Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 15/10: Salkunhoitajan omistus / omistajat

Phoebus   |     8.4.2010   

 

  1. Salkunhoitajan omistus

Kuten indikoinpuoli vuotta sitten viikon 40/09 blogissa, olen hieman vähentänyt omistustani Phoebuksessa. Myin viime viikolla viidestoistaosan osuuksistani ja omistan sen jälkeen 13,4% rahastosta (ennen myyntiä osuuteni Phoebuksesta oli 14,2%). Myyntiä ei edelleenkään pidä tulkita minään kannanottona markkinoiden suhteen, vaan se johtuu ainoastaan muista henkilökohtaisista liiketoimistani.

Kuten viimeksi kerroin, pidän jatkossakin teidät ajan tasalla omistukseni muuttumisesta, mutta en aina pysty sitä kertomaan etukäteen, kuten en tälläkään kertaa. Mutta jos pystyn, pyrin toki kertomaan muutoksista jo etukäteen.

  1. Olet usein ja aika paljon kirjoittanut eri yritysten toimivasta johdosta ja siitä on myös paljon sinulta kysytty. Mm. vaadit mahdollisilta Phoebus-yhtiöiltä poikkeuksellisen laadukasta, rehellistä johtoa. Mutta aika vähän taas sinulta on kysytty yritysten omistuspohjasta. Eli minkälainen on mielestäsi hyvän pörssiyrityksen pääomistajajoukko?

Erinomainen kysymys. Haluan, että omistajat ovat vahvasti sitoutuneet yhtiöön ja kohtelevat vähemmistöosakkaita tasapuolisina yhtiökumppaneina. Muuta ei tarvita.

Monesti kuulee yhtiöiden johdon toivovan, että osake olisi mahdollisimman likvidi. Tässä piilee paradoksi – likviditeetti toki edistää osakkeen oikeaa hinnanmuodostusta, mutta hyvä likviditeetti tarkoittaa myös, että yhtiön omistajat eivät ole todellisia omistajia vaan lyhytjänteisiä spekulantteja. Itse näen huomattavasti mieluummin, että yhtiöllä on paljon pitkäjänteisiä omistajia kuin, että osakkeella käydään vilkkaasti kauppaa.

Berkshire Hathaway on tästä hyvä esimerkki. Osake kuuluu USA:n vähiten vaihdettuihin, erityisesti suhteutettuna yhtiön markkina-arvoon. Mutta en ole koskaan kuullut Warren Buffettin valittelevan osakkeen huonoa likviditeettiä. Päinvastoin, hän näkee käsittääkseni erittäin mielellään, että omistajat ovat pitkäjänteisiä.

Ainoa toinen yhtiö jonka tiedän, joka tietoisesti pyrkii huonontamaan osakkeidensa vaihtuvuutta, on ranskalainen salkkuyhtiömme Air Liquide. Kerroin viikolla 20/09 yhtiön ainutlaatuisesta bonusjärjestelmästä, jolla se suosii pitkäjänteisiä omistajia. Ja se on onnistunut. Tällä hetkellä neljäsosa yhtiön osakkeista on lojaliteettibonukseen oikeutettuja, eli ovat olleet samalla omistajalla vähintään kolme vuotta.

Vähintään yhtä tärkeää on, että pääomistajat eivät suosi itseään vähemmistöosakkaiden kustannuksella, vaan näkevät muut omistajat tasavertaisina yhtiökumppaneina. Jälleen Buffett on ehkä ääriesimerkki siitä mitä haen. Ääriesimerkkkejä toiseen suuntaan ovat esimerkiksi ne yhtiöt, jotka ovat yhdistäneet osakesarjojaan niin, että äänivaltaisten osakkeiden omistajia on suosittu muiden omistajien kustannuksella. Tästä kerroin muun muassa blogeissa 32/09 (Tamfelt), 18/09(Fiskars) ja 09/08 (Wärtsilä).

Maailmassa on kymmeniätuhansia listattuja yhtiöitä, joten potentiaalisissa yhtiökumppaneissamme on paljon valinnan varaa. Ja kuten aivan oikein esität, oikeiden yhtiökumppaneiden valinta on pitkäjänteiselle sijoittajalle hyvin tärkeä asia.

.