Vko 15/26: Yhtiökokoukset/Tieto
Nyt yhtiökokousaikana olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi blogissa salkkuyhtiöiden yhtiökokouksista. Niistä siis joissa käyt. Taisit tosin joskus kirjoittaa, itseni yllättäen, että Tulikivi on niitä ainoita yhtiöitä, joiden yhtiökokouksissa mielelläsi kävisit. Miksi noin? Ja onko mielipiteesi edelleen tuo? Eikö nuo ole kuitenkin hyvä paikka aistia yhtiön johdon tunnelmaa, ja jopa käyttää äänioikeuttakin. Berkshiren yhtiökokouksessa olet tainnut käydä ja sitä tietenkin kehunutkin, eikö Phoebus-yhtiöiden johdon puheet siis ole tarpeeksi laadukkaita? Näin vähän provosoivasti kysyen. Vai onko mielestäsi parempaa ajankäyttöä tavata yhtiöiden johtoa henkilökohtaisesti livenä tai muuten?
En ole Phoebuksen aikana käynyt kovin monta kertaa yhtiöidemme yhtiökokouksissa, koska pörssiyhtiö ei voi kertoa mitään sellaista, josta se ei olisi jo lähettänyt pörssitiedotetta ja jonka jo tietäisin. Siten yhtiökokous on melko puhdasta byrokratiaa, joka ei ole mielestäni ajankäyttöni kannalta asiakkaiden maksamien hallinnointipalkkioiden parasta hyödyntämistä.
Muutama poikkeus tulee mieleeni. Kävin aikoinaan Tervakosken Puuhamaan kokouksessa, joka järjestettiin – tietenkin – Tervakosken Puuhamaassa. Yhtiön kolmen pääomistajan lisäksi meitä muita omistajia oli paikalla ehkä puolisen tusinaa ja saimme nähdä, miten yhtiö oikeasti tienaa rahansa. Kävin myös pari kertaa Ekokemin kokouksessa. Kun se ei ollut listattu, johto pystyi kertomaan asioita avoimemmin.
Samalla logiikalla kävisin mielelläni TFF Groupin yhtiökokouksessa, kun pieni yhtiö tiedottaa muuten melko niukasti. Näkisin pääomistajat ja saisin ehkä lisää informaatiota. Valitettavasti ranskan kieleni on päässyt ruostumaan eikä matka Ranskaan olisi minusta fiksua ajan tai rahan käyttöä.
Tulikiven kokouksessa taisin tosiaan kerran käydä ja Oriolan kokouksessa kävin kerran (Peter Immosen pyynnöstä) äänestämässä osakesarjojen yhdistämisen puolesta. Silloin se ei vielä toteutunut, myöhemmin se onneksi toteutui. Äänileikkuri 5% yhtiöön silti jäi, joka ei ole minusta markkinatalouden mukainen.
– – –
Eikö yhtiökokouksessa pienomistajan kannattaisi käydä? Totttakai kannattaa – ja uskon, että suurin osa yhtiöiden johtajista ja pääomistajista arvostavat sitä oikein paljon. Harvoin he näkevät kenelle he oikeasti tekevät pörssiyhtiönä työtään.
Yhtiökokous on myös ainoa paikka, jossa pienomistaja voi ainakin symbolisesti vaikuttaa yhtiöön ja oikeutta kannattaa minusta käyttää, jos on syytä. Sen sijaan en ymmärrä instituutioiden tapaa merkityttää mielipiteensä pöytäkirjaan ilman äänestystä, joka on nykyään tavallista. Se on ehkä vähän irronnut todellisuudestakin – joku hallintokonsultti saattaa kehottaa äänestämään johdon palkitsemista vastaan, mutta hallituksen uudelleen valinnan puolesta. Hallitus päättää johdon palkitsemisesta, joten johdon palkkioita vastaan annettu ääni on minusta suora epäluottamuslause hallitukselle?
Oikea vaikuttaminen tapahtuu eri foorumeissa, kuten neuvotteluissa pääomistajien ja hallituksen kesken. Osakkaiden nimitystoimikunnissa tai mieluummin ehkä suoraan. Meitä on pari kertaa pyydetty Exel Compositesin nimitystoimikuntaan, mutta en ole nähnyt pystyväni tuomaan lisäarvoa, joten olemme kieltäytyneet.
Jatkossa voi olla, että LähiTapiola tulee käyttämään myös Phoebuksen ääniä yhtiöidemme kokouksissa, eikä minulla ole siihen sananvaltaa. Toivon, että ne käytetään silloin hyvin.
– – –
Yhtiökokouksen ei suinkaan tarvitse olla byrokraattinen tai tylsä. Parhaat yhtiöt osaavat järjestää parhaita yhtiökokouksia, joiden teemana on nimenomaan omistajuus.
Hyvä esimerkki oli Berkshire Hathaway. Ensin Buffett ja Munger kertoivat kuusi tuntia mielipiteitään yhtiöstä ja maailman menosta, samalla omistajat saivat tutustua tytäryhtiöiden tuotteisiin ja johtajiin, ja vasta sitten viidessä minuutissa hoidettiin lopuksi byrokratia. Näin siis yhtiössä, jonka markkina-arvo on nyt yli tuhat miljardia dollaria. Juuri näin omistajia pitää minusta kohdella.
Toinen esimerkki on ruotsalainen Investment AB Spiltan, josta olen 22 vuotta omistanut vähän. Sain juuri kutsun sen yhtiökokoukseen, joka alkaa viidellä tunnilla osakasviihdettä ja osakasinformaatiota tytär- ja osakkuusyhtiöiden johtajien kanssa, jonka jälkeen hoidetaan byrokratia ehkä vartissa. Yhtäläisyys Berkshireen ei ole sattumaa, pääomistaja Per-Håkan Börjesson on usein käynyt Berkshiren kokouksissa.
Osaselitys hauskanpidolle on, että Spiltan aloitti opiskelijoiden sijoituskerhona. Sijoitin aikoinaan Spiltaniin siksi, että Per-Håkanilla on oikea asenne asiakaspalveluun ja olin lähes varma, että Spiltanin juuri perustama rahastoyhtiö tulisi menestymään. Sen jälkeen Spiltanin osakekurssi onkin 44 -kertaistunut, sekä rahastoyhtiön että osin omistetun peliyhtiön menestysten ansiosta.
Miksi parhaiden yhtiöiden (Puuhamaa, Berkshire, Spiltan) ja muiden yhtiöiden välillä on niin iso ero? Syyt ovat minusta palvelukulttuurissa, itseluottamuksessa ja omistuksessa. Parhaissa yhtiöissä asiakas on aina ykkönen ja yritysjohdon tärkein asiakas on tietysti omistaja, oli hän suurempi tai pienempi. Kun tietää olevansa hyvä, ei tarvitse tärkeillä, vaan voi pitää hauskaakin. Kasvollinen pääomistaja uskaltaa sen tehdä ja hauskanpito on minusta tärkeä osa parhaiden yhtiöiden menestysreseptiä.
Kysyisin ajatuksiasi Tiedon tilanteesta ja näkymistä. Oma vaikutelmani on, että yhtiössä olisi sisäisesti suunta ja strategia selkiytyneet uuden toimitusjohtajan myötä, muutaman vähän sekavan vuoden jälkeen. Uusi strategia vaikuttaisi siirtävän painopistettä konsultoinnista ainakin jonkin verran kohti ohjelmistotuoteliiketoimintaa – samaan aikaan kuin maailmalla useat SaaS-osakkeet ovat tulleet ryminällä alas (esim. Atlassian, Salesforce) AI-kehityksen aiheuttamien kilpailupelkojen takia. Miten arviot Tiedon johtoa ja strategiaa tällä hetkellä?
Esittelin Tiedon juuri äsken katsauksessamme 3/2025. Ymmärrät todennäköisesti toimialaa minua paremmin, mutta olemme melko samaa mieltä. Minustakin yhtiö on parantunut, kun se myi surkeimman liiketoimintansa (Tech Services eli konesalit), eikä enää sido samalla tavoin pääomaa kuin aiemmin. Myös muita rönsyjä on myyty ja niitähän riitti, kun Tieto/Enator/Evry syntyi tilkkutäkkinä.
Olen viime vuosina nähnyt yhtiön ehkä enemmän pääomasijoittajana kuin varsinaisena pörssiyhtiönä, kun suurin osa sen toiminnoista vaikuttaa olevan myynnissä, kunhan hinta on oikea. Jo myytyjen yli puolen miljardin arvoisten toimintojen lisäksihän Tieto yritti jo kerran myydä pankkiohjelmistojen toimintojaan ja myös muiden toimintojen myynnistä on ollut huhuja. Strategia voi olla oikea, jos kukaan ei halua olla yhtiön pääomistaja.
Suurin kysymykseni onkin juuri se – haluaako kukaan olla pääomistaja? Aiemmin heitä oli peräti kolme, eli Solidium, Cevian ja Evryn myynyt pääomasijoittaja Apax. Sittemmin jopa neljä, kun ruotsalais-norjalainen Incentive ja britti-amerikkalainen Silchester ostivat Apaxin pois. Enää lähinnä Solidium eli Suomen valtio on jäljellä, eikä yhtiön halituksessa muita omistajia ole edustettuina.
Liiketoiminnassa ei sinänsä ole silti ainakaan kovin suurta vikaa, vaan tulos on ollut melko tasainen ilman kertaeriä (jotka ovat liittyneet lähinnä myytyyn Tech Services -toimintaan). Jatkuuko tämä, vai viekö AI tuotot en osaa arvata? Olet oikeassa, että osakemarkkinat ovat nähneet tekoälyn uhkana monille ohjelmistoyhtiöille.
Kun en osaa arvata, pitää kuunnella minua fiksumpia. Nvidian perustaja Jensen Huang kertoi helmikuussa, että hänen mielestään ei pidä ajatella tekoälyn olevan uhka ohjelmistoyhtiöille, vaan se on niille hyödyllinen työkalu. Jos hän on oikeassa niin en näe, että Tiedolla olisi mitään suurempaa hätää. Se jää nähtäväksi.
Riskimme on joka tapauksessa pieni, kun Tieto edustaa vain 2,7 % salkustamme.
Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 24. huhtikuuta.
PhoebusBlogista
Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,
Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.
Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”
Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.
Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.
Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.
Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja