SIJOITTAJAN MUISTILISTA

Meiltä kysytään usein ohjeita sijoitussalkun rakentamiseen. Sijoittamisessa ei kuitenkaan ole kaikille sopivia ”yhden koon” ratkaisuja, vaan suurin osa päätöksistä riippuu sijoittajan tavoitteista, asenteesta riskiin sekä yleisestä elämän– ja varallisuustilanteesta. Siksi yhtä ainoaa kaikille sopivaa salkkua ei ole olemassakaan.

On kuitenkin olemassa järkevän sijoittamisen periaatteita, jotka on hyvä tietää ja joita kannattaa miettiä, kun laatii omaa sijoitussuunnitelmaansa. Olemme koonneet tähän niistä tärkeimmät.
 

1. Tee sijoitussuunnitelma,
    joka sopii juuri sinulle.

Tavoitteet vaihtelevat. Moni säästää pahan päivän varalle: rahaa tulisi saada nopeasti käyttöön, jos jotain ikävää sattuu. Silloin on syytä olla varovainen: pääomien säilyttäminen on tärkeämpää kuin maksimaalinen tuotto.

Toisten tähtäimessä on pahan päivän sijasta hyvä: jos kaikki menee loistavasti, lähden vuodeksi vapaalle, esimerkiksi. Silloin voi olla perusteltua ottaa reilustikin riskiä, jos tavoiteltu tuotto sitä edellyttää. Vaikka kävisi huonosti ja riskit toteutuisivat, ei välttämättä tapahdu tavoitteen siirtymistä pahempaa.

Tavoitteesi tiedät kuitenkin vain sinä — ja siten vain sinä voit määritellä itsellesi sopivan riskitason.

Sijoitussuunnitelma kannattaa ilman muuta tehdä. Jos ei ole omista lähtökohdista mietittyä suunnitelmaa jää sijoituskohteiden valinnassa helposti muotien, median ja markkinoijien vietäväksi.

• Osakesijoitusten tuotto-odotus

• Korkosijoitusten tuotto-odotus

2. Aloita allokaatiosta

Mieti ensin allokaatio eli jako eri varallisuusluokkien ja markkinoiden välillä - ja valitse vasta sitten yksittäiset sijoituskohteet. Allokaatio määrittelee suurimman osan riskistä ja sijoitusten pitkän aikavälin tuotoista, jos kyseessä on järkevällä tavalla hajautettu salkku.

Kun aloittaa allokaatiosta, on myös helpompaa ymmärtää kustannusten merkitys. Jos haluaa sijoittaa esimerkiksi 30% salkusta eurooppalaisiin osakkeisiin, niin miksi maksaisi niistä välikäsille enemmän kuin tarvitsee?

Jos taas mietitään ensin yksittäisiä rahastoja ja muita sijoituskohteita, unohtuu monesti olennainen ja sijoittaja sortuu etsimään tulevia voittajia viime vuosien tuottohistorian perusteella.
 

• Allokaation merkitys

3. Sijoita pitkäjänteisesti.

Aika on paras ystäväsi: saat korkoa korolle ja tappioriski pienenee.

Sijoittaa voi vain pitkäjänteisesti, muu on keinottelua hetken hintaheilahteluilla. Jokaisessa kaupassa on sekä ostaja että myyjä, jotka molemmat tietenkin uskovat tekevänsä hyvät kaupat.

Pitkäjänteinen osakesijoittaja pääsee ennemmin tai myöhemmin osalliseksi siitä kasvusta, jota syntyy kun taloudet kasvavat, teknologian kehitys parantavaa tuottavuutta ja ahkerat ja älykkäät ihmiset edistävät omaa uraansa ja sitä kautta yhtiöidensä menestystä.

• Oikea aikajänne

4. Muista riskin ja tuoton
    suhde.

Korkean tuoton tavoittelu tuo aina mukanaan suuremman tappioriskin. Mutta riskiä tarvitaan: talletuskorkoa tai raha-markkinatuottoa suurempiin tuottolukuihin ei voi päästä ilman riskinottoa. Sananlaskua soveltaen: riski on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Riskit tulee kuitenkin ymmärtää (kohta 6). Niitä voi myös hallita hajauttamalla (5). Ja on hyvä muistaa, että kunnolla hajautettujen sijoitusten riski pienenee sijoitusajan pidentyessä (3).

• Osakesijoitusten riski

• Korkosijoitusten riski

5. Hallitse hajauttamalla.

Hajauttaminen eri varallisuusluokkiin ja eri markkinoille on tehokkain tapa alentaa riskiä. On hyvä hajauttaa myös ajallisesti, eikä sijoittaa kaikkea kerralla. Kuukausisäästäminen toimii pitkäjänteiselle sijoittajalle aina.

Hajauttamisen perusta on siinä, että yksittäisten yhtiöiden osakkeille ja jopa kokonaisille markkina-alueille saatttaa käydä miten tahansa – sijoittamisen historia on täynnä kauhutarinoita. Toisaalta esimerkiksi eri osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotot ovat pääosin hyvin lähellä toisiaan. Siksi hajauttamalla saa todellista hyötyä: pienemmän riskin oletettua tuottoa menettämättä.

Sijoitussalkun ydin kannattaa kuitenkin hajauttaa nimenomaan sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka aidosti tuottavat: osakkeisiin, korkoihiin, metsään, kiinteistöihin.

• Portfolioteoriaa

6. Älä sijoita mihinkään,
    mitä et ymmärrä.

Yksinkertainen on tehokasta: monimutkaisista tuotteista hyötyvät varmimmin niiden myyjät. Myyjillä ja liikkeeseenlaskijoilla on useimmiten kokemusta ja koneistot hinnan ja ehtojen laskemiseksi sellaisiksi, että he varmasti saavat omansa.

Kannattaa myös aina miettiä, miksi joku joka on keksinyt lähes varmaksi mainostamansa sijoitusvälineen, on innokas myymään sen juuri sinulle? Miksi hän ei sijoita siihen itse kaikkea mitä pystyy ja pidä suutaan visusti kiinni?

Käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia, ymmärrettäviä instrumentteja on helpointa pysyä ajantasalla siitä mihin on oikeasti sijoittanut ja mikä on oman sijoitussalkun riski– ja todellinen kustannustaso. Tähän pääsee käsittääksemme parhaiten indeksirahastojen avulla.

• Indeksoinnin perusajatus

• The Arithmetic of Active Management on nobelisti William Sharpen loistava esitys samasta aiheesta.
   

7. Ajoittaminen ei onnistu.

Markkinoiden lyhyen tähtäimen liikkeiden arvaaminen ei pääsääntöisesti onnistu edes ammattilaisilta. Mutta hajauta myös ajallisesti eli sijoita mieluiten säännöllisin väliajoin eli hajauta myös ajallisesti (kohta 5). Näin et erehdy ostamaan kalliilla ja myymään halvalla.

• John Boglen esitys Yhdysvaltain senaatille sisältää monia ajoittamisen epäonnistumiseen liittyviä havainnollisia esimerkkejä

• Bubbles, Human Judgment, and Expert Opinion
  - Robert Schilerin selvitys tekijöistä, jotka saavat aikaan yleisiä markkina-ajoitusvirheistä
   

8. Mennyt tuotto on
    jo mennyttä.

Mennyt tuotto on mennyttä ja tämänpäivän tilastojen tuottotähdet ovat usein huomisen floppeja. Älä valitse sijoituskohteita tuottohistorian perusteella – se on jo toisten taskussa. Huimat menneet tuotot ovat jo koituneet hyödyksi niille, jotka aikanaan valitsivat kyseisen rahaston muilla perusteilla kuin historiallisen tuoton vuoksi.

Lyhyen tähtäimen tuottojen asemesta kannattaa kuitenkin tarkastella esimerkiksi jonkin tietyn salkunhoitajan pidemmän aikavälin toimintaa. Onko tuotto saatu aikaan järkevällä, myös tulevaisuudessa kestävällä tavalla? Ovatko teot vastanneet puheita? Onko tuotto sellainen, mitä ilmoitetulla sijoituspolitiikalla pitäisi syntyä? Jos ei, onko poikkeamiin järkevät ja ymmärrettävät syyt, jotka on kerrottu avoimesti?

• Past Imperfect
  - Iso-Britannian rahoitustarkastuksen kattava selvitys sisältää hyvän katsauksen alan tutkimukseen

• A Review of Research on the Past Performance of Managed Funds on Australian rahahoitustarkastuksen tilaama tutkimus, joka selvittää myös mainiosti aiheeseen liittyvät kysymykset

9. Kustannukset kuriin.

Sijoittamisen kustannukset ovat aina pois sijoittajan saamasta tuotosta. Hallinointikustannukset voivat vaikuttaa pieniltä, koska ne ilmoitetaan prosentteina kokonaispääomasta, mutta esimerkiksi 2%:n kustannus on peräti neljännes 8%:n kokonaistuotosta. Monesti sijoittavat kiinnittävät suurta huomiota merkinnän ja lunastuksen kertapalkkioihin. Pitkäjänteiselle sijoittajalle jatkuvasti juoksevilla kuluilla on kuitenkin usein suurempi merkitys.

Hallinnointipalkkion lisäksi on monia kustannuksia, joita ei yleensä raportoida, esimerkiksi rahastojen arvopaperi-kaupankäynnistä koituvat kulut — jotka kuitenkin maksetaan rahaston varoista. Suomessa yleisesti ilmoitettu TER -luku (Total Expense Ratio) ei nimestään huolimatta sisällä arvopaperikaupan kustannuksia. Eikä TER –lukuun sisälly aina edes toisiin rahastoihin sijoittavien rahastojen sijoituskohteiden kustannuksia!

• Kustannusten merkitys

10. Pysy suunnitelmassa.

Tasapainota salkkusi aika ajoin alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi, mutta muuta suunnitelmaa vain, jos oma tilanteesi tai tavoitteesi muuttuvat.

Vilkas sijoituskohteiden vaihtaminen ei useinkaan vaurastuta sijoittajaa itseään, vaan varmimmin niitä, jotka perivät palkkioita vaihtamisen transaktioista.

Kiusaus kaupankäyntiin on kuitenkin suuri, jopa ammattisijoittajalle, kuten Petri Rutanen kirjoittaa kevätkolumnissaan (rahastojemme katsaus 1/2006, s. 27):

"On henkisesti yllättävän vaikeaa olla kärsivällinen ja pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassa. Koska en voi itse vaikuttaa yksittäisten sijoitustemme tuottoon (paitsi kuluissa), käymällä kauppaa voin kuitenkin saada tunteen, että tilanne on tavalla tai toisella hallinnassa. Todellisuudessa käymällä paljon kauppaa joutuu helposti markkinoiden vedätettäväksi ja kiinnittää huomionsa pieniin lyhyen tähtäimen vaihteluihin ja suuret pitkällä aikavälillä oikeasti paljon merkitsevät – mutta vaikeammat – päätökset jäävät vähemmälle huomiolle."

• Trading Is Hazardous To Your Wealth
  - tutkimustietoa aktiivisen kaupankäynnin haittavaikutuksista