Vko 16/06: Ruotsi/TietoEnator
- Mistä johtuu, että ruotsalaisia small-cap -firmoja on salkussasi vähän kotimaisiin verrattuna? Ajattelin, että taustasi ansiosta kyseinen markkina olisi sinulle kuin toinen kotimarkkina ja tarjontaakin on ainakin määrällisesti Helsinkiä enemmän.
Erittäin hyvä kysymys!
Olet minusta aivan oikeilla jäljillä. Jos laajentaisin Phoebuksen ”ydinmarkkinoita” pois Suomesta, luontevin suunta olisi ehdottomasti Ruotsi. Kulttuuriero on toki iso, mutta äärettömän paljon pienempi kuin kauemmas mentäessä (Ruotsi on eri maa, muu maailma on jo eri maailmaa).
On ehkä syytä muistuttaa, että Phoebus ei sijoita pelkästään pieniin yhtiöihin. Sijoitan sellaisiin keskimääräistä useammin, koska niiden joukosta löytyy yleensä helpommin helmiä, koska suursijoittajat eivät vaivaudu epälikvidejä osakkeita seuraamaan. Mutta sijoitan aivan yhtä mielelläni isompiin yhtiöihin, jos ne ovat hyvin johdettuja (ei liian byrokraattisia) ja järkevästi hinnoiteltuja.
Ruotsissa tällainen on Handelsbanken, jonka paino salkussamme on 6,7%. Se kertoo (katso kysymys 3 alla), että kysessä on yritysjohto, johon luotan poikkeuksellisen paljon. Muut ruotsalaiset sijoituksemme (Securitas ja Scania) ovat enemmän ”ulkomaisia likviditeettisijoituksia” ja niiden painot ovat normaalimpia (3,2% ja 2,7%).
Olet aivan oikeassa siinä, että taustani johdosta olen 17 vuotta kuullut analyysejä ruotsalaisista yhtiöistä. Huomaa kuitenkin, että analyysit koskevat yleensä vain niitä yhtiöitä, jotka ovat likvidejä. Tuntemukseni on puutteellista lukumäärältään erittäin suuren yhtiöjoukon osalta, joskin ehkä tunnen suurehkon osan Ruotsin pörssiarvosta.
Fakta on joka tapauksessa, että en tunne edes suuria ruotsalaisia yhtiöitä riittävän hyvin. Pankkiiriliikkeen tekemä analyysi on yksi asia, yritysjohdon tunteminen aivan toinen. Siksi sijoitusuniversumimme laajentaminen Ruotsiin vaatisi ehdottomasti sitä, että viettäisin merkittävän osan ajastani siellä. Siihen minulla ei nyt ole aikaa.
Yleisesti ottaen koen, että minulla olisi vielä vaikka kuinka paljon tekemistä nykyisten yhtiöidemme (ja muutaman muun nykyisen ideani) seurannassa, sekä asiakaspalvelumme kehittämisessä, jos aikaa olisi rajattomasti. Uusien yhtiöiden etsiminen – hauskaa sekin – on listalla vasta kolmosena.
- Olen harkinnut Affärsvärldenin ja Aktiespararen lehtien tilaamista. Osaatko suositella niitä tai jotain muuta hyvää kanavaa? Kuka on Ruotsin Anders Oldenburg viikkoblogeineen? :-)Sijoitushorisonttini on sen verran pitkä, että sanomalehtiin en aikaani tuhlaa – päivässä vanheneviin uutisiin.
Sinulla on oikea asenne sijoittamisen aikajänteeseen. Aika on sijoittajan ystävä.
Viikkolehdet ovat minustakin parempia, koska ne keskittyvät usein enemmän yritysten ja ennen kaikkea yritysjohtajien profilointiin kuin päivän pikku-uutisiin. Luen itse mielelläni hyvin tehtyjä yritysjohtajien haastatteluja kun löydän sellaisia, niitä vain löytyy melko harvoin. Toisaalta viikkolehdistäkin joutuu seulomaan pois kaikki hyödyttömät ”näkemykset” markkinoiden suunnasta ja/tai yhtiöiden arvostuksista.
Olet minusta oikeilla jäljillä. Affärsvärlden on laadullisesti hieman parempi kuin kilpailijansa (siksi ostin sen Leif Östlingin haastattelun viime vuoden Vuosikirjaan).
Salkunhoitajia en tunne riittävästi. Ruotsi on iso maa, josta löytyy varmaan monia minua parempia kavereita. Yksi erittäin fiksu on Investment AB Spiltanin pääomistaja Per H Börjesson, joka ylläpitää myös omia sijoitussivujaan, jotka tosin eivät kovin usein päivity. Löydät ne tästä:
Spiltanilla on myös oma rahastoyhtiö (Spiltan & Pelaro Fonder), jonka salkunhoitajista tapasin Anders Wengholmin viimeksi Omahassa – hän ajattelee siis sijoittamista oikein – ja Erik Brändströmin olen tuntenut kauan. Heidän neljännesvuosikatsauksiaan yritän muistaa lukea (varsinkin Andersin ovat usein hauskoja). Löydät ne tästä:
Huomaa, että tämä ei ole sijoitussuositus. En ole tarkemmin tutkinut heidän rahastojaan, en ole sijoittanut niihin, emmekä tee heidän kanssaan myynnillistä yhteistyötä.
Mitä viikkoblogiin tulee, se on ilmeisen huono idea, kun kukaan ei ole sitä vielä kopioinut. Hyvät ideathan kopiodaan yleensä nopeasti. 🙂
- TietoEnatorin paino rahastossa on melko kova. Itse en ole oikein koskaan pystynyt luottamaan TE:hen. Mikä on näkemyksesi TE:stä ja sen tulevaisuudesta rahastossa?
Jos luet Phoebuksen Vuosikirjat vuosilta 2004 ja 2005 (löytyvät Phoebuksen pääsivulla kuvani vieressä) näet mielipiteeni sekä TietoEnatorista että kaikista muistakin salkkuyhtiöistämme.
TietoEnatorin tilanne on toki hieman muuttunut vuodessa. Matti Lehti on ”enää” hallituksen puheenjohtaja, ja Pentti Heikkinen on ottanut operatiivisen vastuun firmasta. En usko muutoksen olevan kovin dramaattinen – herrathan ovat jo jonkin aikaa harjoitelleet tätä (Heikkisen ollessa COO) – mutta johdon vaihtuminen on aina riski, ja yhtiöitä on sen tapahtuessa syytä seurata normaalia tarkemmin.
Olen kauan pitänyt TietoEnatoria erittäin ammattimaisena yhtiönä. Ammattimaisuus ei synny vain hyvästä toimitusjohtajasta, se edellyttää organisaation syvien rivien toimivan ammattimaisesti. Siksi luotan ammattimaisuuden jatkuvan Heikkisen kaudella.
Mitä yhtiön painoon tulee, se itse asiassa ei ole erityisen suuri Phoebuksen yhtiöksi. Olen monesti kertonut sijoittavani noin 75% Suomeen ja 25% ulkomaille ja myös, että ideaalitilanteeni on omistaa 8-10 yhtiötä salkun kummassakin osassa. Tällöin suomalaisen sijoituksen normaalipaino on siis 7-10% ja ulkomaisen sijoituksen 2,5-3%. Tunnen ulkomaiset ”salkunhoitajamme” (yritysjohtajat) suomalaisia huonommin, joten on syytä ottaa pienempi riski per sijoituskohde ulkomailla.
TietoEnatorin paino Phoebuksessa on noin 6,5%, eli hieman tavanomaista pienempi. Se johtuu lähinnä siitä, että en vähään aikaan ole pitänyt sitä erityisen halpana. Suhteessa muihin suomalaisiin osakkeisiin sen arvostus on toki edelleen järkevä.
Phoebukseen sijoittamista harkitsevan on syytä huomata tämä poikkeuksellinen salkun keskittyneisyys. Se tarkoittaa, että rahastoon ei pidä sijoittaa pääosaa varallisuudestaan. Phoebus on mauste muuten hyvin hajautettuun (indeksi)rahastosalkkuun.
Omasta osakevarallisuudestani suurin osa on Phoebuksessa. Mutta minä olen salkunhoitaja, joten minä olen poikkeus. Jos en luottaisi itseeni, kuinka voisin odottaa teidän luottavan minuun?
.