Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 22/09: Listaamattomat / Yhtiö X

Phoebus   |     27.5.2009   

 

  1. Viime viikon Fingrid-kysymyksestä tuli mieleen: Saako Phoebus sääntöjen mukaan sijoittaa ainoastaan pörssilistattujen yhtiöiden osakkeisiin vai myös listaamattomiin?

 

En nopealla vilkaisulla ole tuollaista kohtaa Säännöistä tai muualta löytänyt. Tietysti listaamattomissa usein tulee ongelmaksi vaihdon vähyys, mutta toisaalta Phoebus sijoittaa nimenomaan pitkäjänteisesti, joten kaikista osakerahastoista juuri Phoebukselle listaamattomat voisivat sopiakin?

Phoebuksen sääntöjen 5§:ssä sanotaan:

Kohdissa 1-3 tarkoitetut arvopaperit, rahamarkkinavälineet sekä vakioidut johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla.

Tosin myöhemmin samassa pykälässä sanotaan myös:

7) Muihin kuin edellä kohdissa 1 – 4 ja 6 tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin enintään 10 % Rahaston varoista.

Phoebus voisi siis periaatteessa sijoittaa 10% varoistaan jopa listaamattomiin yhtiöihin. Mutta, kuten itsekin totesit, likviditeetin puute on rajoittava tekijä. Jos meillä olisi 10% listaamattomissa yhtiöissä ja rahastoon tulisi lunastus, sääntöjen raja ylittyisi (koska en voisi myydä listaamattomia sijoituksiamme).

Siksi listaamattomien osakkeiden osuus rahastosta ei voisi missään tilanteessa todellisuudessa olla kuin muutaman prosentin, enkä ole nähnyt sitäkään järkevänä. On toki mahdollista, että vielä joskus törmään tilanteeseen, joka yksinkertaisesti on niin houkutteleva, että en voi sitä vastustaa. Mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä.

  1. Voisiko Talvivaara olla tulevaisuudessa Phoebus-yhtiö, moni seikka sitä näyttäisi vahvasti puolustavan (kuten hyvä johto, pitkä myyntisopimus Norilskin kanssa eli tasainen kassavirta yms)?

Minun on hyvin vaikea kuvitella, että sijoittaisin kaivosyhtiöön. Kyseessähän on äärettömän pääomavaltainen bulkkiteollisuus, jossa vain kustannustehokkuudella on merkitystä. Vain maailman kustannustehokkaimmat firmat tulevat pidemmällä aikavälillä tekemään kelpo tulosta.

Joku voisi todeta tähän, että Tulikivikin on kaivosfirma. Sitäkin se on, mutta yhtiön kiinnostavuus ei ole sen vuolukiven kaivuussa vaan kiven jalostuksessa suhteellisen uniikiksi tuotteeksi, jonka brändi ideaalitapauksessa antaa hieman hinnoitteluvoimaa. En siis näe Tulikiveä bulkkifirmana.

Onko Talvivaara maailman kustannustehokkaimpia kaivoksia, en tiedä. Yhtiön itsensä mukaan (katso sivun 9 vasen alakuva) sen budjetoidut tuotantokustannukset (ilman poistoja ja rahoituskuluja) ovat maailman nikkelikaivosten keskitasoa. Tämä tietysti edellyttää, että tuotanto sujuu budjetoidusti. Olen aina hieman skeptinen uusien firmojen suhteen – en ole nähnyt elämäni aikana kovin monta liian varoivaista investointisuunnitelmaa. Mutta Suomen kannalta projekti on iso ja tärkeä, joten toivon toki yhtiölle onnea ja menestystä.

Arvostus näyttää mielestäni melko haastavalta, ottaen huomioon, että ensimmäinen vaihe on vaatinut 600me investoinnin, josta puolet on rahoitettu velalla. Osakkeiden markkina-arvo on tätä kirjoittaessani 830 miljoonaa, joten yhtiön kokonaisarvo on reilut 1,1 miljardia, eli lähes kaksi kertaa tehdyn investoinnin suuruinen.

Tämä tietysti edellyttää, että yhtiön pääoman tuotto on lähes kaksinkertainen sijoittajien tuottovaatimukseen nähden. Ja tämäntyyppisessä toiminnassa on paljon riskejä, joten sijoittajien tuottovaatimuksen on syytä olla selvästi keskimääräistä korkeampi. Yhtiön on siis oltava erittäin kannattava (pitkällä aikavälillä), jotta sen tämänhetkinen arvostus olisi puolustettavissa.

Lyhyt vastaus on siis: Phoebus tulee Talvivaaran osalta olemaan avoimin mielin, yrittäjälle hattua nostava, kiinnostunut sivustakatsoja. Mutta ei yhtään sen enempää.

.