Seligson & Co - SijoitusRobotti

1.Sijoittaminen korkopapereihin on

hullun hommaa…

kaikkein riskikkäin sijoitusmuoto

periaatteessa sama asia kuin rahan antaminen lainaksi

mahdollista vain ammattisijoittajille

Ei ihan! Tai voi ollakin, esim. silloin kun korot ovat negatiivisia, mutta markkinoiden normaalitilanteissa löytyy useimmiten ihan järkeviä syitä sijoittaa korkoihin.

Ei sentään! Normaalisti ennemminkin päinvastoin. Koroista ei odoteta yhtä hyvää tuottoa kuin esim. osakkeista, vaan niillä haetaan ennemminkin sijoitusten arvon vaihtelun eli volatiliteetin vähentämistä.

Kyllä! Korkosijoittajan kannattaa miettiä asiaa juuri noin: antaisinko lainaa tämän velkakirjan liikkeeseenlaskijalle. Kuinka pitkäksi aikaa, millä korkoprosentilla?

Ei ihan! Sijoittaminen suoraan valtion ja yritysten velkakirjoihin on monessa tapauksessa ainakin tehokkainta nimenomaan ammattisijoittajille, mutta korkorahastojen kautta lähes kaikki lainamarkkinoiden kohteet ovat kenen tahansa sijoittajan ulottuvilla.

2.Korkosijoitusten riski riippuu

Laina-ajan pituudesta ja lainaksiottajan maksukyvystä

Euroopan keskuspankin päätöksistä

Talousennusteiden suunnasta

Auringonpilkuista

Kyllä! Mistäpä muustakaan!

Mjaa… Voi tietysti ainakin epäsuorasti riippuakin, mutta verrattuna tuohon edelliseen kohtaan, on kyseessä aika kaukaa haettu vaihtoehto.

Ei oikeastaan. Varsinkin kun suuri osa talousennusteista menee enemmän tai vähemmän pieleen.

Hah! Valitsit tämän vaihtoehdon vain nähdäksesi minkä selityksen olimme sille keksineet, myönnä pois!

3.Sijoittaminen osakkeisiin on

hullun hommaa sekin…

kaikkein riskikkäin sijoitusmuoto

mahdollista vain ammattisijoittajille

omistusosuuksien hankkimista yhtiöistä

Ei sentään! Enimmäkseen se on sangen järkevää. Tosin jatkuva kaupankäynti eli sijoitusten vaihtelu sekä yritykset ns. ajoittaa markkinoita eli arvailla nousuja ja laskuja nopealla tahdilla – ne ovat hullun hommaa!

Mjaa… Tavallaan ehkä, siis järkevistä vaihtoehdoista. Mutta jos hajauttaa hyvin ja on riittävän pitkäjänteinen, niin riskit pienevät erittäin merkittävästi.

No ei! Mahdollista melkein kenelle vaan. Vieläpä helposti.

Kyllä, sitä se on! Kun oivaltaa, että osakesijoittamisen ydin on omistamisessa – ei siis kaupankäynnissä ja markkinoiden arvailussa – ymmärtää sijoittamisesta jo paljon!

4.Osakesijoitusten riskiin ei vaikuta yksi seuraavista, mikä?

Omistettujen yhtiöiden menestys

Psykologia eli tunnelmat osakemarkkinoilla

Talousennusteiden suunta

Mitä eri yhtiöitä sijoittaja omistaa eli sijoitusten hajautus

Tämä vaikuttaa! Jos omistaa yhtiöitä, joka menestyvät, niin vaurastuu. On kuitenkin vaikeaa jollei mahdotonta etukäteen tietää, mitkä yhtiöt menestyvät varmasti. Siksi hajautus.

Psykologiakin vaikuttaa. Tosin lähinnä kohtuullisen lyhyellä eli muutaman vuoden aikavälillä. Oikeasti pitkäjänteinen sijoittaja näkee matkallaan tunnelmia suuntaan jos toiseenkin ja yksittäisten jaksojen merkitys liudentuu.

Tämä se on! Ennusteiden suunta vaikuttaa korkeintaan edellisen kohdan eli markkinapsykologian kautta. Noin muuten ei, koska harvoinhan ne ennusteet pitävät edes paikkaansa.

Tämä se vasta vaikuttaakin! Hajautus on tehokkain yksittäinen keino osakesijoitusten riskin vähentämiseksi. Sen pituinen se.

5.Osakesijoitusten pitkän aikavälin riski on vähäisempi kuin lyhyen. Miksi?

Pitkällä aikavälillä korostuu yhtiöiden menestys, lyhyellä markkinoiden tunnelmat

Konkurssiin menneet yhtiöt voidaan herätellä uudelleen henkiin

Talous kasvaa koko ajan vääjäämättä

Hajautus ei toimi lyhyellä aikavälillä

Näin on! Hyvienkin yhtiöiden kurssi laskee, jos sijoittajien odotukset tulevasta ovat synkällä tolalla. Hyvät yhtiöt hoitavat kuitenkin asiansa niin, että talouden suunnan kääntyessä ne ovat taas mainiossa vireessä.

Joo, mutta …konkurssitilanteissa käy yleensä niin, että nimenomaan osakkeenomistajat menettävät ainakin lähes kaiken. Liiketoiminta voi jatkua konkurssipesän pohjalta, mutta omistajat ovat uudet – tai vanhat omistajat ovat sijoittaneet uutta rahaa.

Mjaa… Näin on toki riittävän pitkinä sarjoina tarkasteltuna tapahtunut, mutta sijoittajan eteen voi hyvin tulla monien vuosien jaksoja, jolloin talous ei kasva. Yritykset saattavat silti tuottaa voittoa ja maksaa osinkoja, vaikka talouden alamäki liiketoimintaa vaikeuttaakin.

No vähän sinnepäin… Lyhyellä aikavälillä voi tulla eteen jaksoja, jolloin ainakin melkein kaikkien osakkeiden ja markkinoiden suunta on sama. Toisaalta riittävän pitkällä aikavälillä voi odottaa useimpien isojen osakemarkkinoiden tuottavan ainakin kohtuullisen hyvin.

6.Miksi sijoittajan ei kannata aktiivisesti vaihdella osake- ja korkosijoitusten välillä?

Kannattaa aina olla pelkästään osakkeissa

On vaikea tehdä se oikeaan aikaan ja vaihtaminen maksaa

Kun kerran valinnut sopivan jaon, niin sitä ei pidä muuttaa

Kannattaa kierrättää myös kiinteistöihin, metsään, raaka-aineisiin ja johdannaisiin

Jaa-a… Jos sijoitushorisontti on riittävän pitkällä, siis enemmän kuin muutamien vuosien päässä, niin on vaikea löytää hajautettua osake(rahasto)salkkua järkevämpää sijoituskohdetta. Hyvä on kuitenkin olla käteistäkin, ns. varakassa.

Täsmälleen! Niin sanottu markkinoiden ajoittaminen eli aktiivinen vaihtelu esimerkiksi korko- ja osakemarkkinoiden välillä epäonnistuu useammin kuin onnistuu, jopa ammattilaisilta. Ja kustannuksia siitä syntyy aina.

Joo, tavallaan… ei yleensä kannata yrittää vaihdella markkinoiden heilahtelujen vuoksi. Sen sijaan voi olla järkevää pienentää riskitasoa, esimerkiksi lisäämällä käteisenä olevan varakassan määrää, jos omassa elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia suuremman taloudellisen epävarmuuden suuntaan.

No ei! Mitä enemmän kierrätystä eri sijoituskohteisiin, sitä enemmän kuluja ja epäonnistumisen mahdollisuuksia.

Palaute

SELIGSON & CO:N SIJOITUSROBOTTI SIRO

Osakkeista ja koroista