Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 13/11: Osakerekisterit/sijoitusajat

Phoebus   |     1.4.2011   

 

  1. Salkunhoitajalta: Phoebuksen omistukset yhtiöidemme osakerekistereissä

Joskus näkee lehtien raportoivan, kuka sijoittaja on ostanut tai myynyt tietyn yhtiön osakkeita. Haluan muistuttaa teitä siitä, että nämä tiedot eivät Phoebuksen kohdalla pidä paikkaansa, jos kyseinen osake sattuu olemaan osakelainauksen kohteena.

Uutisarvoa näillä tarinoilla harvoin muutenkaan on. Mutta jos nyt joku seuraisi Phoebuksen omistuksia yhtiöidemme osakerekisterien kautta, voitte saada kuvan, että käyn hirmuisesti enemmän kauppaa yhtiöillämme, kuin mitä oikeasti teen.

Kerroin tästä blogissa viikolla 03/09 kun ilmoitin, että olemme aloittaneet osakkeidemme lainauksen. Ajattelin, että viesti on syytä toistaa nyt, kun näemme konkreettisesti osakelainauksen vaikutukset yhtiöidemme osakerekistereissä.

Esimerkiksi Exel Compositesin osakerekisterin mukaan Phoebus omistaa 109.716 kpl yhtiön osakkeita. Todellinen omistuksemme on 110.000 kpl, kuten esimerkiksi tuoreimmassa neljännesvuosikatsauksessamme näkyy. Mutta 284 kpl Exel Compositesin osakettamme on lainattu ulos, jolloin Phoebus ei omista osakkeita, vaan ainoastaan kaikki taloudelliset oikeudet osakkeisiin. Kunnes kutsun lainan takaisin, jolloin omistamme taas osakkeet. On syytä huomata, että lainat ja lainojen takaisinkutsut eivät ole kauppoja, joten ne eivät aiheuta meille mitään kaupankäyntikuluja (ei välityspalkkioita eikä spredikuluja).

Vastaavasti Phoebus ei näy Vaisalan 100 suurimman omistajan listalla, vaikka katsauksemme kertovat, että omistamme 20.000 Vaisalan osaketta. Tämä johtuu siitä, että helmikuun lopussa 15.962 kpl osakkeistamme oli lainassa. Tällä hetkellä lainassa on enää 5.017 osaketta, joten seuraavalla osakerekisterilistalle lienemme taas mukana. Mutta oikeasti olemme siis Vaisalan 65. suurin omistaja, enkä ole käynyt Vaisalalla lainkaan kauppaa, vaikka omistuksemme on vaihdellut, jos sitä tarkastelee osakerekisterin kautta.

Seuratkaa siis Phoebuksen omistuksia meidän raporteistamme, ei yhtiöidemme osakerekistereistä. Ja suhtautukaa suurella varauksella kaikkiin mediassa näkyviin ”uutisiin” eri tahojen ostoista tai myynneistä. Joskus ne ovat ostoja tai myyntejä, mutta usein ne ovat vain lainaksiantoja tai lainojen takaisinkutsuja.

Lainaustoiminnasta puheen ollen todettakoon vielä, että tienasimme viime vuonna lainoilla 0,144% rahaston arvosta, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna (0,150%). Lainaustoiminta neutralisoi siis noin viidesosan Phoebuksen kiinteästä palkkiosta.

  1. Tulin tutkineeksi Seligsonin sivuja sillä ajatuksella että hajauttaisin hieman sijoituksia. Samalla huomasin Seligsonin sivuilla Rahastot / Riskitasot, sijoitusajat -kohdasta löytyvän puoliympyrän jossa on siis graafisesti kuvattu eri rahastojen riskitasoa ja suositeltavaa sijoitusaikaa. Tässä kuviossa Phoebus on lohkossa jossa suositeltava sijoitusaika on yli 7v.

 

Phoebuksen esittelykohdassa kuitenkin puhutaan yli 10 vuoden tähtäimestä.

 

Eihän nuo nyt varsinaisesti ristiriidassa keskenään ole, ensin mainitsemassani kaaviossa Phoebus vain sijoittuu heti Pharoksen jälkeen (3v suositeltava sijoitusaika) ja antaa siis vähintäänkin graafisesti eri kuvan asiasta.

Erinomainen huomio, kiitos! Vastaus on, että ”sijoitusaikaviuhka” on tehty kuvaamaan eri rahastojemme erilaisia riskitasoja, ja se perustuu siten aika lailla puhtaasti rahastojen normaaliin kurssiheiluntaan (volatiliteettiin).

Sen sijaan olen itse sitä mieltä, että osakkeisiin ei juurikaan kannata sijoittaa, jollei sijoitushorisontti ole ainakin 10 vuotta (yleisimmin puhun 10-15 vuodesta). Ja koska itse kirjoitan Phoebuksesta, tässä syntyy ehkä pieni ristiriita tai ainakin pieni epäloogisuus.

– – –

Asiaa voi myös lähestyä matemaattisesti, rahastojen historiallisen volatiliteetin ja nettisivuillamme löytyvän riskilaskurin kautta.

Riskilaskurimme on hiukan lyhyt, mutta omakin on helppo tehdä excelissä normaalijakaumafunktiolla =NORMDIST(0,tuotto,volatiliteetti/(vuodet^0.5),TRUE), jos haluaa tarkemmmin nähdä niitä sijoitushorisontteja, jotka laskurissamme ei näy.

Kun tarkastelet rahastojemme historiallisia volatiliteetteja ja käytät  ”normaaleja” tuotto-odotuksia (osakkeet 9%, pitkät korot 4-5%) huomaat, että sijoitusaikaviuhkamme perustuu siihen, että tappioriski suosittelemallamme sijoitushorisontilla on noin 10%. Voit siis noin 90% varmuudella olettaa, että et häviä rahaa, jos noudatat viuhkan sijoitusaikasuosituksia.

Minun mielestäni 10% tappioriski on melko iso, ja elän pikemminkin maailmassa, jossa hyväksyn 5% tappioriskin. Silloin luonnollisesti vaaditaan pidempi horisontti.

Jos käytetään Phoebusta esimerkkinä, sen volatiliteetti on ollut hieman markkinoita pienempi, eli noin 18%. Käytän tuotto-odotuksena 9%. Tällöin sijoitus on 90% varmuudella voitollinen 7 vuodessa ja 95% varmuudella voitollinen 11 vuodessa. Siinä ero tekstieni ja riskiviuhkamme välillä.

Jos haluat olla 99% varma, että tienaat rahaa, sijoitusaikaa vaaditaan 34 vuotta ja jos haluat olla 99,9% varma, että tienaat rahaa, sijoitusaikaa vaaditaan 60 vuotta. Tämä on vain matematiikkaa. Mutta muista, että se on vain matemaattinen malli, joka perustuu tiettyihin oletuksiin (tuotto-oletus, volatiliteetti-oletus ja oletus siitä, että tuotot ovat normaalijakautuneet) – ei siis absoluuttinen totuus. Siksi käyttäisin tätä harjoitusta enemmän ajatusmallina, joka helpottaa hahmottamaan osakesijoituksiin liittyviä riskejä, kuin varsinaisena ohjenuorana sijoitustoimintaan.

– – –

Jos sitten vielä mennään oikein yksityiskohtiin niin huomaat, kun teet yllä mainitun harjoituksen, että viuhkamme ei aivan tarkkaan heijasta rahastojen historiallisia riskejä. Esimerkkinä Euro Corporate Bond -rahaston kurssiheilunnat ovat olleet pienempiä kuin Euro-obligaatiorahaston, vaikka väitämme ensin mainittua rahastoa riskipitoisemmaksi. Vastaavasti Global Top 25 Pharmaceuticals -rahaston kurssiheilunta on ollut osakerahastoistamme pienin, vaikka asetamme viuhkassa sen osakerahastojen keskitasoon.

Näin teemme siksi, että rahastoissa voi olla myös riskejä, jotka eivät näy ainakaan keskipitkällä aikavälillä volatiliteetissa (ja jotka eivät ole normaalijakautuneita). Euro Corporate Bondissa on luottoriskiä enemmän kuin valtioiden obligaatioissa (ainakin ennen useimmat olivat sitä mieltä, ja minä olen edelleen sitä mieltä!) joten, vaikka sen volatiliteetti on ollut pienempi, sen kokonaisriski on silti suurempi. Global Pharma sijoittaa vain yhdelle yksittäiselle toimialalle, joten sen toimialahajautus on nolla. Se ei ole näkynyt suurempana volatiliteettina, mutta se on silti riski, jota useimmista muista osakerahastoistamme ei löydy ja joka on syytä huomioida.

.