Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 37/06: Scania/osingot

Phoebus   |     15.9.2006   

 

  1. Saksalainen MAN on kertonut harkitsevansa vakavasti tarjouksen tekemistä Scaniasta lähipäivinä. Miten kommentoit Scanian tämänhetkistä tilannetta?

Ensinnäkin – joka mielestäni on tässä asiassa tärkeintä – emme tule omistamaan mahdollista MAN-Scaniaa. En usko tällaisiin yritysostoihin. Volvo on osaltaan selvästi osoittanut, että hyvinkin toteutettu yritysosto kuorma-auto-alalla kestää kymmeniä vuosia integroida (kunnes koko vanha kanta on poistunut maanteiltä). Asiasta lisää Phoebuksen Vuosikirjassa 2005, Scanian toimitusjohtaja Leif Östlingin haastattelussa.

Tulen siis myymään Scanian osakkeemme jos MANilta tulee tarjous. Mutta milloin?

Varmin tapa toimia olisi myydä ne heti. Scanian osakekurssihan on jo noussut, kun tieto mahdollisesta tarjouksesta tuli julkisuuteen. Tätä kirjoittaessani kurssi on 420 kruunua, sen oltua ennen huhuja noin 350 kruunua. Kurssista 20% muodostuu siis osakkeeseen jo diskontatusta ostopreemiosta. Jos tarjousta ei tule, kurssi oletettavasti laskee tämän verran.

Mahdollisen ostotarjouksen tasoa emme vielä tiedä. Markkinoilla spekuloidaan sen olevan luokkaa 430-440 kruunua (jonka osakekurssikin diskonttaa). Scania on kuitenkin maailman kannattavin kuorma-autontekijä, ja alansa parhaan yhtiön arvo voi joskus olla yllättävän suuri. Riittää kun katsoo mitä VW maksoi Investorille osuudestaan kuusi ja puoli vuotta sitten (370 kruunua). Scania on tänään vielä parempi yhtiö kuin silloin.

Aion katsoa korttimme hieman pidemmälle ennen kuin toimin, silläkin riskillä, että kauppaa ei synny ja menetämme hyvän tilaisuuden. Tämä on tietoinen riski jonka otan siksi, että pidän kaupan todennäköisyyttä suurehkona (selvästi yli 50%) ja lisäpotentiaalia ja kurssiriskiä suurin piirtein samoina (70-80 kruunua kummassakin). Odotusarvomielessä siis kannattaa odottaa, riskienhallintamielessä päätös on hieman kyseenalaisempi. Mielipiteeni voi tässä asiassa muuttua nopeasti, joten palaan asiaan ensi viikon Blogissa.

Entä jos myymme osakkeet? Sijoittaisinko ne maailman sen jälkeen selvästi parhaimpaan kuorma-autofirmaan, amerikkalaiseen Paccar-yhtiöön (Kenworth, Peterbilt ym rekat)?

Tuskin. Paccar on hieno firma, mutta sijoitan mieluummin lähialueille, yhtiöhin jotka tunnen. En näe mitään erityistä syytä olla mukana juuri kuorma-autobisneksessä. Omistamme Scaniaa, koska se on ja on kauan ollut eräs Pohjoismaiden parhaita yhtiöitä. Pohjoismaissa, lähinnä Ruotsissa, löytyy muitakin helmiä, joita emme vielä omista.

Mutta katsotaan nyt Scania-tilanne rauhassa loppuun ensin.

  1. Voisitko joskus valaista blogissasi tulevalle osuudenomistajalle kuinka rahaston arvo käyttäytyy yhtiöiden maksamien osinkojen jälkeen. Missä vaiheessa irronneet osingot maksetaan rahastoon?

Lyhyt vastaus: heti kun ne irtoavat. Rahaston arvolle ei tapahdu mitään.

Rahastojen päivittäisessä arvonlaskennassa huomioidaan jatkuvasti kaikki rahaston omistukset, saatavat ja velat. Osinkojen osalta tämä tarkoittaa, että osingon irrottua osakkeen hinnasta rahastolle syntyy osinkosaatava, joka huomioidaan rahaston arvossa.

Osakkeiden kaupankäynnissä kauppojen täsmäytys tapahtuu kolmen pankkipäivän viiveellä. Tästä syystä ns täsmäytyspäivä, jona omistajan on oltava merkitty osakerekisteriin jotta saisi osinkoa, on kolme pankkipäivää yhtiökokouksen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että yhtiökokouspäivänä ostettu osake oikeuttaa vielä osinkoon, seuraavana päivänä ostettu osake ei enää oikeuta siihen.

Osakkeen hinta laskee teoriassa siis yhtiökokousta seuraavana päivänä osingon verran. Samalla rahastoon kirjataan osingon suuruinen osinkosaaminen. Rahaston arvo ei muutu.

Osingon maksu tapahtuu vasta myöhemmin, yleensä viikon tai parin viiveellä. Silloinkaan rahaston arvossa ei tahdu mitään. Osinkosaaminen vain muuttuu käteiseksi.

(Sanoin edellä, että osake laskee teoriassa osingon verran. Käytännössä lasku voi olla hieman eri suuruinen, riippuen lähinnä yhtiön omistajien verostatuksesta. Jos esimerkiksi kaikki omistajat olisivat ulkomaisia, jotka maksavat osingoistaan 15% lähdeveroa, osake todennäköisesti laskisi hieman osinkoa vähemmän, koska rationaalisesti ajatellen vain 85% osingosta olisi etukäteen diskontattu osakekurssiin. Jos kaikki omistajat olisivat verottomia säätiöitä, kurssin pitäisi laskea juuri osingon verran. Mutta tämä on pikkuinen yksityiskohta, joka ei varsinaisesti liity aiheeseen).

.