Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 09/10: Miksi Phoebus/Tulikivi/vaikuttaminen

Phoebus   |     25.2.2010   

 

  1. Miksi sijottaisin vaivalla ansaittuja rahojani juuri Phoebukseen? Miten Phoebus voittaa kulunsa ja markkinat? Tämä on varmaan kysytty monta kertaa, mutta en ole itse vielä vakuutettu. Jos aikomus on saada absoluuttista tuottoa – niin voisiko Phoenix olla parempi vaihtoehto?

Tutustu ensin Osuudenomistajan Oppaaseen ja rahastoesitteeseemme, niiden tarkoitus on juuri opastaa sijoitusta harkitsevia. Voit myös lukea enemmän sijoitusfilosofiastani Phoebuksen Vuosikirjoista ja selaamalla tämän Blogin ja sen edeltäjän Phoebuksen Chatin sivuja seitsemältä viime vuodelta, sekä selaamalla neljännesvuosikatsauksiamme seitsemältä vuodelta sekä Phoebuksen sitä vanhempia katsauksia.

Jos sen jälkeen edes vähän epäilet, kannattaako sinun sijoittaa Phoebukseen, älä sijoita. Sen ehdit hyvin tehdä joskus myöhemminkin.

Sijoittamisessa onnistumisen kannalta kaikkein olennaisinta on, että sijoitushorisontti on riittävän pitkä. Mitä enemmän valittujen sijoituskohteiden hinnat heiluvat, sitä pidempi horisontin on syytä olla. Osakkeissa mielellään vähintään 10-15 vuotta. Jos epäröit sijoitustasi jo sijoituksen tehdessäsi olen lähes varma, että tulet myymään sen väärään aikaan, kun markkinat laskevat tai kun markkinat menevät valmitsemasi sijoitustyyliä vastaan. Ja jos realisoit sijoituksesi sen laskettua, et tule saamaan kompensaatiota ottamistasi riskeistä. Joten luja usko omiin tekemisiin on tässäkin menestyksen edellytys.

Kuten olen yli kahdeksan vuoden ajan neljännesvuosikatsauksissamme yrittänyt kertoa, pyrin pitkällä aikavälillä pärjäämään markkinoita paremmin, mutta ei ole mitään takeita, että siinä onnistuisin. Rahaston toiminnan alusta Phoebus on tosin tuottanut 145,8% samalla kun vertailuindeksimme tuotto on ollut 84,3%, mutta lyhyehkö ajanjakso ei kerro, onko tämä ollut vain sattumaa.

Jokaisessa rahastossa – niin aktiivisissa kuin passiivisissa – paras oletuksesi on, että rahaston tuotto-odotus on markkinatuotto miinus rahaston kaikki kulut. Näin myös Phoebuksessa, historiallisesta suurehkosta ylituotosta huolimatta. Aktiivisissa rahastoissa sinulla on mahdollisuus tästä poikkeaviin yli- tai alituottoihin, indeksirahastoissa lopputulema markkinatuotto miinus kulut on varma. Mutta suurempi mahdollisten lopputulemien hajonta ei tarkoita, että aktiivisen rahaston tuotto-odotus olisi korkeampi.

Phoebuksen (ainoa) kvantitatiivinen etu muihin aktiivisiin rahastoihin nähden siis on, että sen kiinteä hallinnointipalkkio (0,75%) on melko alhainen ja sen tuottoa rasittavat muut kulut, mukaan lukien kaupankäynnin kulut, ovat selvästi pienemmät kuin useimmissa muissa rahastoissa (jopa pienemmät kuin useimmissa indeksirahastoissamme).

Lukujen ohella toinen tärkeä asia on valita rahasto niin, että jaksat uskoa sen sijoitusfilosofiaan. Näin ajateltuna Phoebus on minun näköiseni, Phoenix on Peterin näköinen. Kumpikaan ei ole toista parempi. Tomas Ledinin sanoin, hänen loistavasta laulustaan ”Balladen om Djävulen och Ängeln”:

”Ingen annan än du kan välja, ingen annan och det är bra.

Bara du kan slita dina egna skor. Du är du och jag är jag.”

Jos päädyt sijoittamaan Phoebukseen tai Phoenixiin, huomaa, että kumpikaan ei sovellu salkkusi kovin suureksi osaksi, vaan rahastot on tarkoitettu muuten hyvin hajautetun (indeksi)rahastosalkun ”mausteiksi”. Näin siksi, että rahastot ovat huonosti hajautettuja – Phoebuksessa on vain 21 ja Phoenixissa vain 38 sijoituskohdetta. Hyvin hajautetussa salkussa on satoja eri yhtiöitä – eri maista, eri toimialoilta ja eri tyylisuunnista (kasvu/arvo; suuret/pienet jne).

Sijoittamalla esimerkiksi neljään indeksirahastoomme – Suomi, Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia – saat rakennettua 465 yhtiön osakkeista koostuvan ydinsalkun. Voidaan olla monta mieltä siitä, onko sekään riittävän hajautettu, mutta esimerkki ehkä joka tapauksessa osoittaa, mitä hajautuksella tarkoitan.

Lopuksi, ”absoluuttinen tuotto” on minusta alallamme markkinointitermi, jota käytetään välillä hyvinkin harhaanjohtavasti. On selvää, että vaikka korkosijoitusten tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä osakesijoitusten tuotto-odotusta heikompi, niiden etuna on juuri tuottojen vähäinen heilunta eli positiivisen absoluuttisen tuoton suuri todennäköisyys lyhyelläkin aikavälillä. Mutta monet sellaiset sijoitustuotteet, joita markkinoidaan ”absoluuttiseen” tuottoon vedoten, eivät ole läheskään riskittömiä, eikä niiden tuottojen ”absoluuttisuudesta” silloin voi olla mitään takeita.

Suhteellisten tuottojen vertailu – siis vaikkapa osakerahaston menestyksen vertailu osakemarkkinoiden menestykseen – on tärkeää siksi, ettei väärin perustein antaisi salkunhoitajalle ansiota – tai pahimmassa tapauksessa rahaa! – siitä, että markkinat sattuvat nousemaan. Siksi esimerkiksi Phoebuksen tuottosidonnainen palkkio on sidottu juuri rahaston menestykseen suhteessa vertailuindeksiin. Mutta suurinta mahdollista absoluuttista tuottoa suhteessa valittuun riskiin me toki kaikki tavoittelemme.

Ja suurin absoluuttinen tuotto on tietysti sama kuin suurin suhteellinen tuotto, ja päinvastoin, jos vertailukohta vain on sama. Jos vertailukohta on eri, sijoituksia ei taas määritelmällisesti kannata verrata keskenään.

  1. Tänään oli jälleen uutinen takkojen tiukentuvista päästörajoista. Esim. Tekniikka & Talous –lehdessä olijuttu asiasta.

 

Jos EU:n direktiivi tosiaan tulee voimaan suunnitellusti jo vuonna 2012 alusta, se on varmasti aika merkittävä yhteen alaan vaikuttava päätös? Pahimmillaa tai /parhaimmillaan tuo voisi kai tietää sitä, että nopealla aikataululla merkittävän moni Tulikiven pienistäkilpailija joutuu lopettamaan. Varsinkin paikallaan muurattavat takat tullee olemaan häviäjiä. Näin ainakin Tulikiven tuotepäällikkö uskoi.

 

Phoebuksessa Tulikiven osuus jo sen verran merkittävä, että lisää tuskin ostat, etkä tässä tilanteessa varmasti myykään, joten sikäli asia ei ehkä ole Phoebuksen kannalta ajankohtainen tai merkittävä?

Itse asiassa takkojen pakollinen CE-merkintä tulee voimaan Suomessa vuoden 2011 alusta, ja esimerkiksi Saksassa viranomaiset ovat jo nyt tiukentaneet päästönormeja. Tämä lienee pitkäjänteinen, jatkuva trendi.

Alansa teknologiajohtajille tämä ei ainakaan ole huono asia, ja Tulikivi onkin aktiivisesti yrittänyt edistää alansa ”vihreyttä” Puhtaampien Tulisijojen Suomi –ohjelmallaan, jonka nettisivuilta voit lukea paljon asiaan liittyviä kirjoituksia.

Vaikka trendi on selvä, en usko sen juurikaan vaikuttavan toimialan kilpailutilanteeseen. Takkafirmat kyllä sopeutuvat niihin pelisääntöihin, joita yhteiskunta asettaa. Vertaa vaikkapa venealaan, jolla CE-merkintä on jo kauan ollut pakollinen – ei se juurikaan ole tainnut vähentää veneitä valmistavien yhtiöiden lukumäärää.

Lähinnä se on lisännyt protektionismia ja siten auttanut valmistajia pitämään Euroopan hintatason keinotekoisen korkeana verrattuna muuhun maailmaan. Takoissa sen sijaan yksityinen tuonti ei ole eikä varmasti tulekaan olemaan koskaan merkittävää, oli sitten CE-merkintä pakollinen tai ei.

Toinen hyvä vertailukohta on kesämökkien jätevesien käsittelyn säännösten tiukentuminen. Ehkä se on osittain lisännyt Uponorin ja sen kilpailijoiden myyntiä uusiin mökkeihin, mutta olemassa olevat mökit hoidetaan ymmärtääkseni lainmukaisiksi pääasiallisesti niin yksinkertaisin ja halvoin menetelmin kuin mahdollista. Tuskin takoissakaan päästönormit aiheuttavat mitään massauusinta-aaltoa.

  1. Olen melkein saanut Warren Buffettin elämästä kertovan Snowball -kirjan luettua. Kun hänen kontrollloima varallisuuden määrä kasvoi pystyi hän ottamaan yhtiöitä hallintaansa ja pääsemään vaikuttamaan niihin. Onko Phoebuksella tälläistä mahdollisuutta pienemmissä yhtiöissä?

Ei ole, kuten ei muillakaan rahastoilla, koska sijoitusrahastolain 11. luvun 74§:n mukaan rahastoyhtiön rahastot saavat omistaa korkeintaan 10% kohdeyhtiön osakkeista ja äänistä. Phoebus on tosin erikoissijoitusrahasto, joka ehkä voisi tässäkin poiketa 11. luvun rajoituksista (en ole varma), mutta rahasto on päivittäin avoin lunastuksille, joten sen sijoitusten on joka tapauksessa oltava tarvittaessa myytävissä.

Pyrin toki siihen, että minulla olisi mahdollisimman avoin dialogi kohdeyritystemme johdon ja hallituksen kanssa. Joissakin suomalaisissa yhtiöissämme tämä toimii erinomaisesti, toisissa suomalaisissa yhtiöissämme hieman huonommin ja ulkomaisissa yhtiöissämme yleensä ei ollenkaan. Jos rahasto olisi paljon suurempi, tämä osa-alue voisi ehkä toimia hieman paremmin, mutta suuri koko synnyttäisi tilalle muita ongelmia.

En myöskään usko, että yhtiömme mitenkään paranisivat, vaikka voisin vaikuttaa niiden johtamiseen. Phoebuksen sijoitusfilosofian tärkeimpiä kulmakiviä on nimenomaan ostaa sellaisten yhtiöiden osakkeita, jotka ovat hyvin hoidettuja jo nyt.

  1. Salkunhoitajalta: Buffettin vuosikirje lauantaina

Berkshire Hathway julkaisee vuosikertomuksensa, sisältäen Warren Buffettin vuosittaisen kirjeen yhtiön osakkeenomistajille, lauantaina 27.2. Jos olympialaisilta maltatte sitä lukea, se lienee hyödyllistä ajankäyttöä. Vuosikirjeessähän on perinteisesti sekä ainulaatuisia oivalluksia (sijoitus)maailman menosta että paljon huumoria.

Lupasin teille tänä vuonna Phoebuksen vuosikirjeen, Vuosikirjan sijaan. Se valmistunee huhti-toukokuussa, kalenteristani päätellen. Siitä ei kannata odottaa viisauksia tai huumoria, mutta tarkoitukseni on yrittää avata teille Phoebuksen vuosi hieman tarkemmin kuin se on neljännesvuosikatsauksissamme tilasyistä mahdollista tehdä. Vielä en tosin ole keksinyt ihan miten tavoitteeni saavuttaisin, mutta hiljaa hyvää tulee. Tai ainakin hiljalleen tulee jotain.

.