Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

 

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta viikon aikana saamiini kysymyksiin (yleensä)  perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

 

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne.

 

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän Blogiin.

 

Halutessanne voitte keskenänne kommentoida Blogissa käsiteltyjä aiheita viestin lopussa olevan ”Lisää kommentti” –linkin kautta, kunhan teette sen avoimesti omilla nimillänne. En puutu keskusteluun, enkä vastaa sitä kautta esitettyihin kysymyksiin - lähettäkää siis minulle osoitetut kysymykset sähköpostiini. Jos keskustelua ei käydä avoimesti omilla nimillä, tulen poistamaan kommentoinnin mahdollisuuden.

 

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

 

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 8. tammikuuta.

 

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa 1. marraskuuta 2007 alkaen, MiFID-direktiivin astuttua voimaan. Vaikka Seligson & Co:lla toki on neuvontatoimilupa, tässä Blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin, oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

 

Seligson & Co:lla on myös sijoitusneuvontapalvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Siitä antaa lisätietoja esimerkiksi Jarkko Niemi:

http://www.seligson.fi/suomi/yritys/henkilosto/varainhoito/jarkko_niemi.htm

 

 

Ystävällisin terveisin,

 

Anders Oldenburg, CFA

salkunhoitaja

 

 

 

 

1. Salkunhoitajalta: Uusi yhtiömme Konecranes

 

Kuten tarkkavaisimmat teistä olette ehkä jo huomanneet, salkkuumme on joulukuussa ilmestynyt uusi yhtiö: Konecranes.

 

Päätökseni saattaa tuntua yllättävältä, kun olen monessa yhteydessä kertonut, että investointitavaroita tekevien firmojen ei pidä kuvitella palaavan vuosien 2006-2008 tulostasoille useaan vuoteen – jos koskaan. Nosturihan on nimenomaan investointitavara. Miksi siis ostan yhtiötä, jonka tulevaisuudennäkymiä pidän synkkinä?

 

Koska pidän Konecranesia erittäin laadukkaana yhtiönä, ja koska pidän siitä, miten yhtiön johto on ainakin toistaiseksi selviytynyt lamasta. Ja ennen kaikkea, koska Tamfeltin myynnin jälkeen salkkumme kaipasi lisää hajautusta ja lisää suomalaisia yhtiöitä.

 

Tutustuin ensimmäistä kertaa Konecranesiin sen ollessa vielä Koneen nosturidivisioona 1990-luvun alkupuolella. Olen sen jälkeen epätasaisin väliajoin seuraillut sitä sivusilmällä, ensin IndustriKapitalin omistuksen aikana ja sittemmin yhtiön listauduttua pörssiin. Olen koko tämän ajan pitänyt entistä toimitusjohtajaa, nykyistä hallituksen puheenjohtajaa Stig Gustavsonia erittäin hyvänä yritysjohtajana. Nykyisen toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin tapasin ensimmäistä kertaa reilu kuukausi sitten ja ensivaikutelmani myös hänestä oli hyvä.

 

Ennen kaikkea pidän siitä, että Konecranes on velaton yhtiö. Olemme laman aikana nähneet monen yhtiön sössivän taseensa oikein kunnolla, mutta Konecranes kuuluu niihin, jotka ovat vaikeina aikoina onnistuneet vahvistumaan. Syyskuun lopussa yhtiöllä oli nettokassaa 15 miljoonaa euroa.

 

Huippusuuri tilauskanta on toki helpottanut laman torjuntaa, laskevathan yhtiön saamat tilaukset tänä vuonna lähes 400 miljoonaa euroa enemmän kuin liikevaihto laskee. Mutta liikevaihtokin laskee tänä vuonna yli 20% ja siihen suhteutettuna pidän yhtiön lamantorjuntatyötä hyvin onnistuneena, erityisesti taseen osalta.

 

Lähivuodet tulevat toki olemaan erittäin haastavia. Onhan tehdasteollisuuden käyttöaste Euroopassa ja USA:ssa noin 15%-yksikköä alle normaalin (eli vain reilut 70%), joten teollisuustuotanto saa kasvaa lähes 20% ennen kuin uusia kapasiteetti-investointeja tarvitaan. Eikä korvausinvestointejakaan tarvita entiseen tahtiin, kun ”buumivuosina” hankitut laitteet ovat vielä kauan huipputerässä. Edes huoltotoiminta ei ole vaikeille ajoille immuuni. Mutta mehän sijoitamme pitkällä aikavälillä, jolloin lähikvartaalien tai edes lähivuosien näkymät eivät ole oleellisin tekijä. Oleellisinta on, saammeko maksamallemme hinnalle vastinetta ostamamme yhtiön todellisessa arvossa vai ei.  Konecranesissa mielestäni saamme.

 

Osake ei suinkaan ole halpa, mutta sen arvostus on mielestäni kohtuullinen, suhteutettuna yhtiön laatuun. Kuten muihin konepaja- ja laajemmin investointitavaroita valmistaviin yhtiöihin pätee, Konecranes tuskin enää saavuttaa vuosien 2007-2008 huippukatteet. Liikevoittoprosenttihan oli kaksinumeroinen huiman kysyntäpiikin aikana sekä viime vuonna että toissa vuonna.

 

Mutta, vaikka olettaisimme, että yhtiö ei olisi rakenteellisesti juurikaan parantunut vuosista 1994-2005, jolloin liiketulos oli keskimäärin 6% ja laskisimme ”normaalin” liikevaihdon olevan 20-25% alle viime vuoden tason, Konecranes pystyisi nykyisellään tekemään noin 100 miljoonan euron ”normaalia” liiketulosta. Kun yhtiön bruttoarvo on reilu miljardi euroa tämä tarkoittaa, että ”normalisoitu velaton P/E-luku” on noin 14x. Useimmille konepajayhtiöille se olisi korkea luku, mutta Konecranesin laatuun nähden en pidä hintaa liian korkeana.

 

Huomatkaa, että tuloksen ”normalisointiin” käyttämäni oletukset ovat melko varovaisia. Olen melko varma, että Konecranes on tänään rakenteellisesti vahvempi yhtiö kuin se oli 15 vuotta sitten. Mutta varovaisuus on tulevaisuuden ennustamisessa hyve (ainakin kun ennusteet tehdään sijoituspäätöksen tueksi) - jos yhtiö yltää parempaan, se luo sijoituksellemme turvamarginaalia.

 

- - -

 

Ostokseni ei siis ollut kannanotto siihen, että Suomen osakemarkkinat olisivat halvempia kuin muut markkinat. Tilanne on pikemmin päinvastainen, mutta Phoebuksen Suomi-paino oli mielestäni jo laskenut liian alas.

 

Osto ei myöskään ollut kannanotto syklisten yhtiöiden puolesta, vaan Konecranes on mielestäni harvinainen poikkeus investointitavaroita tuottavien yhtiöiden joukossa – poikkeuksellisen laadukas yhtiö, jonka osake poikkeuksellisesti ei ole ylihinnoiteltu.

 

Palaan yhtiöön seuraavassa neljännesvuosikatsauksessamme ensi vuoden alussa. Siihen saakka Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2010!

 

.

Hyvän kuuloinen ostos. Olen kaikesta samaa mieltä kanssasi Anders. Yhtiö on vahva sekä palveluissa että nosturiliiketoiminnassa. Stig on kova tekijä.

Suurkiitos Andersille tämän hienon palstan ylläpitämisestä.
Konecranesista en nyt osaa sanoa mitään erityistä. Nuoruuteni kesiä vietin siellä erilaisia töitä tehden, kuten monet Hyvinkääläiset nuoret. Enimmäkseen jäi hyvät muistot. Paljon nuoria töissä ja vakkarit opastivat heitä aika kivasti.
Stig Gustavssonin ja Stig Lundmarkin ajatuksiin aioin kyllä tutustua. Ylin johto luo yrityskulttuurin, jonka pitäisi olla avoin, rehellinen, ihmistä ja suoraa mielipiteenvaihtoa ym. muita hyviä asioita kunnioittava.

Kommentoin poikkeuksellisesti näin, koska seuraavaan blogiin on pitkä aika. Lukekaa kuitenkin blogin alkusanat ja toimikaa jatkossa niissä olevien ohjeiden mukaan.
Kassa on tällä hetkellä 6% rahaston arvosta ja Konecranes 1,7% rahastosta. Syyskuun lopussa kassa oli 10% ja Tamfelt 1,6%. Tällä välin olen ostanut muita osakkeitamme 1,5% rahastosta ja asiakkaat lunastaneet 3,2% osuuksistaan (joista yksi asiakas 2,5% joulukuussa).
Vuoden lopussa asiakkaiden liikkeet ovat yleensäkin suurempia kuin muulloin, oletettavasti, koska monet suunnittelevat silloin sijoituksiaan uudelleen?
Itse en ole muuttanut omistustani, jos sitä halusit kysyä. Omistan tällä hetkellä 14,4% rahastosta.
Ystävällisin terveisin,
Anders Oldenburg, salkunhoitaja

Näköjään Tamfeltin myynnin ja Konecranesin oston yhteydessä kassa on pienentynyt monta prosenttiyksikköä. Mitä muuta on tapahtunut?