Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 08/09: Tieto/taseet/ajoitus

Phoebus   |     20.2.2009   

 

  1. Voisitko käsitellä blogissasi rahaston TietoEnator-omistusta? TietoEnatorin tulos alkoi laskea jo hyvissä ajoin ennen talouskäännettä. Mikä on näkemyksesi yhtiöstä ja sen tulevaisuudesta sekä jo ennen taantumaa vaivanneesta tulosheikkoudesta.

Kerroin blogissa viikolla 18/08, että mielestäni ”tuloksen nostaminen takaisin noin 150me tasolle ei pitäisi vaatia mahdottomia ponnistuksia”. Viittaatko ehkä turhaan optimismiini – Tietohan teki viime vuonna vain 149,9me liiketulosta ennen kertaeriä?

Vakavasti puhuen, Hannu Syrjälä näyttää minusta tehneen hyvää työtä, ennen kaikkea työn tuottavuuden ja projektiriskien hallinnan suhteen. Tiedon markkinaympäristö luonnollisesti heikkenee siinä missä muidenkin yhtiöiden, mutta on syytä huomata, että yhtiö oli viime vuoden loppuun mennessä saavuttanut jo 120me vuosisäästöt, joista vasta 43me vaikutti tulokseen vuonna 2008. Näin ollen, vuodelle 2009 on jo sisäänrakennettu 50-70me ”hyvää” – koko 120me ei toteudu vielä tänä vuonna – joka osaltaan helpottaa vastavaikuttamaan hankalampia markkinaolosuhteita.

Jos mieluummin tarkastelee tulosta mukaanlukien kertaerät, tilanne on hieman parempi. Viime vuoden 112me liiketulosta rasitti vajaat 40me uudelleenjärjestelykulut. Järjestelyjen nettovaikutus tulokseen oli siis olematon (43me hyötyä, 40me kuluja). Tälle vuodelle kuluja kirjataan noin 20me ja lisähyödyt ovat siis 50-70me, joten nettovaikutus on selvästi positiivinen. Kertaeristä puhdistettu tulos kertoo mielestäni kuitenkin todellisuudesta enemmän.

– – –

Otan tässä pienen sivuraiteen kirjanpidon ihmeelliseen maailmaan: Viimeisen neljänneksen tulos oli eri medioiden mielestä odotettua huonompi, koska Tieto kirjasi konsernin sisäisistä lainoistaan 17me kulut tulokseen. Samalla tavoin toimi Nokian Renkaat. Mutta en huomannut kenenkään väittäneen Oriola-KD:n tuloksen olleen odottamattoman heikon, vaikka se tippui samalla tavalla laskettuna nollaan? Ainoa ero on, että Oriola-KD kirjasi lainojen muuntoerot tuloslaskelman ohi suoraan omaan pääomaan (eli tulkitsi ne omaksi pääomaksi).

Henkilökohtaisesti suosin muuntoerojen kirjaamista omaan pääomaan, samasta syystä kuin suosin kertaeristä puhdistettujen tulosten seuraamista: Muuten vertailukelpoisuus eri vuosien lukujen välillä on heikko, eikä liiketoiminnan trendiä pysty hahmottamaan. Mutta seurasi sitten mitä lukuja tahansa, ainakin sijoittajan (ja talousmedian) on syytä kohdella eri firmoja saman kirjanpitokäytännön mukaisesti. Olkoonkin, että se vaatii myös taseen liitetietoihin tutustumista. Mutta, Costcon toimitusjohtajan Jim Sinegalin sanoin: ”Siksi sitä kutsutaan työksi”.

– – –

Tulosta oleellisempaa oli, että Tiedon nettovelka laski 38% ja on enää 101 miljoonaa euroa. Vahva tase on huonoina aikoina erittäin tärkeä. Tässä suhteessa yhtiöidemme välillä näkyikin loppuvuodesta suuria eroja.

Onnistujiin kuului Tiedon lisäksi Exel, joka vähensi nettovelkaansa 26%, Tulikivi (-16%) ja Niscayah (+/-0). Vaisala, H&M, ADP, Costco ja Fastenal ovat kaikki edelleen reippaasti plussan puolella, eli nettovelattomia.

Suurimmat epäonnistujat olivat Nokian Renkaat, jonka nettovelka kasvoi 213%, Lassila & Tikanoja (+40%), Tamfelt (+119%) ja Seco Tools (+85%). Vaconin nettokassa muuttui nettovelaksi lähinnä TB Woodsin oston vuoksi, mutta tälläkin korjattuna nettokassavirta oli hieman negatiivinen. Stockmannin nettovelka väheni 85me, mutta vain meitä dilutoineen 135me osakeannin ansiosta.

Pankit ovat tietenkin omaa luokkaansa, kuten myös Harley-Davidsonin rahoitusyhtiö ja autovakuuttajamme Progressive, ja huomattavasti vaikeampia arvioida. Silti on ehkä syytä huomata, että Nordean ja SE-Bankenin jättiannit tarkoittavat, että ne pääsevät vasta suunnilleen samaan vakavaraisuuteen, jolla Handelsbanken on jo ennestään ollut. Pankeissakin on eroja.

Miksi velkaantuneisuus on niin tärkeää?

Koska, Warren Buffettin sanoin, ”päästäksesi ensimmäisenä maaliin, sinun on ensin päästävä maaliin”. Lähivuosina, kun kaikkien pörssiyhtiöiden tulokset liikkuvat jossain huonon ja umpisurkean välimaastossa, vahva tase ja/tai vahvan kassavirran kautta vahvistuva tase tulee olemaan entistä tärkeämpi kilpailuetu.

  1. Mikä on tällä hetkellä Phoebuksen salkun P/E-luku (vuoden 2009 tuloksille) ja osinkotuotto, suhteutettuna vertailuindeksiimme? Onko nyt aika olla ”ahne kun muut ovat pelokkaita”? Reaalitalouden todella huonojen näkymien ja suurten epävarmuuksien takia järki ja tunteet kuitenkin suosittelevat pelokkaiden joukkoon liittymistä. Tiedän että yksiselitteistä vastausta ei ole, ja että tilanne vaihtelee henkilökohtaisesti, mutta tuntuu siltä että nyt voi olla käsillä parhaat ostomahdollisuudet joita sijoittajille tullaan tarjoamaan pitkään aikaan. Toisaalta ei ole mitään takeita siitä että kurssit lähtisivät nousemaan seuraavan 2-3 vuoden tähtäimellä, joten sama mahdollisuus voi olla käsillä myös silloin.

Tunnuslukujen osalta viittaan viikon 7/06 vastaukseeni nro 5. En myöskään juuri näe syytä yrittää laskea kertoimia nollatuoksille tai tappioille, siis suhdannesyklin pohjan tuloksille. Tunnuslukuja ei myöskään pidä laskea huipputuloksille. Viittaan viikon 38/08 vastaukseeni nro 1 ja viikon 40/07 vastaukseeni nro 2.

Muuten kysymyksesi on loistava, ja vastauksesi omaan kysymykseesi on aivan oikea. Kiinnittäisin lähinnä huomiosi siihen, että pelokkuutesi ei suinkaan ole järjen, vaan tunteidesi sanelema. Lisäksi ajatushorisonttisi on hieman lyhyt – laita nolla perään (20-30 vuotta) ja jatka ajatuskulkuasi sen loogiseen lopputulokseen. Sen tehtyäsi, lue seuraava:

Tervetuloa meidän ajallisesti hajauttavien, markkina-ajoitusta välttelevien harvaan mutta hyvätuuliseen joukkoon!

.