Vko 39/12: Hajautus/ostot
[27.9.2012] Anders Oldenburg

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

 

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta viikon aikana saamiini kysymyksiin (yleensä)  perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

 

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

 

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän Blogiin.

 

Halutessanne voitte keskenänne kommentoida Blogissa käsiteltyjä aiheita viestin lopussa olevan ”Lisää kommentti” –linkin kautta, kunhan teette sen avoimesti omilla nimillänne. En puutu keskusteluun, enkä vastaa sitä kautta esitettyihin kysymyksiin - lähettäkää siis minulle osoitetut kysymykset sähköpostiini. Jos keskustelua ei käydä avoimesti omilla nimillä, tulen poistamaan kommentoinnin mahdollisuuden.

 

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

 

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne maanantaina 15. lokakuuta.

 

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa 1. marraskuuta 2007 alkaen, MiFID-direktiivin astuttua voimaan. Vaikka Seligson & Co:lla toki on neuvontatoimilupa, tässä Blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin, oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

 

Seligson & Co:lla on myös sijoitusneuvontapalvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Siitä antaa lisätietoja esimerkiksi Jarkko Niemi:

http://www.seligson.fi/suomi/yritys/henkilosto/varainhoito/jarkko_niemi.htm

 

 

Ystävällisin terveisin,

 

Anders Oldenburg, CFA

salkunhoitaja

 

 

 

 

1. Meillä näyttää olevan 25 osaketta salkussa. Oletko lukumäärään tyytyväinen? Onko osakkeita kenties liikaa tai liian vähän?

 

Itse asiassa omistamme tällä hetkellä 13 suomalaisen ja 11 ulkomaisen yhtiön osakkeita, eli 24 eri yhtiön osakkeita. Rahastoluotaimessa Phoebukselle löytyy kyllä 25 riviä, mutta työkaluparka ei osaa ottaa huomioon, että Ekokemin A- ja B-osakkeet ovat samaa riskiä.

 

Kuten ehkä olet huomannut, omistuksistamme neljä on kovin pieniä: Hamburger Hafen, Tulikivi, Vaisala ja Strayer Education edustavat kukin alle 2% rahaston arvosta. Tähän pääsyynä on, että osakkeiden kurssikehitys on ollut heikko, yhtiöiden ongelmista johtuen. Ongelmat ovat hillinneet myös minun ostointoani, joten en ole nostanut näitä omistuksia ”normaalille tasolle”, joka on vähintään 2-3% rahaston arvosta. Jos luottamukseni yhtiöihin vahvistuu ennen kuin osakekurssit ehitivät nousta, tulen nostamaan niiden painoa salkussa. Mutta on syytä huomata, että saatan hyvin myöhästyä.

 

Phoebuksessa on enimmäkseen ollut vähän yli 20 eri yhtiön osakkeita. Se ei ole mikään varsinainen tavoite, mutta lienee normaali tilanne, koska pyrin sijoittamaan vähintään 3-4% rahastosta niihin yhtiöihin, joihin uskon, enkä juuri myy osakkeita ainakaan riskienhallintasyistä ennen kuin niiden paino ylittää 8-9% rahaston arvosta. Jos rahastossa olisi 50 yhtiön osakkeita, meillä olisi lukuisia 1-2% rahastosta edustavia omistuksia, joka ei ole minun tyyliäni. Jos uskon firmaan, haluan omistaa sitä niin paljon, että sillä on todellinen merkitys rahaston kehitykselle.

 

Parinkymmenen yhtiön salkku ei tietenkään ole läheskään riittävästi hajautettu, jos ajatellaan sijoittajan kokonaissalkkua. Siksi suosittelemme Phoebusta vain pieneksi mausteeksi muuten hyvin hajautettuun (indeksirahasto)salkkuun. Omistusten riittävän  lukumäärän lisäksi – vähintään satoja yhtiöitä, mieluummin tuhansia - sijoittajan on syytä varmistaa, että salkku on hajautettu maantieteellisesti ja toimialoittain. Tässä on huomioitava myös yhtiöiden toiminta. Jos ostaa Venäjä-rahaston kylkeen Nokian Renkaiden osakkeita, se ei juuri maantieteellistä hajautusta edesauta.

 

Jos hankkii esimerkiksi kuuden kehittyneiden maiden indeksirahastojamme (Suomi, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia, Global Brands ja Global Pharmaceuticals), eri yhtiöitä on salkussa yhteensä reilut 520 kpl, kuten voit rahastoluotaimestamme nähdä. Tällöin hajautus alkaa jo olla melko hyvin kohdallaan. Vaikka sanon, että minun sijoitustyyliini eivät kuulu alle 2-3% salkusta edustavat sijoitukset, se ei siis tarkoita, etteikö sellaisten olisi syytä kuulua sijoittajan kokonaisalkkuun.

 

Mutta Phoebus on aktiivinen rahasto, joka pyrkii pitkällä aikavälillä lyömään vertailuindeksinsä (huomaa, että sitä ei voi luvata!) ja on siksi kalliimpi kuin indeksirahasto. Jos ostaisin Phoebukseen 500 yhtiötä, rahasto olisi indeksin kaltainen, eikä sijoittaja saisi lisämaksulle mitään vastinetta. Siksi Phoebukseen pätevät eri säännöt kuin sijoittajan kokonaissalkun rakentamiseen.

 

 

 

2. Olet nostanut Tikkurilan positiota salkussamme melko nopeasti 0,5%:sta 3,2%:iin. Mikä on saanut sinut näin nopeaan position nostamiseen?

 

Veikkaisin, että se, mikä toisen mielestä on nopeaa toimintaa voi jonkun toisen mielestä olla melko hidasta puurtamista.

 

Kirjoitin reilu vuosi sitten, viikon 32/11 blogissa, että olin elokuun alussa ostanut ensimmäiset Tikkurilan osakkeet ja yhtiön paino oli 0,5% (6.000 osaketta). Syyskuun 2011 lopussa Tikkurilan paino oli 1,2% (15.500 osaketta), joulukuun lopussa se oli 2,2% (32.500 osaketta), maaliskuun 2012 lopussa se oli 2,7% (42.000 osaketta), kesäkuun lopussa se oli 2,9% (47.487 osaketta) ja nyt se on 3,3% (51.000 osaketta).

 

Kuten huomaat, Tikkurilan painon kasvu ei johdu siitä, että sen kurssikehitys olisi ollut parempi kuin Phoebuksen yhtiöiden keskimääräinen kehitys vaan siitä, että olen jatkuvasti hieman lisännyt omistustamme. Suurimman harppauksen tein ensimmäisen puolen vuoden aikana. Sen jälkeen lisäykset ovat olleet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti pienempiä (erityisesti huomioiden, että osinko irtosi keväällä ja piti uudelleensijoittaa yhtiöön).

 

Sanoisin, että Tikkurilan esimerkki heijastaa aika lailla normaalia tapaani lisätä uusi yhtiö salkkuun. En juuri koskaan osta kaikkea kerralla (poikkeuksena joku Tervakosken Puuhamaa, jossa muita vaihtoehtoja ei ollut), vaan ostan osakkeet useassa erässä usean kuukauden ajan. Tikkurilassa olen ostanut nykyiset osakkeemme 34 erässä. Mutta, kun olen päättänyt lisätä jonkin osakkeen salkkuun haluan, että se melko pian on jollain tapaa relevantti rahaston kehitykselle, joten pyrin nostamaan sen painon 2-3 prosenttiin rahaston arvosta melko nopeassa tahdissa.

 

Verrattuna useimpiin muihin rahastoihin – itse asiassa verrattuna jokaiseen rahastoon, jonka tiedän – Phoebuksen kiertonopeus on hyvin pieni. Sijoitustyyliini ei kuulu jatkuvasti ostaa ja myydä yhtiöitämme siinä toivossa, että osaisin hyödyntää kurssien heiluntaa ostamalla pohjalla ja myymällä huipulla. Tiedän, että en osaa sitä tehdä ja tiedän, että jokainen kauppa maksaa, sekä välityspalkkioina että ennen kaikkea osto- ja myyntinoteerauksen välisenä spredikuluna. On mielestäni huomattavasti järkevämpää säästää varmuudella kuluja kuin käydä hyperaktiivisesti kauppaa siinä toivossa, että se ehkä tuo lisäarvoa.

 

Hitaita ostojani on siis syytä peilata sitäkin vasten, että myyntini ovat vielä hitaampia. Mieluiten en myy osakkeitamme lainkaan, ellei yhtiö osoittaudu selvästi huonommaksi kuin olin ostohetkellä kuvitellut, tai ellei hinta nouse aivan järjettömäksi.

 

.




Takaisin

Lähetä tämä sivu kaverille linkkinä