Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 06/21: Mikä on muuttunut?

Phoebus   |     11.2.2021   
  1. Kymmenen vuotta sitten viikolla 20/2010 vastasit blogissasi kysymykseen: ”Mikä on muuttunut sitten startin?”. Mikä on muuttunut sijoittamisessa ja Phoebuksessa tuolloisen vastauksesi jälkeen? Phoebus muuttui erikoissijoitusrahastosta tavalliseksi osakerahastoksi vuonna 2014. Kuuden vuoden perspektiivillä voisi nyt kai kysyä: onko tuosta ollut (mm. suuremman hajautuksen muodossa) sijoittajalle hyötyä, haittaa vai onko vaikutus ollut neutraali? Onko mahdollista, että Phoebus muuttuisi joskus takaisin erikoissijoitusrahastoksi LähiTapiolan suurempien hartioiden kannattelemana?

Olen aina yhtä iloinen, kun joku jaksaa kaivaa esille vanhoja kirjoituksiani! Koko tämän blogin ideahan on juuri se, että sen historiaa tutkimalla (potentiaalinen) asiakas näkee, olenko vuosien mittaan pysynyt lupauksissani, vaiko en?

Lyhyt vastaus on, että mikään ei kymmenessä vuodessa ole muuttunut Phoebuksen sijoitusfilosofiassa, mutta olen ehkä itse tullut vielä nöyremmäksi (vaikka silloinkin kerroin jo tulleeni nöyremmäksi).

Olet aivan oikeassa, että Phoebuksen hajautussäännöt muuttuivat syksyllä 2014, kun rahastosta tuli erikoissijoitusrahaston sijaan ”tavallinen” (UCITS) rahasto. Se ei ole juurikaan vaikuttanut toimintaamme, enkä näe mitään syytä miksi emme voisi jatkossakin toimia tällä tavoin.

– – –

Jos ensin tarkastellaan, miten Phoebuksen muuttuminen erikoissijoitusrahastosta ”tavalliseksi” sijoitusrahastoksi on meihin vaikuttanut, niin merkitys ei ole ollut iso. Hajautussäännöt muuttuivat siten, että suurimmat sijoituksemme saavat olla korkeintaan 10% rahaston arvosta eikä yli 5% rahaston arvosta olevat sijoitukset saa yhteensä edustaa yli 40% rahaston arvosta. Tämä on kolme kertaa johtanut kaupankäyntiin.

Muutoksen tullessa voimaan syyskuussa 2014 laskin hieman Fortumin painoa, joka oli yli 10%. Elokuussa 2016 myin hieman Costcoa, jotta sen paino laskisi alle 5%. Ja syksyllä 2018 myin hieman Fortumia samasta syystä. Reilussa kuudessa vuodessa olen siis kaksi kertaa (pois lukien alkusäätö) joutunut käymään osakkeillamme kauppaa Phoebuksen uusien hajautussääntöjen takia. Se ei liene liiallista.

Onko paremmasta hajautuksesta ollut omistajille hyötyä vai haittaa, en osaa sanoa. Nopeasti ajateltuna ei varmaan kumpaakaan, kun en ole tuon enempää joutunut sen johdosta salkkua rukkaamaan. Siksi en näe mitään syytä, miksi Phoebus muuttuisi takaisin erikoissijoitusrahastoksi. Nykyinen malli toimii minusta oikein hyvin.

– – –

Mikä muu on mahdollisesti muuttunut? Kuten alussa totesin, olen ehkä vuosien varrella tullut hieman nöyremmäksi, enkä ota aivan yhtä suuria positioita kuin ennen (sääntelystä riippumatta). Olen myös viimeisen noin kymmenen vuoden aikana sijoittanut vähemmän pienyhtiöihin kuin sitä edeltävän kymmenen vuoden aikana. Lähinnä siksi, että en ole löytänyt mitään riittävän kiinnostavaa. Mutta osittain myös siksi, että pienyhtiöiden likviditeetti on mennyt aivan olemattomaksi samalla kun sääntely vaatii salkunhoitajaa seuraamaan sijoituskohteiden likviditeettiä entistä tarkemmin.

Entä tästä eteenpäin? Rahastojen sääntely muuttuu jatkuvasti ja aiheuttanee välillä tarpeita hieman muuttaa myös Phoebuksen toimintaa. Kysymysmerkki tällä hetkellä on esimerkiksi se, kannattaako meidän jatkaa kiinteän ja tuottosidonnaisen palkkion yhdistelmällä, vai siirtyä jossain vaiheessa pelkkään (hieman nykyistä korkeampaan) kiinteään palkkioon? Nykyinen järjestelmä on minusta toiminut hyvin, mutta EU:n rahoitusvalvoja ESMA:n uudet säännöt tuottosidonnaisista palkkioista eivät tunnu minusta kaikilta osin järkeviltä. Toinen kysymysmerkki liittyy ESG-raportoinnin velvollisuuksiin, jotka tulevat varmuudella lisäämään kuluja. Tuovatko ne sijoittajille vastaavia lisähyötyjä on vähemmän varmaa. No, lisäsääntelyn kanssa pitää vain elää, eikä siihen sopeutuminen tule oleellisesti muuttamaan Phoebuksen toimintaa.

– – –

Se, mikä ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan on sijoitusfilosofiani. Ajattelen edelleen osakkeen ostoa aivan kuten kokonaisen yhtiön ostoa – osakehan on murto-osa yrityksestä, eikä mikään lottokuponki. Pyrin edelleen löytämään meille toimialansa parhaita yhtiöitä, joilla on hyvä kannattavuus, pysyvä kilpailuetu, vahva tase ja ennen kaikkea hyvä johto, johon uskon. Ja joita saamme ostaa kohtuulliseen hintaan, mutta laatu tulee ensin, hinta vasta viimeisenä. Sitten vain pidämme ne. Aivan kuten tekisimme, jos ostaisimme kokonaisen yrityksen ja aivan kuten olemme tehneet jo kohta 20 vuotta kohtalaisella menestyksellä.

 


Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 26. helmikuuta.


 

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja