Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta viikon aikana saamiini kysymyksiin (yleensä)  perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne.

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän Blogiin.

Halutessanne voitte keskenänne kommentoida Blogissa käsiteltyjä aiheita viestin lopussa olevan ”Lisää kommentti” –linkin kautta, kunhan teette sen avoimesti omilla nimillänne. En puutu keskusteluun, enkä vastaa sitä kautta esitettyihin kysymyksiin - lähettäkää siis minulle osoitetut kysymykset sähköpostiini. Jos keskustelua ei käydä avoimesti omilla nimillä, tulen poistamaan kommentoinnin mahdollisuuden.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne torstaina 1. lokakuuta.

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa 1. marraskuuta 2007 alkaen, MiFID-direktiivin astuttua voimaan. Vaikka Seligson & Co:lla toki on neuvontatoimilupa, tässä Blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin, oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Seligson & Co:lla on myös sijoitusneuvontapalvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Siitä antaa lisätietoja esimerkiksi Petri Pohjanoksa:

http://www.seligson.fi/suomi/yritys/henkilosto/varainhoito/petri_pohjanoksa.htm

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA

salkunhoitaja

1. Olet salkunhoitaja, mutta myös yksityisyrittäjä Seligson & Co:n kautta. Miten nämä roolit lomittuvat toisiinsa? Onko niistä haittaa vai hyötyä toisilleen?

Hyvä kysymys, johon en tiedä onko minulla kovin hyvää vastausta. Olet aivan oikeassa, joskin koen olevani Seligson & Co:ssa pikemmin ”kimppayrittäjä” kuin yksityisyrittäjä, onhan meitä yhtiössä useampia partnereita.

Roolit osaltaan ehkä hieman tukevat toisiaan, koska törmään yrittäjänä joihinkin asioihin, joiden kanssa salkkuyhtiömmekin painiskelevat, ja törmään salkunhoitajana yritysten keksimiin ratkaisuihin, joita voimme omassa liiketoiminnassamme soveltaa. Käytännössä nämä ”synergiahyödyt” ovat kuitenkin erittäin pieniä.

Intressiristiriitoja voisi ajatella syntyvän siitä, että haluan Seligson & Co:n osaomistajana maksimoida Phoebuksen tuoton yhtiöllemme kun taas salkunhoitajana tehtäväni on maksimoida rahaston tuotto sen osuudenomistajille. Rahaston kulut – jotka ovat yhtiömme tuottoja – ovat tietenkin osuudenomistajilta pois. Mutta aivan sama ristiriita syntyisi, jos olisin ”vain” palkkarenki. Olisihan silloinkin intressini, että yhtiö voi maksaa minulle jatkossakin palkkaa.

Oman kokemukseni perusteella ehkä suurin ero yrittäjän ja palkkarengin välillä on, että ensin mainittu taatusti muistaa joka päivä kuka maksaa hänen palkkansa. Suurissa organisaatioissakin asiakaspalvelu voi toki olla erinomaista, mutta sen laatu on yleensä vaihtelevampaa, koska byrokratia jättää joskus asiakkaat varjoonsa.

Tähän joku voisi kontrata, että suuri organisaatio on asiakkaalle turvallisempi kuin pieni. Juuri meidän alallamme en itse ole tätä mieltä – valvonta on tiukkaa myös pienille yhtiöille, jotka eivät ota läheskään samoja riskejä kuin suuret yhtiöt - mutta ymmärrän hyvin, että suuret organisaatiot mielellään levittävät tätä ilosanomaa ja ymmärrän myös, että moni voi uskoa siihen.

Vanguard-rahastoyhtiön perustaja John Bogle jakaa usein rahastoyhtiöt varainhoitoyhtiöihin ja markkinointiyhtiöihin. Ensin mainituilla fokus on asiakkaan saamissa tuotoissa, jälkimmäisillä yhtiön tuotoissa. Eron näkee hyvin kun vertaa vaikkapa parvaljakkoa Sequoiaa ja Tweedy, Brownea aivan eri tavalla toimiviin Fidelityyn ja J.P.Morganiin.

Hyvät yhtiöt (= varainhoitoyhtiöt) ovat usein pieniä ja huonot (= markkinointiyhtiöt) ovat usein isoja. Mutta ei aina – yhteistyökumppanimme Capital International Funds on osa maailman suurimpiin kuuluvaa rahastoperhettä, mutta on silti mielestäni onnistunut säilyttämään asiakasfokuksensa.

Capital Groupin omistavat sen työntekijät (salkunhoitajat ja analyytikot). Ehkä se on onnistunut pysymään asiakkaidensa asialla juuri siksi, että asiakas on kuitenkin useimmiten lähempänä yrittäjän kuin byrokraatin sydäntä?

.