Vko 40/16: Säilytysyhteisö
[6.10.2016] Anders Oldenburg

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

 

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta viikon aikana saamiini kysymyksiin (yleensä)  perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

 

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

 

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän Blogiin.

 

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

 

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 21. lokakuuta.

 

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa 1. marraskuuta 2007 alkaen, MiFID-direktiivin astuttua voimaan. Vaikka Seligson & Co:lla toki on neuvontatoimilupa, tässä Blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin, oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

 

Seligson & Co:lla on myös sijoitusneuvontapalvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Siitä antaa lisätietoja esimerkiksi Jarkko Niemi:

http://www.seligson.fi/suomi/yritys/henkilosto/varainhoito/jarkko_niemi.htm

 

 

Ystävällisin terveisin,

 

Anders Oldenburg, CFA

salkunhoitaja

 

 

 

 

 

1. Salkunhoitajalta: Phoebuksen säilytysyhteisö vaihtuu

 

Kuten monet teistä olette ehkä huomanneet, rahastojemme säilytysyhteisö muuttuu 1.11.2016 ja rahastojen sääntöihin tehdään samalla muutamia täsmennyksiä. Tämä koskee myös Phoebusta.

 

Taustalla on se, että Phoebusta ja OMXH25 indeksiosuusrahastoamme lukuun ottamatta kaikkien rahastojemme säilytysyhteisönä on aiemmin toiminut Seligson & Co Oyj, siis rahastoyhtiömme emoyhtiö. Uusi sääntely lisäisi jatkossa merkittävästi byrokratiaa, jolloin päädyimme ulkoistamaan säilytysyhteisötoiminnan. Samalla uusi sääntely on helpottanut ulkoistamista, koska se on standardoinut tarjontaa ja lisännyt kilpailua.

 

Phoebuksen säilytysyhteisönä on tähän saakka toiminut Svenska Handelsbanken, joka on minusta ollut Phoebukselle erinomainen kumppani. Se ei kuitenkaan ollut koko rahastoperheemme osalta tarjouskilpailussa kilpailukykyinen, säilytystoiminta kun ei taida olla pankin ydinliiketoimintaa. Muiden rahastojemme osalta valinta kohdistui siksi OP Yrityspankkiin.

 

OMXH25 –indeksiosuusrahasto jatkaa Handelsbankenilla, joka toimii myös rahaston markkinatakaajana. Phoebus olisi todennäköisesti myös voinut pysyä Handelsbankenilla mutta näin paremmaksi, että kaikkien ”tavallisten” rahastojemme säilytysyhteisönä on sama taho, jolloin voimme yhtenäistää rutiinit. Siksi myös Phoebus siirtyy OP Yrityspankkiin.

 

Muutos ei käytännössä näy osuudenomistajille, mutta se on silti tärkeä. Onhan säilytysyhteisö se taho, jolle rahaston hallinta siirtyisi, jos rahastoyhtiölle tapahtuisi jotain (kuten vaikkapa konkurssi tai toimiluvan menetys). Siten säilytysyhteisö on osuudenomistajan omaisuudensuojan kannalta hyvin oleellinen taho.

 

On siis päivänselvää, että muutos on iso askel parempaan kaikkien muiden rahastojemme kuin Phoebuksen tai OMXH25:n omistajille. Samassa konsernissa oleva säilytysyhteisö ei mielestäni anna sitä suojaa, joksi lainsäätäjä on alunperin säilytysyhteisöä suunnitellut ja se on osuudenomistajille aivan turha riski. Silti lisäksemme vain neljä muuta Suomen 11 suurimmasta rahastoyhtiöstä käyttävät ulkopuolista säilytysyhteisöä.

 

Toisin kuin muilla rahastoillamme, Phoebuksella ja OMXH25:lla on jo aiemmin ollut ”henkselit ja vyöt”. OMXH25:n omistajien kannalta mikään ei muutu ja Phoebuksen omistajien kannalta muutos on hieman huonompaan, koska OP –ryhmä ei ole läheskään Handelsbankenin veroinen pankki. Mutta se on riittävän hyvä.

 

- - -

 

Samassa yhteydessä Phoebuksen kiinteä hallinnointipalkkio ”laskee” nykyisestä 0,75%:ista 0,74%:iin. Mitään todellista muutosta ei kuitenkaan tapahdu, palkkio vain määräytyy eri tavoin kuin ennen. Toistaiseksi rahastoyhtiö on maksanut säilytyksestä, jatkossa rahasto maksaa itse säilytyksestä suunnilleen tuon 0,01% verran vuodessa. Kiinteiden juoksevien kulujen taso on siis jatkossakin 0,75% vuodessa.

 

Uudessa rakenteessa osuudenomistajilla on toki se riski, että säilytyspalkkioiden noustessa merkittävästi rahastosta voisi tulla entistä kalliimpi. Toisaalta niinhän se olisi varmaan tullut vanhassakin järjestelmässä, ainoastaan hieman eri tavoin, eli suoran palkkiohinnaston noston kautta. Trendi säilytyspalkkioissa lienee pitkällä tähtäimellä kuitenkin laskeva toiminnan automatisoituessa ja kilpailun yhä kasvaessa. Aivan kuten välityspalkkioissa olemme nähneet jo ainakin 30 vuoden ajan.

 

- - -

 

Yksi oleellinen muutos Phoebuksessa tapahtuu: Rahasto tulee lopettamaan osakkeiden lainaksi annon ainakin toistaiseksi.

 

Kirjoitin tarkemmin osakelainauksesta viikon 03/09 blogissa vajaat 8 vuotta sitten, kun Phoebus aloitti lainauksen. Lyhyenä yhteenvetona toimintaan sisältyy todellinen riski, joskin se on äärettömän pieni. Riski liittyy siihen, että vastapuoli menisi kumoon samalla kun rahaston saaman vakuuden arvo laskisi (tai vakuuden realisointi epäonnistuisi).

 

Olen hyvin pystynyt elämään tämän riskin kanssa, kun vastapuolenamme on ollut Euroopan ja ehkä maailman vakavaraisimpiin pankkeihin kuuluva Handelsbanken. Jatkossa osakelainauksen harjoittaminen Handelsbankenin kautta ei liene käytännöllistä tai kustannustehokasta, kun se ei enää toimi rahaston arvopapereiden säilyttäjänä.

 

Phoebus voisi toki jatkaa osakelainausta jonkin muun tahon kanssa ja jotkut muut rahastomme tekevätkin niin. Minun mielestäni tuotot eivät kuitenkaan kata riskiä. Riski on marginaalinen mutta niin ovat tuototkin. Phoebus on viimeisen viiden vuoden ajan tienannut keskimäärin 0,04% vuodessa osakelainauksella, joten ”kiinteä nettopalkkio” on ollut 0,71% vuodessa. Joka nyt siis nousee 0,75%:iin. Se ei maailmaa kaada.

 

En sulje pois, etteikö Phoebus joskus taas jossain muodossa voisi harjoittaa osakelainausta, jos lainojen hinnoittelu merkittävästi nousee ja löytyy sopiva vastapuoli, mutta toistaiseksi sekä osakelainauksen tuotot että lainaustoiminnan riskit tulevat poistumaan rahastosta (viimeistään 1.11.2016 alkaen).

 

- - -

 

Kaikki nämä asiat saattavat vaikuttaa kovin teoreettisilta. Ja minä saatan varmaan vaikuttaa ylivarovaiselta, kun haluan sekä säilytyksessä että osakelainauksessa tuplavarmistuksen – rahastossa erillisen säilytysyhteisön ja lainauksessa lain vaatiman vakuuden lisäksi vielä äärimmäisen luotettavan ja vakavaraisen vastapuolen.

 

Mutta riskienhallinnassa onkin mielestäni syytä olla ylivarovainen, ainakin kun riskejä voi vähentää ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Silloin kun riskit tuntuvat hyvin kaukaisilta, niitä helposti sivuuttaa. Kuitenkin ikuisessa perspektiivissä kaikki mikä voi tapahtua myös tulee joskus tapahtumaan, ihan matemaattisesti ajatellen. Siksi on minusta parempi järjestää asiat niin, että voi nukkua yönsä rauhassa.

 

On hyvä huomata, että Phoebuksen ylivoimaisesti suurin riski on osakemarkkinariski, jolta en yritä suojautua. Osakesijoituksethan ovat myös rahaston ylivoimaisesti tärkein tuoton lähde. Puhun yllä vain niistä riskeistä, jotka eivät liity rahaston varsinaiseen tehtävään, eli osakeriskin ottamiseen.

 

.




Takaisin

Lähetä tämä sivu kaverille linkkinä