 år. Genom att återinvestera sina dividender istället för att diversifiera sin förmögenhet har de också tycker jag visat att de vill fortsätta sköta sitt (och vårt) bolag väl i framtiden.
Vi äger alltså inte H&M för att det är i klädbranschen, utan för att jag tycker att jag kan lita på huvudägarna någorlunda bra. Klädbranschen i sig är jag faktiskt inte alls fascinerad av, snarare tvärtom, eftersom modet alltid svänger. Du kan mycket väl ha helt rätt om Inditex, men eftersom jag inte alls kan bedöma huvudägaren är det inget för oss.
H&M är vår tredje minsta placering som väger bara 1,1 % i fonden. Jag har inte litat så mycket på bolaget att jag skulle ha ökat dess vikt, utan bara återinvesterat dividenden.
– – –
Sama suomeksi: H&M ja Inditex eivät ole minulle toistensa vaihtoehtoja, koska emme omista H&M:ää siksi, että se on vaatealalla (josta en erityisemmin pidä) vaan siksi, että minusta Perssonin perhe on hoitanut yhtiötään jo 79 vuotta aika hyvin. Perhe osoittaa joka vuosi uudelleensijoittamalla osinkonsa, että se haluaa hoitaa yhtiötä jatkossakin. Inditexin pääomistajaa en sen sijaan osaa lainkaan arvioida.
H&M on kolmanneksi pienin sijoituksemme, jonka paino rahastossa on vain 1,1 %. En ole luottanut yhtiöön niin paljon, että olisin kasvattanut sen painoa, vaan olen ainoastaan jälleensijoittanut osinkomme.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 27. helmikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja
