Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 22/08: Palkkionpalautus/säilytys/kesä/yhtiöX

Phoebus   |     29.5.2008   

 

  1. Käsitykseni mukaan aktiivisessa täydenvaltakirjan varainhoidossa ainakin jollain toimijoilla on tapana kerryttää palkkioita kaupankäyntikulujen avulla. Tällöin jos varainhoitaja tekee esim. osakekaupan, osa palkkiosta menee välittäjälle ja osan palkkiosta saa varainhoitoa tarjoava osapuoli. Esimerkki (luvut tekaistuja): Varainhoitaja päättää myydä asiakkaan omistaman osakkeen ja antaa toimeksiannon arvopaperivälittäjälle. Arvopaperivälittäjä toteuttaa kaupan ja perii palkkiota 0,1 %. Asiakkaalta saatetaan laskutetaan kuitenkin 0,5 % kaupankäyntikuluja, jolloin erotus eli 0,4 % prosenttia jää varainhoitajalle. Reilua;)

 

Kysymykseni on, että onko tämä sama mahdollista myös rahastojen kohdalla. Peritäänkö kaupan yhteydessä rahastosta vain välittäjän perimä todellinen kaupankäyntipalkkio, vai onko mahdollista, että rahastoyhtiö pääsee vetämään välistä provision tai palkkion palautuksen muodossa? Vaihtelevatko käytännöt alalla?

Erinomainen huomio ja poikkeuksellisen hyvä kysymys, erityisesti näin vaalirahoitussotkujen aikaan!

Vastaus on valitettavasti, että tämä on aivan mahdollista myös rahastojen kohdalla. Suomessa en tosin usko, että kukaan kehtaa alentua aivan noin räikeään toimintaan. Olen itsekin kuullut varainhoidon osalta samantapaisia kertomuksia. Toivon mukaan ne ovat vain ilkeitä juoruja. En vielä ole nähnyt kenenkään akateemikon tai toimittajan tutkineen aihetta Suomessa.

Mutta, vaikka seteleitä ei siirtyisikään tiskin alla, jos rahastoyhtiön (tai varainhoitajan) omistajalla on myös välitystoimintaa, kiusaus pyörittää rahaston (tai varainhoidon asiakkaan) salkkua lienee melkoinen. Eivätkä neuvottelut välityspalkkioista ehkä ole sisaryhtiöiden välillä niitä kaikkein tiukimpia.

Juuri tästä syystä olemme jo vuosia julkistaneet rahastojemme kaupankäynnin kulut.

Seligson & Co ei saa – eikä pyydä – välittäjiltään palkkionpalautuksia. Jotta tämä olisi täysin selvää, haluamme kertoa avoimesti mitä välityspalveluista maksamme. Tieto löytyy rahastojemme neljännesvuosikatsauksista prosenttipohjaisena ja Phoebuksen Vuosikirjasta euromääräisenä lukuna sekä jaoteltuna välittäjittäin.

Katso vuoden 2007 Vuosikirjan sivulla 11 oleva taulukko. Vuosikirja 2008 ilmestyy normaalia myöhemmin, eräästä toisesta projektistani johtuen, mutta tavoitteeni on saada se kirjoitettua viimeistään elokuun alussa, toivottavasti jo aiemmin.

Parhaiten pääset jyvälle jos yksinkertaisesti kysyt rahastoyhtiöltäsi mitä käyttämäsi rahastot ovat maksaneet välityspalkkioina ja kenelle. Vastauksesta voit päätellä, ovatko palkkiot markkinoiden yleisen hintatason mukaisia. Ellei rahastoyhtiösi vastaa voi olla paikallaan harkita rahastoyhtiön vaihtoa.

– – –

On syytä huomata, että palkkionpalautukset (”kick-back”) eivät suinkaan aina ole rahaa. USA:ssa on viime vuosina paljastunut useita väärinkäytöksiä, joista osa voisi tapahtua myös Suomessa. Kuuluisimmat ovat olleet:

  1. Bisys –nimisen yhtiön, ja mahdollisesti muiden ulkoistettuja back-office –palveluja tarjoavien yhtiöiden palkkionpalautukset. Bisys peri rahastoilta palveluistaan ylihintaa ja hyvitti erikseen rahastoyhtiöitä:

http://advisor.morningstar.com/articles/doc.asp?docId=12484

Suomessa tätä tuskin esiintyy koska täällä, toisin kuin muualla maailmassa, (lähes) kaikki kulut sisältyvät rahaston maksamaan vuotuiseen hallinnointipalkkioon.

  1. Fidelity, joka kuuluu maailman suurimpiin rahastoyhtiöihin, jäi tänä keväänä kiinni siitä, että se oli ohjannut rahastojensa arvopaperikauppoja sellaisille välittäjille, jotka antoivat Fidelityn salkunhoitajille ja treidereille matkoja, konserttilippuja yms etuja:

http://www.sec.gov/litigation/admin/2008/ia-2713.pdf

Suomessakin tällainen toiminta on täysin mahdollista, ja sitä varmasti esiintyykin. Selvän rajan vetäminen sen välillä, mikä on normaalia liiketoiminnan edistämistä ja mikä on lahjontaa ei ole aivan helppoa. Jos välittäjä tarjoaa minulle lounastapaamisen, se lienee normaalia myynnin edistämistä. Entä jos välittäjä tarjoaa illallisen? Formulakisojen yhteydessä? Dubaissa? Raja jäi jo kauas taakse, mutta missä se tarkalleen meni?

Olemme toistaiseksi välittäjille niin huono (pieni) asiakas, että kiusauksia ei ole syntynyt. Haasteemme on varmistaa, ettei niitä jatkossakaan synny. Niin kauan kuin ohjenuoramme on kaikin keinoin pitää rahastojemme kulut mahdollisimman alhaisina, ongelmia tämän suhteen ei pitäisi juuri syntyä.

Sama koskee tietysti meitä itseämme myyjinä – mekin viemme joskus suursijoittaja-asiakkaitamme kalaan. Emme kuitenkaan syvän meren kalaan (ainakaan ellei asiakas itse maksa kuluja). Jälleen kerran, kunhan pidämme rahastojemme palkkiot mahdollisimman alhaisina, ongelmia ei pitäisi juuri syntyä.

  1. Useat rahastoyhtiöt ovat saaneet sakot siitä, että ovat maksaneet rahastoja myyville ”sijoitusneuvojille” myyntipalkkioita, joista nämä eivät ole kertoneet asiakkailleen:

http://www.usatoday.com/news/opinion/editorials/2004-01-15-edit_x.htm

Tämä on Suomessa ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Eikä siinä ole mitään väärää, kunhan asiakas on tietoinen myyjän saamista palkkioista. Tämä tullee paranemaan uuden MiFID-direktiivin astuttua voimaan.

Sanomattakin on selvää, että useat kansainvälisten yhtiöiden sijoitus- ja eläkevakuutuksia välittävät ”sijoitusneuvojat” syyllistyvät Suomessa tähän. Ei kai kukaan tosissaan voi kuvitella, että esimerkiksi se 7,5% merkintäpalkkioita (piilotetusti, rahastojen osto- ja myntihinnan välisenä spredinä) nostava vakuutusyhtiö olisi sijoittajalle paras mahdollinen vaihtoehto? Myyjälle se varmasti on tuottavin.

  1. Paljon kritiikkiä on myös esitetty siitä, että useiden rahastojen salkunhoidon palkkiot ovat paljon korkeampia kuin salkunhoitaja veloittaisi samankokokoisen yksittäisen instituutiomandaatin hoitamisesta.

Suomessa palkkiot eivät ole vertailukelpoisia, koska rahaston hallinnointipalkkio kattaa rahastoyhtiön kaikki kulut, salkunhoidon lisäksi siis hallinnoinnin ja jakelun kulut. USA:ssa sen sijaan salkunhoito- ja hallintopalkkio on eriytetty toisistaan. Ei ole mitään syytä, miksi rahaston salkunhoito olisi kalliimpaa kuin instituutiomandaatin salkunhoito.

Tämä on hyvä esimerkki juuri siitä, että sisaryhtiöiden väliset neuvottelut eivät ole niitä kaikkein tiukimpia. Näissä tapauksissa rahastoyhtiö siis ei ole tehnyt kaikkensa saman konsernin varainhoitoyhtiön palkkioiden kohtuullistamiseksi. Se ei edes USA:ssa vaikuta (vielä) olevan laitonta, ainoastaan moraalitonta.

– – –

Kaiken kaikkiaan uskon, että Suomi on maailman mittakaavassa suhteellisen puhdas huijauksista ja korruptiosta rahastoalalla. Mutta pulmusia kaikki eivät ole.

Mitä opimme tästä? Jos uskot, että et maksa varainhodosta juuri mitään, selvitä mitä todella maksat. Ellei se selviä, harkitse vakavasti palveluntarjoajan vaihtoa sellaiseen, joka kertoo palkkioistaan sinulle mahdollisimman läpinäkyvästi.

  1. Suurimmalla osalla rahastoistanne säilytysyhteisö on Seligson & Co Oyj, mutta Phoebuksella se on Svenska Handelsbanken. Osuudenomistajana olen tietysti erittäin tyytyväinen, että säilytysyhteisönä toimii rahaston neljänneksi suurin sijoitus, mutta minua kiinnostaa myös se, että onko Handelsbankenin valinnalle kenties jokin erityinen syy?

On (tietysti).

Säilytysyhteisön tehtävä on valvoa rahaston sääntöjen noudattamista. Meillä useimmissa tapauksissa emoyhtiö Seligson & Co Oyj on säilytysyhteisö, joka valvoo Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:n rahastojen toimintaa.

Minä olen töissä emoyhtiössä, en rahastoyhtiössä. Siksi Phoebuksen salkunhoito on ulkoistettu emoyhtiölle. Emoyhtiö ei luonnollisesti voi valvoa itseään. Siksi Phoebuksen säilytysyhteisönä toimii Svenska Handelsbanken.

  1. Salkunhoitajalta: Blogin kesäaikataulu

Seuraava Blogi ilmestyy perjantaina 4. heinäkuuta. Sitä seuraava Blogi ilmestynee elokuussa.

Tulen kesän aikana olemaan enimmäkseen sähköpostin ääressä. Voitte lähettää kysymyksiä minulle milloin tahansa kesän aikana, ja saatan kerätä vastauksia Blogiin useammin jos kysymyksiä kertyisi erityisen paljon.

Mutta, kuten viime vuonna kirjoitin: Pitkäjänteisillä sijoittajilla ei pitäisi olla mitään syytä hikoilla sijoitustensa puolesta kun voi näin kauniissa auringossa hikoilla muuten vaan, tai vilvoitella vesillä. Kireitä siimoja!

  1. Nokian osakkeen kurssin arvosta on tippunut vuoden alusta lähtien noin kolmannes.  Oletko perehtynyt Nokiaan yhtiönä; miltä yrityksen tulevaisuus mielestäsi näyttää? Voisitko ajatella hankkivasi Nokian osakkeita Phoebuksen salkkuun?  Perustelut olisi myös kiva kuulla.

Olet oikeassa, että osake on tippunut melko paljon. Mielestäni osittain syyttä – dollarin halpeneminen, jonka takia matkapuhelinmarkkinat eivät kasva, joka oli ainoa suurempi ”uutinen” tänä keväänä, ei tietenkään ole voinut olla kenellekään yllätys.

Toisaalta osake nousi viime vuonna paljon markkinoita enemmän, yhtä lailla syyttä (viime vuonnahan dollari nimenomaan heikkeni, joten muutos huonompaan tapahtui pääosin silloin, huomattavasti vähemmän tänä vuonna).

Yleisemmin olen kommentoinut Nokiaa Phoebuksen Chatissa (Blogin edeltäjä) mm 29.12.2003 ja 13.9.2004. Löydät kommentit Blogin arkistosta (pääsivun vasemman laidan palkin alaosa).

.