VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSEISTÄ

 


Tarkoittaako "tavallisten" indeksien korvaaminen näillä siirtymistä aktiiviseen sijoittamiseen?

Ei, indeksirahastojen sijoituspolitiikka on jatkossakin passiivinen. Vain indeksit, joita ne seuraavat, vaihtuvat. 
 


...mutta eivätkö  kestävän kehityksen indeksit kuitenkin ole aktiivisesti hallinnoituja?

Siltä osin, että indeksin osakkeiden valintaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä markkina-arvo, on vastaus "kyllä". Näin on kuitenkin monien muidenkin indeksien kohdalla: esimerkiksi Dow Jones Industrial Average –indeksin osakkeet valitaan komiteatyönä, STOXX50 perustuu ensin Dow Jones supersectors-jakoon ja vasta tämän jälkeen STOXX 600:n osakkeisiin, jne.

Aktiivinen sijoitushallinnointi on kuitenkin eri asia. Siinä salkunhoitaja miettii, ovatko jotkin yksittäiset osakkeet markkinoilla yli- vai aliarvostettuja ja toimii sen mukaan. Indeksien osakevalikoima puolestaan päivitetään harvoin, esimerkiksi kerran vuodessa. Lisäksi, osakkeiden valinnan perusteina käytetään jotain muuta kriteeriä kuin omia arvioita muiden markkinatoimijoiden näkemyksistä.

Passiivisen sijoittamisen tärkeimmät piirteet voi määritellä seuraavasti:

·         Ei pyritä aktiivisesti ennustamaan yksittäistenosakkeiden hintakehitystä

·         Pidetään kustannukset kurissa

·         Luodaan riittävä hajautus järkevin perustein

Nämä passiivisen sijoittamisen olennaiset ominaisuudet toteutuvat mainiosti kestävän kehityksen indekseillä.

 


Eikö kuitenkin ole tärkeää, että indeksi seuraa markkinaa?

Ne kestävän kehityksen indeksit, joista on olemassa tietoja pidemmältä ajalta, ovat seuranneet markkinaansa hyvin.

Tietenkin kyse on aina myös siitä, miten markkina määritellään. Jos ajatellaan, että Euroopan markkinaa kuvaisivat esimerkiksi STOXX 50- tai STOXX 600-indeksit, niin kestävän kehityksen indeksi STOXX DJSI asettuu pääominaisuuksiensa puolesta näiden kahden väliin. Se seuraa siis ”markkinaa” hieman paremmin kuin rahaston nykyinen vertailuindeksi STOXX 50, mutta hieman huonommin laajempi STOXX 600.

Sama pätee DJSI North Americaan suhteessa Dow Jones Industrial Average- ja S&P 500-indekseihin.
 


Ettekö voisi perustaa kestävän kehityksen tuotteita nykyisten rinnalle? Näin niiden asiakkaidenne, jotka vastustavat muutosta, ei tarvitsisi lähteä siihen mukaan.

Sekä yrityksemme että kotimaisten indeksirahastojen markkinat ovat sen verran pieniä, että emme usko rinnakkaisten meidän hallinnoimiemme vaihtoehtojen pitkäjänteiseen elinkelpoisuuteen.

Koska hyvät kestävän kehityksen ja ’tavalliset’ indeksit eivät ratkaisevasti eroa toisistaan sijoitussalkun rakentamisen, hajautuksen tai allokaation näkökulmista, niin ei myöskään ole perusteltua pitää molempia valikoimissamme "työkaluina".

 


Onko suurin syy indeksien vaihtoon kuitenkin markkinoinnillinen, kun rahastojen tuotto-odotus ei kuitenkaan muutu?

Vuosien varrella useat asiakkaamme ovat ehdottaneet kestävän kehityksen indekseihin siirtymistä, perustellen sitä muun muassa nimenomaan sillä, että muutos sopisi mainiosti yleiseen reilua peliä korostavaan toimintapaamme. Meiltä on lisäksi usein toivottu indeksien vaihtamista nykyistä laajempiin.

Nyt tehtävän muutoksen yhteydessä molemmat em.  toiveet toteutuvat. Ilman muuta toivomme, että muutoksen seurauksena rahastomme erottuisivat myönteisesti lukuisista muista samanlaisista tuotteista ja muutos toisi meille näin myös markkinoinnillista hyötyä.

Emme kuitenkaan missään tapauksessa tekisi muutosta markkinoinnillisten syiden vuoksi, jos olettaisimme että rahastojen nykyisten asiakkaiden pitkän aikavälin tuotto-odotus kärsisi.

 


Eikö olisi järkevämpää muuttaa ensin yksi rahasto seuraamaan uutta vertailuindeksiä ja lisätä tarjontaa vähitellen, kysynnän mukaan?

Ajattelemme indeksirahastojamme ’perheenä’, jonka osat muodostavat kattavan valikoiman työkaluja hyvän sijoitussalkun rakentamiseen. Mielestämme on järkevää tarjota asiakkaillemme yhtenäisin periaattein toimiva työkalupakki.

 
MUUTTUUKO TUOTTO?
Yleisimmin esitetty kysymys oli suora "oman lompakon" näkökulma, esimerkiksi näin:
Voisitteko avata vielä tarkemmin sitä, merkitseekö siirtyminen  uusiin indekseihin muutosta oletetussa tuotossa?

Lyhyt vastaus: ei.

Sitten tarkemmin. Keskenään edes jonkin verran erilaiset indeksit tuottavat varmasti hieman erilaisia tuloksia yksittäisinä vuosina, mutta on mahdotonta etukäteen tietää miten päin muutokset milloinkin menevät. Pitkän ajan tuotto-odotus sen sijaan ei muutu: niin kutsuttu palautuminen keskiarvoon on yksi hajautettujen  rahoitus-instrumenttien vahvimpia ilmiöitä.

On toki mahdollista spekuloida erilaisilla ajatuksilla. Voidaan väittää, että kestävän kehityksen kriteerein valitut osakkeet olisivat nyt "muotia" ja siksi liian korkealle arvostettuja.

Edelleen voidaan ajatella, että rahastojen nykyisiä indeksejä laajemmat kestävän kehityksen indeksit hyötyisivät jonkin verran pienyhtiöilmiöstä ja tuottaisivat siten paremmin.

Voidaan myös olettaa, että kestävän kehityksen indeksien kiertonopeus olisi nykyisiä indeksejä suurempi ja siksi niitä seuraaville rahastoille seuraisi enemmän kaupankäyntikustannuksia.

Voidaan teoretisoida, että kestävän kehityksen indeksien muutoksia "vastaan" ei käydä samalla tavalla kauppaa kuin mahdollisesti joidenkin yleisimpien "tavallisten" indeksien muutoksia vastaan, mikä siten parantaisi kestävän kehityksen indeksien asemaa.

Argumentteja siis löytyy. Ne perustuvat kuitenkin olettamuksiin ja ainoa järkevä kokonaisarvio on se, että pitkän aikavälin tuotto-oletus ei muutu.

Jos ylläoleva tiivistelmä ei auennut, mutta kiinnostaa, niin keskustelemme mielellämme asiasta myös henkilökohtaisesti. Ota yhteyttä joko sähköpostilla ari.kaaro@seligson.fi tai soita 09 - 6817 8217 ja sovi tapaamisesta.
__________________________

Ylläolevaan peruskysymykseen tuotto-oletuksesta liittyy olennaisesti myös seuraava:


Eikö muutos tosiaan aiheuta sijoittajalle lisäkustannuksia?

Sijoittajan kustannuksiin vaikuttavat mm. rahastoyhtiön perimä hallinnointipalkkio sekä rahastojen käymän arvopaperikaupan kustannukset.

 Lanseerasimme kyselyn kestävän kehityksen indekseihin siirtymisestä vuoden 2008 vaihteessa (ks. artikkeli vuosikatsauksessa). Alensimme vuoden alusta lukien myös ko. rahastojen hallinnointipalkkioita. On epätodennäköistä, että asiakkaidemme kokonaiskustannus nousisi.

 On oletettavaa, että uusien indeksien vuosittainen kiertonopeus (osakkeiden vaihtuvuus indeksin sisällä) eroaa aikaisemmin käyttämistämme indekseistä suuntaan tai toiseen, koska indeksien ylläpidon perusteet ovat erilaiset. Tämä mahdollinen ero ei kuitenkaan välttämättä ole joka vuosi samansuuntainen.

 Seurattavan indeksin muutoksesta aiheutuu kertaluonteinen kustannus. Kyseessä siis osakekaupan kuluja salkussa olevien osakkeiden vaihtamisesta. Pyrimme kuitenkin minimoimaan myös sen esimerkiksi hankkimalla muutosvaiheessa uuden indeksin mukaisia osakkeita rahastomerkinnöillä ja luopumalla vanhan indeksin mukaisista lunastusten yhteydessä. Kokonaan tästä muutoskulusta ei kuitenkaan päästä eroon, mutta se ei siis ole jatkuvat kustannus.


Takaisin

Lähetä tämä sivu kaverille linkkinä